Lisää särkeä
Alkaa kevätkelejä jo olla, eli on aina vain mukavampaa istua pilkillä auringon paistaessa plusasteilla. Tietty jäät alkavat jo pikkuhiljaa jo lähtemään, eli on syytä muistaa myös turvallisuus. Tällä hetkellä mahdollisuus olisi jo heittokalastukseenkin, mutta kala on sen verran hidasliikkeistä näin kylmällä vedellä, että mieluummin sitä pilkkii kaloja - vaikka sitten särkiä.
Tällä kertaa sää oli kuitenkin pilvinen, mutta lämmin ja tyynehkö. Kevätsärjet ottavat hanaksti pilkkiin, ja suurimpien paino lähenteli neljääsataa grammaa. Pari kertaa jo luulin kuhaksi tai siiaksi, mutta isohan särki sieltä tuli. Reissun vielä lopetti yhden varmasti lähemmäs puolikiloisen särjen karkuuttaminen. Alussa iso sini-hopea pystypilkki maitokahvinruskealla morritapsilla toimi ja kaloja tuli monia putkeen. Syönti loppui ja kokeilin paria morria sekä tasureita ja psytypilkkejä. Kairailin pari reikää kauemmas rannasta ja sieltä löytyi uusi särkiparvi. Vihreä-ruskea pystypilkki oranssilla värikoukulla antoi loput särjet. Parin tunnin pilkkimisen jälkeen oli kotiinlähdön aika ja saaliina paljon särkiä, ei muuta. No ehkä ne ahvenetkin löytyy ensi kerralla.
Vihdoinkin se kuha!
Muutamia reissuja ehtinyt tekemään kuhan perässä, kunnes se tuli. Päätti tämä kaveri maistaa 8cm Nils Master Jigger -taspainoa, lähes pohjasta otti. Kuuleman mukaan kuha vain "maistelee" pilkki, ja siksi tärpin kanssa pitääkin olla tarkkana. No tämä ainakin rynnisti pilkkiin kiinni oikein kunnolla. Mukava oli pitkästä aikaa vähän isompaa kalaa avannosta nostaa. Eipä tuokaan kyllä mikään koolla pilattu yksilö ollut. Eli neljäs kala tämän vuoden fongauslistaan, olisinhan tuon kuitenkin jigillä saanut touko-kesäkuun vaihteessa, mutta parempi jo näin talvella.
Madetta tuskin tulen enää saamaan pilkillä, saa sitten keskittyä pienten mateenpoikasten onkimiseen kesällä. Kirjolohi, hauki ja eri särkikalat olisi vielä pilkillä tavoitettavissa...
Kiiskeä tasurilla
Eipä tämänpäiväiseltä reissulta voi paljoa kertoa. Hieno ilma, ei kalaa. Paitsi tietty yksi mp:n pelastaja - Kiiski. Päätti ottaa tasuriin innokkaasti kiinni, pitäisikö ruveta enemmänkin kiiskeä tasuroimaan?
Samaa rataa meni eilinenkin pilkkireissu, kalat kateissa mutta yksi särki tykästyi tasapainoon.
Kirjolohipilkillä
Kirjolohipilkillä. Ja munat pataan... TAAS!
Viimeiset kolme kertaa kirjolohipilkillä on ollut täysiä katastrofeja. En väitä että olisi vain kaloista kiinni, mutta pitäisi sitä kuuluisaa aloittelijankin tuuria edes joskus olla. Kolmesta reissusta sain yhden kirjolohen avannon reunalle asti, mutta ravisti viime hetkellä keltaisen leechin naamalle.
Seuraavan kerran aion vaihtaa paikkaa vähän isompaan järveen. Jospa siellä ei olisi kalat aivan yhtä passiivisia. Eipä se saalis kuitenkaan aina pääasia ole, mutta mieli lepää.
Fongauspinnat 2 ja 3
Keskiviikkoaamu toi matalasta lähijärvestä kiiski ja ahvenpinnat fongauslistaani. Hopea pystypilkki toimi kuten aina kyseisessä paikassa. Muutenkin oli kala kohtuullisesti syönnillään, pari muovipussillista tuli kiiskiä, ahvenia sekä särkiä.
Fongauspinna 2: Kiiski
Fongauspinna 3: Ahven
Avovesikauden avaus
Avovesikausi tuli sitten avattua jo tammikuussa. Lämpötila yhden miinuksella ja aurinko paistoi pilvien välistä. Tuuli oli hieman liian kova ja se veikin siimaa sinne tänne, puhumattakaan kuinka kylmäksi se ilman oikeasti teki. Kapeahko merensalmi oli auki ihan kunnolla, sai uistinta oikein kunnolla viskoa eikä tarvinnut uistimen lentoa stopata ennen jäätä.
UL-vermeet olivat vain mukana, olisi ehkä tarvinnut hieman järeämpää kalustoa mukaan ettei olisi tuuli niin paljon ottanut kiinni heittäessä. Lisäksi olisi tietty suspeja voinut uittaa kylmässä vedessä. Neljäkymmentä minuuttia tarkeni heitellä ennen kuin viima meni lahkeesta sisään ja toisesta ulos. Saipahan ainakin pahimmat poltteet pois.
Vielä maininta Sufixin 0,10 kuitusiimasta, jota UL-kalastuksessa käytän. Viime vuonna tuntui että kyseessä on aivan turhaa ja heikkoa siimaa, joka pitäisi saman tien vaihtaa. Nyt kuitenkin toimi aivan moitteetta. Sai jopa uistimet vedettyä pohjasta pois ilman siiman katkeamista (vetolujuus 3,6kg). Päätin jatkaa vielä ton siiman testaamista, ansaitsee toisen mahdollisuuden.
Särjellä alkuun
29.1.2011 oli fongausaikani ensimmäisen pilkkireissun aika. Lämpötila pysytteli nollan tietämillä ja aurinkokin pilkahteli aina välillä pilvien välistä. Ajoittain kova itätuuli teki päivästä kylmemmän.
Tavoitteena oli saada joko ahven, särki tai kiiski, tai mikä parempaa - kaikki.
Ensimmäinen kohde oli erään ison saaren lahti, joka avautui ikävästi itään - eli tuuleen päin. Muitakin pilkkijöitä näkyi vajaan kymmenisen kappaletta olevan liikkeellä. Aloitin kairaamisen aivan kaislikon vierestä, jossa vesi tippuu rannasta loivasti heti neljään metriin. Kaislikon vierestä morriin tuli pieniä tärppejä, muttei yhtäkään ylös asti. Siirryin hieman keskemmälle ja sieltä tuli ensimmäinen laji listaani. Särki. Ottipelinä toimi vihreä morri.
Särkiä tuli kaislikon vierestä kymmenisen kappaletta lisää, kaikki morreihin. Yhden särjen jätinkin ootto-onkeen haukisyötiksi. Jatkoin matkaa keskemmälle kohti salmea. Siinä kohtiin ei ollut lunta jään päällä ja jäätäkin vain viitisen senttiä. Virtaus vei pilkkiä sivulle päin. Kaloja ei kuulunut joten pakkasin kamat ja vaihdoin paikkaa saaren toiselle puolelle.
Saaren toisella puolella on hiekkaranta, josta avautuu meren selkäalue. Pohjanmuodoista ei juurikaan tietoa ollut, niin piti vähän arvailemalla lähteä liikkeelle. Kolmisenkymmentä metriä rannasta kairasin ensimmäisen reiän, kaloja ei kuulunut. Seuraava reikä vielä kymmenisen metriä selälle päin. Heti alkoi morriin tulla liikettä. Saldona jälleen kymmenisen särkeä. Pari kertaa jo ajattelin olevan ahvenen kiinni, mutta olivatkin vain vähän kookkaampia särkiä. Tuli myös uusi pilkkisärkiennätys, 320g.
Outoa reissussa oli ettei pystypilkkikään kelvannut. Ainoastaan morrilla sai tapahtumia aikaan. Toinen outo juttu oli että kahdestakymmenestä kalasta kaikki olivat särkiä, ei edes pienen pientä ahventa. Tästä on hyvä jatkaa, seuraavaksi tavoite ahveneen.
Fongaus
Fongaus eli kalanbongaus tarkoittaa eri kalalajien bongaamista, pyytämistä. Itse en ole touhua aikaisemmin edes ajatellut tekeväni, mutta Jari Tuiskusen bongauskirjoitteluista Erä-lehdissä (esim. nro 1&2 2011) heräsi itsellenikin kiinnostus kyseistä lajia kohtaan. Ajattelin siis tänä vuonna kokeilla fongausta muun kalastuksen ohella.
Tavoitteena saada vuoden sisällä Suomen rajojen sisäpuolelta mahdollisimman monta eri kalalajin edustajaa. Kalan tulee käydä kädessä ja se pitää saada vapavälinein.
En ole ehtinyt tämän vuoden puolella kuin kerran käväisemään pilkkijäällä. Tuloksena oli puhdas mp (munat pataan, ei saalista), joten lähden siis liikkeelle nollasta. Mietin eri lajeja, vuodenaikoja sekä pyyntitapoja, jotka itselleni olisi helposti saatavilla. Mitään allikkosalakoita tai piikkimonneja en aio lähteä ainakaan näin ensimmäisenä vuonna metsästämään. Tässä siis tavoitteet:
Ahven: Ympäri vuoden / Kaikki pyyntitavat.
Hauki: Ympäri vuoden / Kaikki pyyntitavat.
Särki: Ympäri vuoden / Mato-onginta, pohja-onginta
Kuha: Ympäri vuoden / Jigikalastus, vetouistelu
Lahna: Kevät / Jigikalastus, mato-onginta, pohja-onginta
Silakka: Toukokuu / Litkaus
Salakka: Ympäri vuoden / Mato-onginta, perhokalastus
Taimen: Kesä,Syksy / Perhokalastus, heittokalastus
Kiiski: Ympäri vuoden / Mato-onginta
Kuore: Kevät / Heittokalastus, perhokalastus
Turpa: Ympäri vuoden / Mato-onginta, perhokalastus
Pasuri: Ympäri vuoden / Mato-onginta, pohja-onginta
Säyne: Kevät, syksy / Perhokalastus, pohja-onginta
Kirjolohi: Ympäri vuoden / Perhokalastus, heittokalastus
Sorva: Ympäri vuoden / Mato-onginta, pohja-onginta
Ruutana: Ympäri vuoden / Mato-onginta
Kolmipiikki: Ympäri vuoden / Mato-onginta
Sulkava: Ympäri vuoden / Mato-onginta
Lohi: Syksy / Perhokalastus
Siika: Kevät, syksy / Pohja-onginta, perhokalastus
Suutari: Kesä / Mato-onginta
Hieman vaikeampia lajeja, joita en ainakaan ensisijaisesti yritä saada (paitsi kun nuo muut lajit on plakkarissa) ovat: ankerias, harjus, tokot, simput, kampela, kilohaili, kivennuoliainen, kivinilkka, made, mutu, seipi, toutain, törö sekä vimpa.
Pilkkikausi avattu
Pilkkikausi avattiin lauhkeassa ja lumisateisessa säässä. Pakkasta ei ollut kuin yksi aste, mutta lunta tuprutti päin näköä. Melkein pari tuntia kesti ennen kuin löysin ensimmäiset kalat. Kaksi ahventa ja yksi särki jäivät päivän saaliiksi. Ahvenet ottivat Rapalan hopeaan pystypilkkiin sekä Rapalan firetiger-väriseen tasuriin. Särki tuli hieman yllättäen Kuusamon Microtasurilla. Kalat olivat noin 2-3m vedessä kohtuu jyrkällä penkalla, joka alkaa heti rannasta ja tippuu tasaisesti neljän metrin syvyyteen. Jäätä oli paikoitellen 11-21cm, 11cm kohdissa oli pelkkää teräsjäätä kun taas 21cm kohdissa vain puolet oli teräsjäätä.
Kausi 2010 kokonaisuudessaan
Lämpömittari näyttää -15 astetta joten eiköhän jo olisi aika laittaa avovesikausi 2010 pakettiin.
Kausi meni hieman erilaisesti kuin vuonna 2009. Kalastustunteja tuli vähemmän ja kalojen lukumääräkin jäi paljon huonommaksi. Kalalajeja tuli paljon. Omista tavoitteistani ainoastaan ruutana, säyne, lohi ja siika jäi tulematta, osiltaan laiskuuteni vuoksi. Parhaimman lohen ja siian perhostuksen aikana iski kylmien kelien vuoksi laiskuus ja lämpimät sisätilat voittivat. Pohja-ongintaa tuli tänä vuonna harrastettua selkeästi vähemmän, joten ei säynettäkään tullut.
Kalastustunteja tuli 376h, n. 40h vähemmän kuin viime vuonna. Kalastin siis keskimäärin tunnin päivässä. Eniten kalastustunteja tuli heinäkuulle (60h) ja kesäkuulle (56h). Vähimmälle jäi helmi-, maalis- sekä marraskuu (alle 8h jokaisessa). Paras syönti-innokkuus löytyy toukokuulta (2,98 kalaa / h). Toukokuun jälkeen syönti vakiintui noin 1,2 kalaan per tunti.
Kalalajeja tuli kaikkiaan 16:
- Ahven
- Hauki
- Särki
- Kuha
- Lahna
- Silakka (UUSI)
- Salakka
- Meritaimen (UUSI)
- Kuore (UUSI)
- Turpa (UUSI)
- Kiiski
- Pasuri
- Kirjolohi (UUSI)
- Sorva
- Kolmipiikki (UUSI)
- Sulkava (UUSI)
Uusien lajien lisäksi tuli myös uusia ennätyksiä vanhoihin tuttuihin lajeihin.
Uudet ennätykset:
- Ahven 1,3kg (pyydyskalastus), Ahven 1,04kg (vapakalastus)
- Kuha 720g
- Lahna 1,42kg
Mainittavan arvoisia kaloja ovat myös Ahvenet 960g, 730g ja 710g sekä Hauki 7,41kg (kauden avauskala).
Tähän loppuun vielä muutama kuva kesästä. Sitten onkin aika kaivaa pilkkihaalari ja kaira varastosta ja huoltaa välineet pilkkikuntoon.
