http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=Kala+erkki&feedformat=atomkalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T17:54:34ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.35.0http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pintatahna&diff=16766Pintatahna2012-03-23T05:46:01Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>Pintatahna on menetelmä pyytää kirjolohta pinnasta syöttitahnan avulla. Menetelmä on kehitetty ilmoille, <br />
jolloin kirjolohet etsivät ravintoa pinnasta, eivätkä ota syvenpää.<br />
<br />
Heittokohoon laitetaan vähintään metrin tapsi siimaa, ja numero 14 kolmihaarakoukku. Syöttitahnasta otetaan<br />
noin peukalon kynnen kokoinen pallukka, joka on sopiva koko myös pohjaonkeen. Tahna laitetaan koukkuun,<br />
ja muotoillaan toukan näköiseksi, noin puoli senttiä paksuksi ja kolme senttiä pitkäksi pötkyksi niin,<br />
että koukku on keskellä. Koukun ympärille ei jätetä tahnaa enempi, kuin että koukku peittyy.<br />
<br />
Kala iskee aika hanakasti systeemiin. Kuitenkin ehkä vain joka toinen jää kiinni, ja loput kaloista<br />
onnistuvat sylkemään syötin pois. Pitkulainen syötti tartuttaa kalan varmemmin pinnasta pyydettäessä,<br />
ja on todennäköisesti toukkaa muistuttavana pallukkaa houkuttelevampi.<br />
<br />
Ottivärinä mainittakoon esim. hyvin vaalea, beigen ruskea tahna, joka on väriltään suunnilleen yleisen<br />
vesiperhosen värinen.<br />
<br />
[[Tiedosto:PintatahnaSaalista.jpg|thumb|300px|Toinen kaloista iski pintatahnaan, toinen [[Brown Calf Caddis]] pintaperhoon]]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Heittokalastus]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Koskikalastus_vaapulla&diff=16757Koskikalastus vaapulla2012-03-21T15:28:22Z<p>Kala erkki: Ak: Ohjaus sivulle Vinkkejä koski- ja virtakalastukseen vaapulla</p>
<hr />
<div>#ohjaus [[Vinkkejä koski- ja virtakalastukseen vaapulla]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vinkkej%C3%A4_koski-_ja_virtakalastukseen_vaapulla&diff=16756Vinkkejä koski- ja virtakalastukseen vaapulla2012-03-21T15:27:22Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>Hyvä keino rannalta voimakkaassa virrassa kalastettaessa on säätää vaappu puoltamaan <br />
hieman keskivirtaan. Se ei ei pilaa vaapun ottavuutta, ja näin saat kalastettua <br />
myös keskivirrassa olevia paikkoja, joita muuten on vaikea kalastaa. Soveltuu <br />
eritoten pienille joille. <br />
<br />
Pienillä joilla rannalta kalastettaessakin ja suuremmilla joilla joltain kiveltä <br />
heiteltynä on hyvä keino laskea uistinta virran mukana alaspäin, pysäyttää välillä, <br />
ja elävöittää vaappua pienillä liikkeillä. Kaikkien oletettujen kalan asentopaiikojen <br />
kuten kivien, monttujen ja virran peilien kohdalla kannattaa uistin pysäyttää ja <br />
ja elävoittää nykyttelemällä. Virran peili on kohta, missä virrassa on tasainen, <br />
heikompivirtainen kohta. Se kertoo esim. montusta. Uistimen laskeminen toimii avokelella <br />
parhaiten kelaamalla kelaa taaksepäin. Näin myös mahdollisen tärpin sattuessa yhteys <br />
vieheeseen säilyy. <br />
<br />
Hidas kelaus vaapulla kalastettaessa on osoittautunut nopeaa paremmaksi. Jos tiedossasi <br />
on virrassa oleva hyvä asentopaikka, monttu tai sopiva kiventausta kannattaa samalla <br />
paikalla olla pidenpään, vaihtaa uistinta ja kokeilla eri värejä. Tässä kärsivällisyys <br />
palkitaan!<br />
<br />
20.3.2012 Paavo Räisänen<br />
[[Luokka:Heittokalastus]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pintatahna&diff=16755Pintatahna2012-03-21T15:26:17Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>Tämä menetelmä on kehitetty ilmoille, jolloin kirjolohet etsivät ravintoa pinnasta.<br />
<br />
Heittokohoon laitetaan vähintään metrin tapsi siimaa, ja numero 14 kolmihaarakoukku. Syöttitahnasta otetaan<br />
noin peukalon kynnen kokoinen pallukka, joka on sopiva koko myös pohjaonkeen. Tahna laitetaan koukkuun,<br />
ja muotoillaan toukan näköiseksi, noin puoli senttiä paksuksi ja kolme senttiä pitkäksi pötkyksi niin,<br />
että koukku on keskellä. Koukun ympärille ei jätetä tahnaa enempi, kuin että koukku peittyy.<br />
<br />
Kala iskee aika hanakasti systeemiin. Kuitenkin ehkä joka toinen jää kiinni, ja loput kaloista<br />
onnistuvat sylkemään syötin pois. Pitkulainen syötti tartuttaa kalan varmemmin pinnasta pyydettäessä,<br />
ja on todennäköisesti toukkaa muistuttavana pallukkaa houkuttelevampi.<br />
<br />
Ottivärinä mainittakoon esim. hyvin vaalea, beigen ruskea tahna, joka on väriltään suunnilleen yleisen<br />
vesiperhosen värinen.<br />
<br />
[[Tiedosto:PintatahnaSaalista.jpg]]<br />
<br />
Toinen kaloista iski pintatahnaan, toinen [[Brown Calf Caddis]] pintaperhoon<br />
[[Luokka:Heittokalastus]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Heittopainoperho&diff=16754Heittopainoperho2012-03-21T15:25:54Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{Korjattava|Määritelmä puuttuu}}<br />
<br />
Tämä menetelmä on tehokas esim. tuulisissa olosuhteissa, jolloin<br />
kalat usein etsivät ravintoa pohjan läheltä, ja perho on saatava syvälle. Menetelmä<br />
muistuttaa spinfluga kalastusta, mutta on tekniikaltaan ja käyttöolosuhteiltaan aivan<br />
erilainen. Menetelmä on kehitetty erityisesti seisoviin vesiin.<br />
<br />
Sido hyvin herkkäkarvainen putkiperho esim. ketusta ja siihen leech pyrstö marabousta.<br />
Laita perho virvelin siiman päähän ja siimaan esim. 20 g paino n. 40 cm perhon eteen.<br />
Systeemi on erittäin pitkäheittoinen, ja perhon saa niin syvälle kuin haluaa.<br />
<br />
Perhoa täytyy uittaa. Hyvä uintiliike on, kun siirtelee vapaa vasemmalta oikealle niin, että<br />
vavan kärki liikkuu n. 80 cm puolelta toiselle. Näin perhoon saa sekä sivuttaisen, että<br />
ylösalaisen poukkoilevan liikkeen.<br />
<br />
Olen käyttänyt menetelmää hyvin tuloksin kirjolohelle. <br />
<br />
[[Tiedosto:HeittopainoperhonSaalista.jpg]]<br />
<br>Heittopainoperhon saalista perhona [[Kirjoputki]]<br />
<br><br />
20.3.2012 Paavo Räisänen<br />
[[Luokka:Heittokalastus]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Malline:Tynk%C3%A4/osa&diff=16683Malline:Tynkä/osa2012-03-07T19:33:35Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{| id="stub" class="noprint" style="background-color: #f9f9f9; margin-top: 0.5em;"<br />
| style="padding-right: 4px; padding-left: 4px;" | Tämä osio on tynkä. {{{1|}}} Voit auttaa Kalapediaa <span class="plainlinks">[{{SERVER}}{{localurl:{{NAMESPACE}}:{{PAGENAME}}|action=edit}} laajentamalla artikkelia]</span>.''<br />
|}<includeonly>[[Luokka:Artikkelit, joissa on laajennusta kaipaavia osia|{{PAGENAME}}]]</includeonly> <noinclude><br />
<br />
'''Käyttö''':<br />
<br />
<tt><nowiki>{{</nowiki>{{PAGENAME}}<nowiki>|tarkennus}}</nowiki></tt>}<br />
<br />
</noinclude><noinclude>[[Luokka:Tynkämallineet|{{PAGENAME}}]]</noinclude></div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuopionlahti&diff=16682Kuopionlahti2012-03-07T19:33:10Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>'''Kuopionlahti''' on Propilkki2:n järvi, joka tuli mukana 0.9 -versiossa. <br />
[[Tiedosto:KuopioInfo.png|thumb|400px]]<br />
Järven tyypillisin kala on pieni kukkoahven . Isompia ahvenia on vaikea löytää. Järvessä on myös kookkaita lahnoja, ja syvänteistä voi saada taimenia, kuhia ja jopa lohia. <br />
<br />
== Vinkkejä ==<br />
<br />
{{Tynkä/osa}}<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
*ahven<br />
*särki<br />
*kiiski<br />
*hauki<br />
*kuha<br />
*siika<br />
*taimen<br />
*pasuri<br />
*lahna<br />
*säyne<br />
*sorva<br />
*salakka<br />
*muikku<br />
*lohi<br />
*kuore<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuikansalmi&diff=16681Kuikansalmi2012-03-07T19:32:26Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>'''Kuikansalmi''' on Propilkki 2:n vesistö, joka tuli mukaan 0.9 -versiossa.<br />
<br />
[[Tiedosto:KuikkaInfo.png|thumb|400px]]<br />
<br />
Kuikansalmi on kahden järven välissä oleva syvä salmi. Yleensä sieltä pyydetään isoa ahventa, mutta myös jalokaloja, kuten kirjolohta ja taimenta ja siikaa. Keväisin kuitenkin särkikalat valtaavat ottipaikkoja.<br />
<br />
== Vinkkejä ==<br />
<br />
{{Tynkä/osa}}<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
<br />
*ahven<br />
*särki<br />
*kiiski<br />
*salakka<br />
*taimen<br />
*siika<br />
*kirjolohi<br />
*hauki<br />
*kuore<br />
*pasuri<br />
*lahna<br />
*säyne<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuikansalmi&diff=16680Kuikansalmi2012-03-07T19:29:07Z<p>Kala erkki: Ak: Uusi sivu: '''Kuikansalmi''' on Propilkki 2:n vesistö, joka tuli mukaan 0.9 -versiossa. 400px Kuikansalmi on kahden järven välissä oleva syvä salmi. Y...</p>
<hr />
<div>'''Kuikansalmi''' on Propilkki 2:n vesistö, joka tuli mukaan 0.9 -versiossa.<br />
<br />
[[Tiedosto:KuikkaInfo.png|thumb|400px]]<br />
<br />
Kuikansalmi on kahden järven välissä oleva syvä salmi. Yleensä sieltä pyydetään isoa ahventa, mutta myös jalokaloja, kuten kirjolohta ja taimenta ja siikaa. Keväisin kuitenkin särkikalat valtaavat ottipaikkoja.<br />
<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
<br />
*ahven<br />
*särki<br />
*kiiski<br />
*salakka<br />
*taimen<br />
*siika<br />
*kirjolohi<br />
*hauki<br />
*kuore<br />
*pasuri<br />
*lahna<br />
*säyne<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Malline:Propilkki_2:n_vesist%C3%B6t&diff=16679Malline:Propilkki 2:n vesistöt2012-03-07T19:20:11Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{navigaatio<br />
| sisältö=<br />
<center>'''Propilkki 2:n vesistöt'''</center><br />
<br />
{{(!}}<br />
{{!}} style{{-}}"font-size: 90%;"{{!}} <center>[[Haapolahti]] {{!}} [[Haukilahti]] {{!}} [[Hossalaislammet]] {{!}} [[Iso-Ruuhijärvi]] {{!}} [[Iso-Söimi]] {{!}} [[Jormuanlahti]] {{!}} [[Kivijoki]] {{!}} [[Korpipuro (pp2)|Korpipuro]] {{!}} [[Kuikansalmi]] {{!}} [[Kuopionlahti]] {{!}} [[Koivusaaren matalikko]] {{!}} [[Lehmilampi]] {{!}} [[Linlonlahti]] {{!}} [[Meri (propilkki 2)|Meri]] {{!}} [[Mustalampi]] {{!}} [[Mäntylahti (pp2)|Mäntylahti]] {{!}} [[Niemisjärvet]] {{!}} [[Pieni Särkinen]] {{!}} [[Pohjalampi]] {{!}} [[Rautupuro]] {{!}} [[Saarijärvi]] {{!}} [[Savilahti (propilkki 2)|Savilahti]] {{!}} [[Siika-Valkeinen]] {{!}} [[Siikakoski]] {{!}} [[Surrinlampi]] {{!}} [[Särkijärvi]] {{!}} [[Taivallampi]] {{!}} [[Telkänlampi]] {{!}} [[Venetjoen tekojärvi (pp2)|Venetjoen tekojärvi]] {{!}} [[Vuolasniva]] {{!}} [[Vuontele (pp2)]]</center><br />
{{!-}}<br />
{{!)}}<br />
| taustaväri=#f9f9f9<br />
| leveys = 100%<br />
| palkki = 0px<br />
| }}<br />
<noinclude> [[luokka:Propilkki-mallineet]]<br />
[[luokka:navigaatiomallineet]] </noinclude></div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuopionlahti&diff=16678Kuopionlahti2012-03-07T19:17:41Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>'''Kuopionlahti''' on Propilkki2:n järvi, joka tuli mukana 0.9 -versiossa. <br />
[[Tiedosto:KuopioInfo.png|thumb|400px]]<br />
Järven tyypillisin kala on pieni kukkoahven . Isompia ahvenia on vaikea löytää. Järvessä on myös kookkaita lahnoja, ja syvänteistä voi saada taimenia, kuhia ja jopa lohia. <br />
<br />
== Vinkkejä ==<br />
<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
*ahven<br />
*särki<br />
*kiiski<br />
*hauki<br />
*kuha<br />
*siika<br />
*taimen<br />
*pasuri<br />
*lahna<br />
*säyne<br />
*sorva<br />
*salakka<br />
*muikku<br />
*lohi<br />
*kuore<br />
<br />
<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuopionlahti&diff=16677Kuopionlahti2012-03-07T19:17:15Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>'''Kuopionlahti''' on Propilkki2:n järvi, joka tuli mukana 0.9 -versiossa. <br />
<br />
Järven tyypillisin kala on pieni kukkoahven . Isompia ahvenia on vaikea löytää. Järvessä on myös kookkaita lahnoja, ja syvänteistä voi saada taimenia, kuhia ja jopa lohia. <br />
<br />
== Vinkkejä ==<br />
<br />
<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
*ahven<br />
*särki<br />
*kiiski<br />
*hauki<br />
*kuha<br />
*siika<br />
*taimen<br />
*pasuri<br />
*lahna<br />
*säyne<br />
*sorva<br />
*salakka<br />
*muikku<br />
*lohi<br />
*kuore<br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:KuopioInfo.png|thumb|400px]]<br />
<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuopionlahti&diff=16676Kuopionlahti2012-03-07T19:14:41Z<p>Kala erkki: Ak: Uusi sivu: '''Kuopionlahti''' on Propilkki2:n järvi, joka tuli mukana 0.9 -versiossa. Järven tyypillisin kala on pieni kukkoahven . Isompia ahvenia on vaikea löytää. Järvessä on myö...</p>
<hr />
<div>'''Kuopionlahti''' on Propilkki2:n järvi, joka tuli mukana 0.9 -versiossa. <br />
<br />
Järven tyypillisin kala on pieni kukkoahven . Isompia ahvenia on vaikea löytää. Järvessä on myös kookkaita lahnoja, ja syvänteistä voi saada taimenia, kuhia ja jopa lohia. <br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:KuopioInfo.png|thumb|400px]]<br />
<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}<br />
<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:KuikkaInfo.png&diff=16675Tiedosto:KuikkaInfo.png2012-03-07T19:08:43Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div></div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:KuopioInfo.png&diff=16674Tiedosto:KuopioInfo.png2012-03-07T19:07:24Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div></div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Meri_(propilkki_2)&diff=16668Meri (propilkki 2)2012-03-06T13:00:19Z<p>Kala erkki: Käyttäjän 62.240.84.180 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Lape tekemään versioon.</p>
<hr />
<div>{{tämä artikkeli|kertoo Propilkki 2:n Merestä. Katso sanan muita merkityksiä [[Meri (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]]}}<br />
<br />
<br />
[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
[[Kuva:MeriInfo.jpg|thumb|300px|]]<br />
[[Kuva:MeriKartta.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
'''Merellä''' kalastus pääasiallisesti pohjan harjanteiden tuntumaan. Kalaa saadaan muualtakin, mutta parvia on hankalampi löytää.<br />
<br />
Ehdottomasti yleisin saalis on ahven, joka on hyvänkokoista. Keskipaino lienee 300-400g tuntumassa. <br />
<br />
Merellä tavataan myös suurempia, jopa yli kiloisia ahvenia. <br />
<br />
Myös taimenta tavataan Merellä. Ne ovat useimmiten hyvänkokoisia. Yleensä yli kiloisia. <br />
<br />
Haukea saadaan satunnaisesti, mutta ne ovat yleensä kooltaan isoja. Myös siikoja sadaan satunnaisesti.<br />
<br />
<br />
== Vinkkejä ==<br />
<br />
*Sinne munuaisen muotoiselle harjanteelle kannattaa mennä koittamaan puna-hopea tasurilla.<br />
*Sen suuren harjanteen pienistä "montuista" saa hyvin ahventa.<br />
*Vasemmalla reunalla puolessa välissä taimenia.<br />
*Siinä n. keskellä syvyyskarttaa olevista pienistä nypyköistä kannattaa kokeilla. Siitä saadaan isoa ahventa ja taimenia. Myös haukia ja lohia on siitä saatu.<br />
== Lajisto ==<br />
<br />
*[[ahven pp2|Ahven]]<br />
*[[hauki pp2|hauki]]<br />
*[[taimen pp2|taimen]]<br />
*[[kiiski pp2|kiiski]]<br />
*[[siika pp2|siika]]<br />
*[[lohi pp2|lohi]]<br />
*[[kivinilkka pp2|Kivinilkka]]<br />
*[[kolmipiikki pp2|Kolmipiikki]]<br />
*[[isosimppu pp2|Isosimppu]]<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pro_Pilkki_2&diff=16643Pro Pilkki 22012-02-24T18:28:50Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>'''ProPilkki 2''' on jatko-osa [[Pro pilkki|ProPilkille]]. ProPilkkiin tehdään jatkuvasti uusia osia, joista uusin on 0.851 versio, joka julkaistiin 16. Huhtikuuta 2010. Ohjelman pääarkkitehdit ovat '''Mikko Happo''' ja '''Janne Olkkonen''', [[Procyon Products]].<br />
<br />
== Pelin idea ==<br />
<br />
Pelissä on tarkoitus saada enemmän kalaa kuin muut kilpailijat. Siinä on tähän mennessä 28 vesistöä:<br />
<br />
*[[Haapolahti]],<br />
*[[Haukilahti]],<br />
*[[Hossalaislammet]],<br />
*[[Iso-Ruuhijärvi]],<br />
*[[Iso-Söimi]],<br />
*[[Jormuanlahti]],<br />
*[[Kivijoki]],<br />
*[[Koivusaaren matalikko]],<br />
*[[Lehmilampi]],<br />
*[[Linlonlahti]],<br />
*[[Meri]],<br />
*[[Mustalampi]],<br />
*[[Mäntylahti]],<br />
*[[Niemisjärvet]],<br />
*[[Pieni särkinen]],<br />
*[[Pohjalampi]],<br />
*[[Rautupuro]],<br />
*[[Saarijärvi]],<br />
*[[Savilahti]],<br />
*[[Siika-valkeinen]],<br />
*[[Siikakoski]],<br />
*[[Surrinlampi]]<br />
*[[Särkijärvi]],<br />
*[[Taivallampi]],<br />
*[[Telkänlampi]],<br />
*[[Vuolasniva]],<br />
*[[Venetjoen tekojärvi]],<br />
*[[Vuontele]]<br />
<br />
Propilkki 2 pelissä on useita pilkkejä, neljä vapaa (muistuttavat delfiinejä) sekä neljä eriväristä toukkaa (punainen, keltainen, sininen, vihreä)<br />
<br />
Pelissä voit valita vuodenajan kolmesta vaihtoehdosta: syksy, keskitalvi ja kevät.<br />
Eri vuorokauden aloitusaikoja ovat aamu, keskipäivä ja ilta.<br />
Pelin pituuden vaihtoehdot ovat 10min, 15min, 30min, 1h, 1h30min ja 2h.<br />
<br />
Aikakerroin on 6, joten esimerkiksi 10min peli tarkoittaa tunnin istumista oikealla pilkillä.<br />
<br />
Pelin kalalajisto on runsas, tällä hetkellä on tarjolla 31 eri kalalajia:<br />
<br />
{{propilkki 2:n kalalajit}}<br />
<br />
Peliä voi pelata yksin kotona pelin hahmoja vastaan, tai verkkopelinä muiden pelaajien kanssa.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.kalassa.net/propilkki2/ Kotisivut]<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Propilkki 2]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Malline:Kehitteill%C3%A4_oleva_artikkeli&diff=16613Malline:Kehitteillä oleva artikkeli2012-02-07T18:23:56Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{viestipohja<br />
| kuva= [[tiedosto:Info.png|45px]]<br />
| sisältö= Tämä artikkeli '''on vasta kehitteillä''', joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä [[{{TALKPAGENAME}}|keskustelusivulla.]]<br />
{{#if:{{{1|}}}|'''Tarkennus''': ''{{{1|}}}''|}}<br />
| leveys= 80%<br />
| taustaväri = #fbfbfb<br />
| fonttikoko = 100%<br />
| reunan väri = #aaaaff<br />
| sijainti = center<br />
| palkki = blue<br />
}}<includeonly>[[Luokka:Kehitteillä olevat artikkelit]]</includeonly><noinclude> <br />
{{mallineohjepohja<br />
|Mallineen linkitys ilman tarkennusta:<br />
<br />
<pre>{{Kehitteillä oleva artikkeli}}</pre><br />
<br />
Tarkennuksen kanssa:<br />
<br />
<pre>{{Kehitteillä oleva artikkeli|tarkennustähän}}</pre><br />
}}<br />
[[Luokka:Kalapedian mallineet]]<br />
</noinclude></div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Elk_Hair_Caddis&diff=16597Elk Hair Caddis2012-01-30T21:24:31Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>[[tiedosto:Elk Hair Caddis.jpg|300px]]<br />
[[luokka:pintaperhot]]<br />
<br />
Elk Hair Caddis (Kuva ja kuvan sidos Aleksi Määttä)<br />
<br />
*'''[[Koukku]]''': 10-20<br />
*'''Lanka''': Vaalea<br />
*'''Kierre''': Ohut kultalanka <br />
*'''Runko''': Karva tai keinokuitu dubbaus, myös näiden yhdistelmä. Väri jäljittelyn mukaan.<br />
*'''Runkohäkilä''': Ruskea kukko, pienimmässä sidoksissa voidaan jättää pois.<br />
*'''Siipi''': Elkkiä (=wapitia, peuraa), lyhyt. Siiven tyvi katkaistaan lyhyeksi ja jätetään pääksi<br />
<br />
Al Trothin kehittämä [[perho]], joka jäljittelee vesiperhosia, mutta menee yllättävän hyvin myös yleisjäljitelmänä. Kannattaa kokeilla.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://web.archive.org/web/20030216001136/www.kalassa.net/perhokalastus/perhoreseptit/pintaperhot/elk_hair_caddis.shtml<br />
<br />
<br />
<br />
{{Perhoreseptit}}</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4ipp%C3%A4ily&diff=16427Säippäily2012-01-19T16:12:20Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>==Uistelu pitkillä vavoilla==<br />
<br />
===Alkupuhe:===<br />
<br />
Monet ajattelevat, että uistelu on tylsä harrastus jossa ei ole paljoakaan tapahtumia, laitetaan muutama uistin veneen perään vetoon ja sitten vain odotellaan tärppiä. Ja, kun tärppi tulee niin on se koukkujen kestäessä ja kalan ollessa tarpeeksi hyvin kiinni, niin aivan varma saalis. Sillä kelathan ovat hyviä ja siimat uistelijoilla yleensä joidenkin ranteitakin vahvempia. Nämä ajattelijat eivät ole koskaan kokeilleen uistelua erittäin matalassa vedessä joissa jokainen veneen jäsen saa olla aistit tarkkana. Ohjaaja saa väistellä kiviä ja mahdollisia liian matalia kohtia työkseen, paljoakaan muuta ehtimättä. <br />
Entä vapamiehet? No, montako pohjatärppiä uskoisitten olevan, kun uistellaan syvänneläppäisillä vaapuilla alle metrin vedessä? Aivan oikein, niitä tulee tuhottomasti. Ja sitten itse kalat. Näitä voi tulla päivässä yli sadan kappaleen verran. Tähän tekemisen meininkiin mikä ”Ruoppauksessa” on ei pääse millään muulla uistelutyylillä.<br />
<br />
==Välineet==<br />
<br />
Uistelu on kallista. Perämoottori, vene, vavat, uistimet, kaikuluotaimet jne. Tähän harrastukseen saa helposti upotettua usean kymmenen tuhannen euron verran rahaa vaikka ostaisi kaikki käytettynä. Mutta ”Säippäily” on uistelutyyleistä kenties vähiten rahaa vaativin, joten jo tästäkin syystä suosittelen kaikkien edes kokeilemaan. Ja mitä parasta, jopa erittäin pienellä ja halvalla kalustolla voi pärjätä jotenkin kisoissa kunhan kilpailujärvi/merialue ei ole liian iso ja aallot eivät kaada venettä nurin. (Toki siinäkin mielessä säippäilijä on ehkä turvallisimmassa asemassa, sillä lähes aina pitäisi säippäilijän jalat yltää pohjaan).<br />
Tästä hyvänä esimerkkinä on yksi uistelukilpailu missä oli sallittuna vain kuusi vapaa, mutta muuten normaalit SM-säännöt. Toki hauen alamitta oli laskettu todella alhaiseksi. Tulimme kisassa toiseksi soutuveneellä ja 2,5hv moottorillamme. Käytimme vain neljää vapaa, sillä siinä on soutuveneessä yhdelle miehelle ihan tarpeeksi hoidettavaa, toisen ohjatessa venettä. Saimme 28kg haukea ja voittajalla oli muistaakseni tässä kyseisessä kisassa 36kg samaista kalaa. Hekin olivat matkassa soutuveneellä. Toki he saivat isompaa kalaa kuin me sillä he vetivät hieman syvempää vettä. <br />
<br />
===Vene===<br />
Veneeksi sousittelen alumiinivenettä sillä se kestää kivien kolhaisut paremmin kuin muut venetyypit. Kaikki mahdollinen mikä voi olla tiellä pitää raivata pois. Myös kaiteita suosittelen korottamaan hieman, että työnteko helpottaa seisten. Myös jos on mahdollista niin suosittelen hankkimaan mahdollisimman pintakulkuisen veneen, mutta se nyt olisi ollut muutenkin pääteltävissä. Veneen ei tarvitse olla iso, aivan normaali alumiinivene on juuri sopivan kokoinen. Siinä mahtuu kaksi kaveria hoitamaan vapoja ja yksi ohjaamaan venettä aivan sopivasti. Liian suurella veneellä ei pääse kaikkialle minne pienellä, tästä tarpeeksi matalaan menemisestä on suuri etu säippäilyssä. <br />
Mutta myös suuremmilla veneillä on harrastettu tätä uistelutyyliä ja hyvinkin menestyksekkäästi. Suurempi vene on tukevampi joka helpottaa työskentelyä ja suurempaan veneeseen saa laitettua uistelutelineet paljon tukevammin kuin pieneen ”tonnikalapurkkiin”. <br />
<br />
===Moottori===<br />
Moottorin voi suhteuttaa veneen kokoon, mutta monella uistelijalla on käytössä siirtymä- ja uistelumoottori. isomman ja kalliimmaan moottorin voi siis nostaa uistelun ajaksi ylös ja jatkaa uistelua pienemmällä ja vastaavasti halvemmalla moottorilla. Usein myös iso moottori vie venettä liian lujaa joten piemepi moottori voi antaa veneelle tarpeeksi hitaan uisteluvauhdin. Säippämiehen veneen moottori tulee myös usein täyteen ahvenvitaa, lumpeita ja muuta kortetta. Tästä syystä kannattaa se tarkistaa usein. Hyvä keino ”mausteiden” poistamiseen on ajaa hieman selälle päin ja sen jälkeen kääntää pakki täysille ja tämän jälkeen taas vauhti eteenpäin. Tällä keinolla lähes kaikki ylimääräinen irtoaa potkurin ympäriltä ja voit taas jatkaa uistelua.<br />
<br />
===Vavat===<br />
Muuta mitä säippäilijä tarvitsee on tietenkin vavat. Millainen vapa sopisi siis tälläiseen uisteluun? Monen säippäilijän vastaus lienee, mitä pidempi sitä parempi. Eli säippäilijät suosivat pitkiä vapoja. Itse käytän vapoja pituudelta 2mà6,5m. Mutta miksi näin pitkiä vapoja, eikö saman tuloksen saisi käyttämällä lyhyitä vapoja? Toki lyhyillä voisi päästä samaan tulokseen jos onnistuisi pitämään vavanmittaisella siimoilla olevat uistimet irti toisistaan ja ajamaan veneen aivan kivikon viereen ajamatta sitä silti kiviin ja rikkomatta moottoria niin sitten. Pitkät vavat helpottavat säippäilyä todella paljon ja itseasiassa juuri nämä pitkät vavat ovat syy tämän uistelutyylin nimeen. Pitkät vavat asettavat myös rajoituksia vapatelineille sillä vavat ovat kohtuu painavia ja pituus luo kovan rasituksen vapatelineelle ja vielä kun siiman päähän lisätään hengestään taisteleva lähes kympin hauki on vapateline jo äärettömän kovassa rasituksessa. <br />
<br />
====Telineet====<br />
Ja lisättäköön vielä telineen vaatimuksiin, että uistimet on pystyttävä tarkistaamaan vain nostamalla vapa pystyyn, eli hukkaamatta yhtään arvokasta kilpailuaikaa. Toki jos haluaa harrastaa säippäilyä ilman kilpailua ei tämä ominaisuus ole niin arvokas.Tämän takia monet raippaajat tekevät telineensä itse Tällöin he saavat telineistään tarpeeksi kestäviä ja nopeita.<br />
<br />
===Elektroniikka=== <br />
Elektroniikkapuolella säippäilijän varustus ei eroa paljoakaan ja itseasiassa ei yhtään ”normaalin uistelijan” varustuksesta. Kaikuluotain ja karttaplotteri ovat toki arvokkaita, mutta välillä syvyyden näyttämisestä ei ole aivan hirveästi hyötyä sen ollessa koko ajan alle 1m. Ja myös todella vaihtelevat pohjanmuodot yleensä johtavat siihen, ettei kaikuluotain näytä kaikkia kaloja, jotka se näyttäisi jos uisteltaisiin syvemmällä. Plotterin avulla taas voidaan löytään aikasemmin hyväksi todettuja kalapaikkoja jos niitä on kyseiseen laitteeseen tallentanut ja voidaan myös tarkkailla karttapohjaa, joka on tallennettu plotteriin. <br />
<br />
===Uistimet===<br />
Uistimina lähestulkoon kaikki säippäilijät suosivat vaappuja, mutta myös joissain tapauksissa ovat lusikkauistimet antaneet hyviäkin saaliita. Muilla uistintyypeillä ei ole tiettävästi joko saatu tarpeeksi kaloja, että ne olisivat nousseet säippäijijän tai yleensäkään uistelijoiden suosioon tai sitten ne jotka ovat saaneet ovat osanneet pitää ”ässänsä” piilossa. Lusikoissa ongelma tulee silloin, kun joudutaan pysähtymään uisteltaessa. Eli uistin menee pohjaan ja jää mahdollisesti kiinni. <br />
Toki nopea vapamies on tällöin kullan arvoinen, sillä hän voi ripeällä toiminnallaan estää vieheen vajoamisen pohjaan asti ja nostaa vavan pystyasentoon. Vaapuista taas suurinosa on kelluvia, eli tällöin vajoamisongelmaa ei tule ja useasti kalakin reagoi yhtäkkiseen vaapun pysähtymiseen ja iskee kiinni sen noustessa pintaa kohti tai jopa silloin, kun vaappu kelluu pinnassa. Vaapuissakin on otettava monta eri asiaa huomioon joista tärkein on tietenkin syvyys jossa uistellaan. Moniko vaappu pystyy olemaan tarttumatta lukuisiin lumpeisiin ruohoihin tms. sen osuessa niihin. Tähän ongelmaan on kehitetty ajan saatossa ratkaisu. On huomattu, että vaapun ollessa pyöreähkön muotoinen sen runko estää suurta osaa kasvistosta osumasta koukkuihin ja tällöin vaappu säilyy pyyntikuntoisena vielä lummepusikon lävistyksen jälkeenkin. <br />
<br />
On myös huomattu suuren nokkaläpän estävän ruohojen tarttumista. Yksi hieman harvinaisempi keino on virittää tuplauistin sellaseksi että ensin tuleva uistin on syvänneläpällä varustettu ja tämä uistinläppä on vielä terkoittu teräväksi, että se leikkaisi ruohot takaa tulevan uistimen tieltä, joka olisi vasta se vaappu mihin kala iskisi.<br />
Itse en ole testannut tämän toimivuutta, mutta olen kuullut, että se on toimiva keino. Lisäksi vaapuista voin sen verran sanoa, että varsinkin kylmän veden aikaan hieman rauhallisemmin uivat ja myös vaaput joissa on enemmän hakua toimivat paremmin kuin sellaset tasaiset vaaput joissa on kova hakkuu. Mutta yleensä tämäkin on täysin kiinni päivästä ja hauen ottihaluista. <br />
Hyvällä syönnillä hakkavaavampi vaappu toimii paremmin taas, kun huonolla syönnillä vaappu saa olla hakeva ja ei niinkään hakkaava. Vaapun koko määräytyy tietenin pyydystettävän kalan koon mukaan, mutta yleensä säippäuistelijat ovat suosineet hieman pienempiä vaappuja, mitä muut uistelijat yleensä. Suurempi vaappu jää herkemmin kiinni ruohoihin ja tämän takia pieni vaappu toimii paremmin heinikossa. Joskus myös vaapun koko määrää täysin jääkö ilman saalista vai ei. Esimerkiksi syksyllä hauet tuntuisivat pitävän suuremmista vaapuista kuin keskikesällä. Syy tähän lienee hauen laskemasta energiatarpeesta. Suurempi saaliskala tuo hauelle enemmän energiaa kuin pienempi joten sen kannattaa pyytää suurempia kaloja. <br />
Tämä korostuu varsinkin syksyllä, kun hauki yrittää säästää energiaansa mahdollisimman paljon talven varalle ja yleensäkin itsensä lämpimänä pitämiseen, kun ruokaa ei välttämättä ole niin paljoa saatavissa. Tämän ovat myös uistelijat huomanneet ja he ovatkin alkaneet käyttämään suurempia vaappuja syksyisin kuin yleensä. Hauen jerkkikalastajat ovat hyvä esimerkki tästä uistimen koon suurentamisesta ääriolosuhteissa. <br />
<br />
===Siimat===<br />
Siimoissa on vain kaksi vaihtoehtoa jotka kuuluvat monofiili ja punottu. Näiden kahden siiman valinnan ratkaisee uistelijan käyttämä välineistö ja se kumpaan hän yleensäkin vain tykästyy. Monofiilin etuja on sen hankauskestävyys ja joustavuus joka tulee hyödyksi, kun vene ei ole se kaikkein isoin ja telineet eivät ole ne kaikkein jämäkimmät. Myös kalan kanssa tekeminen käy näin paljon pehmeämmin. Toisaalta monofiili ei lupaa niin lujaa vetolujuutta vastaavilla siimanpaksuuksilla kuin punottu eli se katkeaa helpommin ja koska pohjatärpeiltä ei voi välttyä niin ei myöskään viehemenetyksiltä.<br />
Punottu taas on kovempaa ja kestää todella hyvin vetoa, mutta on hankauskestävyydeltään monofiili on todettu paljon paremmaksi. Koska punottu ei anna ollenkaan periksi joidenkin mielestä se silloin antaa paremmin vastaiskun kalalle ja kala tarttuu näin paremmin. Omasta mielestäni suuri osa kaloista irtoaa koska venymätön siima repii hauen haavakanavat suuremmiksi kuin mitä monifiili tekee ja tästä syystä koukut pääsevät irtoamaan haen suusta.Toki tämäkin riippuu osaksi vavoista, sillä mitä löysempi vapa sitä jäykempää siimaa kannattaa suosia. <br />
Itse käytän molempia siimoja sillä olen ainainen kokeilija. Haluan testata irtoavatko kalat kummasta siimasta enemmän ja kestääkö monofiili tarpeeksi pohja/kalatärppejä. <br />
Nyt voisin kertoa myös juttua siitä mitä tulee vielä siiman ja uistimen väliin eli perukkeesta, joka on säippäilyssä ehdoton. Ilman peruketta uistintappiot ovat käsittämättömiä haukien nieliessä pikkupullukoita suuhunsa vaikka uisteltaisiin paksuilla punoituilla siimoilla. Eivät edes ne kestä hauen purukalustoa. <br />
Perukkeiksi sopivat tilanteesta riippuen joko kaupan rautaperukkeet jotka ovat halpoja ja kestäviä ja varmasti kestävät hauen hampaita, tai sitten itsevalmistettavat, joita tehdään lisäämällä perukelankaan leikari ja lukko ja jonkinlaista perukesiimaa, jonka tulisi kestää hauen hampaissa Tälläisiä ovat esimerkiksi. Fortress Predator-perukelanka. Tälläinen peruke on helppo saada takaisin käyttökuntoon jos se on esimerkiksi taipunut tai rullalla. Tällöin vain vedetään peruketta sormien välissä jolloin peruke oikenee. Peruke on tietenkin pehmeää materiaalia johon on sekoitettu joitain metallilanka-aineksia. <br />
Tällöin saadaan vaappu uimaan paremmin ja joissain tilanteissa on itsevalmistettu peruke pelastanut päivän ja mahdollisesti ollut syy miksi pärjäsimme kilpailussa joitain paremmin. Ongelmana on perukelangan kuluminen käytössä. Se ei kestä ikuisuutta hauen hampaissa ja uistelijan tulee huomata ajoissa, kun lanka alkaa repsottamaan. Tällöin on aika vaihtaa peruketta.<br />
<br />
==Kalalajit==<br />
<br />
Nyt en kerro mitä kaikkia kalalajeja Suomessa on ja mitkä ovat niiden elintavat vaan keskityn muutamaan lajiin joihin säippäilijätkin ovat niin tehneet. Aloitan kaikkein tärkeimmällä eli itse kuningaskalallamme hauella.<br />
<br />
===[[Hauki]]=== <br />
Jokainenhan tietää miltä hauki näyttää ja uskoisin jokaisen, joka tätä juttuakin lukee on saanut elämänsä aikana vähintään yhden rantojenkuninkaan. Säippäilijä menee sinne missä kyseistä lajia on eniten, eli yleensä aivan rantamatalaan. Tietysti aivan kuumimpina aikoina rannoista haukien pyytäminen on joskus vaikeaa, mutta silloinkin osaava raippamies vetää hyvää päiväsaalista. <br />
Mutta esim. Pohjanmaan tasamatalien järvien vesi on lähes aina yhtä lämmintä niin tällöin jopa isot hauet voivat olla rantamatalissa. Tämä asia on tullut huomattua näitä vesiä uisteltaessa. Esimerkiksi eräänä kesäpäivänä keskellä kirkkainta päivää lämmön ollessa varjossa lähemmäs 28 astetta uistelimme ystäväni kanssa pienellä järvellä Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajalla. Olimme jo lähdössä tietoisia, että päivästä tulisi vaikea, mutta emme ajatelleet vaihtaa taktiikkaa esim. syventeiden uisteluun sillä tarvitsimme harjoitusta matalauistelusta. Heti, kun olimme saaneet pienen alumiiniveneen vesille laitoimme vieheet vetoon ja muutaman sekunin kuluttua vapa kaarelle. Perinteisesti kuten tälläisissä tapahtumissa yleensä epäilimme, että kyseessä olisi pohja, mutta ”pohjan” lähdettyä mukaamme tiesimme, että nyt on kyseessä päivän avauskala. Hetken väsytyksen kuluttua saimme kalan haaviin ja sen jälkeen saimme punnituksessa kalalle painoa kokonaiset 8,2kg. Vettä oli kalan iskuhetkellä allamme arviolta 1m joten joskus suuretkin kalat tulevat matalaan veteen.<br />
Mutta raippakalastukset tärkeimmät kaudet ovat kevät ja syksy. Tällöin matalat vedet ovat täynnä haukia ja silloin seassa on myös hyvän kokoista haukea joilla saadaan painoa kalapussiin. Ja yleensäkin näinä vuodenaikoina ruoppaamista suositaan sillä haukien keskipaino on matalassa on tällöin suurempi kuin kesällä, sillä silloin nämä hieman isommat hauet ovat viilentelemässä syvemmissä vesissä. Tällöin mittakaloja tulee paljon enemmän matalasta syksyisin ja keväisin. <br />
Syyt miksi haukia on näinä vuodenaikoina matalassa ovat selvät. Keväällä hauet ovat kutemassa tai jääneet kudun jälkeen hetkeksi aikaa kutulahtiinsa odottelemaan ja palautumaan kudusta ja taas syksyllä hauet ovat pikkukalaparvien perässä merellä tai joissain tapauksissa myös järvillä ja vesien lämmön tasaannuttua myös suuremmat yksilöt tulevat helposti matalaan missä on selvästi enemmän ravintoa kuin syvissä vesissä. <br />
Parhaasta hauenuistelukilpailusta mielestäni vastaa Oulujärvellä järjestettävä Hauki-EM kilpailu johon ottaa osaa joka vuosi n. 250 venekuntaa ja saaliit ovat huimia. Ennätystulos tässä kaksipäiväisessä kilpailussa on yli 200kg haukea. Tämä tekee yli 100kg/ 6h ja vielä kahtena päivänä. Tälläisiin lukemiin ei taideta päästä muualla Suomessa ainakaan vuosittain. Vuonna 2010 otettiin voitto tietääkseni ensimmäistä kertaa raippavälinein aivan matalasta. Voittajilla oli kalaa 170kg. Monet tietysti nyt kauhistelevat tätä haukien surmaamista ja älytöntä tappamista ja, että hauet loppuisivat tätä menoa pian järvistä. Tämä ei ole ollenkaan totta sillä yleensä petokaloihin lisätty kalastuspaine antaa vain tilaa yhä suuemmalle osalle yksilöistä kasvaa suuemmiksi ja lisääntyä enemmän. Enemmän haittaa on siitä, että uistelija ottaisi vain muutaman suuren kuin laatikollisen pieniä. Mutta jätetään kukin itse päättämään mitä tekee saamilleen kaloille sillä nykyään käydään aivan liikaa riitaa siitä pitäisikö saatu kala käyttää ravinnoksi vai vapauttaa. <br />
Haukia siis löytyy rantamalasta heinikkojen vierustoilta. Muita paikkoja on heinikoiden sisustat. Tokikaan, kaikkein tiheimpään puskaan ei kannata lähteä seikkailemaan, mutta jos tuntee erilaiset heinikkotyypit ja omaa osaavan miehistön niin ei muuta kuin kokeilemaan. Monet jättävät heinikkojen keskustan vetämättä siinä pelossa, että uistin jää kiinni. Tätä varten on tietynlaisia uistimia ja jos uistin jää silti kiinni tai siihen tarttuu heinää on se nopeasti puhdistettavissa koska tässä uistelutyylissä käytetään vain vavanmittaisia tai lyhyempiä siimoja. Ja jos heinikon sisällä on pieni avonainen alue on tämä alue luultavasti todellinen haukipesä ainakin keväisin ja syksyisin. Myös syvien vesien vierustoilla olevat matalikot ja matalemmat alueet kannattaa tarkistaa haukien toivossa. Varsinkin suuremmat yksilöt nousevat monesti näille matalikoille syömään pikkukaloja. <br />
Tietysti, kun hauet ovat kertakaikkiesti vaapun uintisyvyyden ulottumattomissa voidaan siimaan lisätä painoja jolloin ne saadaan sinne missä hauet ovat. Mutta tällöin vaaditaan erityistä tarkkuutta sillä vaapun on aina mentävä pohjia lähes pöllytellen, kun halutaan maksimaalisen hyvä tulos. Tämä tietää paljon lisätyötä vapamiehille. Ja tämän takia on teknisimpiin haukiveneisiin lisätty oma kaiku vapamiehille. <br />
Omasta mielestä on paljon helpompaa etsiä hauet syvyyksistä jotka sopivat paremmin pitkille vavoille eli 0m->6m. Näissä syvyyksissä on aina haukea edes jonkin verran ja siitä se on helppo pyytää. <br />
Monet sanovat, että hauki ottaa vaikka vanhaan kenkään. Tämän kalamiehet ovat todenneet täydeksi palturiksi ainakin joinain päivinä, kun kala ei kertakaikkiaan syö. Toki aina ei kalan tarvitse ottaa uistinta suuhun siksi, että sillä on nälkä vaan siksi, että sitä ärsyttää jokin siinä. Tämän takia monet säippääjät suosivat kirkkaita värejä ja kovia kontrasteja vaapuissa. Ja jos sisälle saadaan vielä räminää mahdollisimman kovan ärsykkeen luomikseksi niin sitä parempi. <br />
Mutta aina ei toimi ajattelutapa; Mitä huomattavampi sitä ottavampi. Joskus kala ei vain kertakaikkiaan tykkää väikkäistä vaan tyytyy luonnonväreihin kuten muikkuun ja särkeen. Toisinaan myös täysin musta on toiminut erityisen hyvin. Varsinkin syksyllä pikkukalaparvien saapuessa rantoihin on luonnonväri toiminut hälyväriä paremmin. Tällöin olen myös huomannut, että hieman pitemmänmuotoinen vaappu on toiminut pallukkaa paremmin. Tietenkin tämän takia joutuu usein tekemmän paljon lisätöitä vavoissa jos haluaa vetää vaappua joka jää kiinni jokaiseen kortteeseen jonka kohtaa, mutta jos se on ainut keino saada haukea niin sen vuoksi työnteko on tietenkin kannattavaa ja voi palkita sinut jossain vaiheessa. <br />
<br />
===[[Ahven]]===<br />
Säippämiehen toiseksi tärkkeimmäksi kalaksi nostaisin [[ahven]]en, joka viihtyy kesät matalassa vedessä. Kauhean monet säippäilijät eivät ole keskittyneet täysin ahvenenpyyntiin, mutta monessa järvessä on se ratkaissut sijoja. Lähes jokainen säippäilijä saa kosketuksia ahveneen sillä kesäisin ahven on otillaan ja sopivassa syvyydessä säippäilijän vieheille. Mutta on olemassa kisoja joissa jotkut yrittävät ahventa ja pääsevät tämän avulla hyviin sijoituksiin. <br />
Tästä hyvänä esimerkkinä kirjoittajalla on soutu-uistelukilpailu eräällä tekojärvellä. Kilpailussa ei annettu ahvenelle ollenkaan alamittaa ja olimme käyneet kyseiselle järvellä treenaamassa itsellemme hyvän ahvenpaikan. Päätimme, että keskitymme koko päivän ahveneen joten laitoimme siimojemme päähän pieniä 3cm vaappuja ja siirryimme kalapaikallemme. Alueelle ei tullut muita, joka lienee ollut onnemme. 4h kisassa saimme yhteensä yli 11kg <br />
ahventa ja 7kg haukea ja sijoituimme toiseksi, ahvenen kertoimen ollessa 3. Voittaja sai yli 20kg haukea ja yli 8kg ahventa. Kolme ensimmäistä sijaa tuli täysin ahvenen turvin eli joskus pitää myös miettiä ja tietää järven kalakannat ja kalojen kertoimet. Ahvenen uisteluun sopivat samat paikat kuin hauellekkin, mutta ehkä hieman kivikkoisempi ja karumpi ranta on parempi ahvenelle. <br />
Vieheinä käytän pelkästään vaappuja ja vaapuissakin pientä kokoluokkaa sillä mitä useampi tärppi sitä parempi. Ja yleensä ei uisteltava kala ole aivan mahdottoman kokoista kyrmyniskaa vaan juuri mitantäyttävää niin on parempi pelata varman päälle ja irroittaa muutama alamittainen enemmän kuin kärsiä siitä, kun ei saa kuin muutaman ahvenen kilpailun aikana jos niitä on lähtenyt siis yrittämään. Väreinä toimivat lähestulkoon samat kuin hauellakin. Yleisesti punainen on hyvä väri ahvenelle, mutta aina on niitä päiviä jolloin ei kalaan nouse vakioväreillä. Silloin on toimittava ripeästi ja vaihdettava vieheitä ja etsittävä päivän ottiväri.<br />
<br />
===[[Kuha]]===<br />
Toiseksi viimeisenä käsittelen kuhan sillä tämä kala on nostanut suosiotaan uistelukilpailuissa sen yleistymisen myötä. Kuhalle ehdottomasti parasta säippäaikaa on kevät joilloin se on matalissa vesissä kudulla ja näin on säippämiehellä mahdollisuus saada hyvänkin kokoista kuhaa aivan matalasta. <br />
Joissain järvissä on jopa kielletty kuhan uistelu sen kutupaikkojen lähistöillä tai uistella saa vain yhdellä vavalla. Toki tässäkin olisivat päättäjät saaneet miettiä paljonko kutupaikan lähistöllä olevat verkot pyytävät kuhia pois verrattuna uistelijoihin, mutta jätän ottamatta tätä enempää kantaa siihen asiaan. <br />
Kevät on ainoa aika joilloin säippäijällä on kuhakilpailuissa mahdollisuus kelkkamiehiä vastaan. Kelkkamiehet eivät niin helpolla tule karikoille ja matalikoille kuin säippämiehet joten raipoilla on nyt mahdollisuus nostaa itsensä sinne korkeimmalle pallille. Tämä tosin vaatii sitä, että kuha on todella matalassa ja se on tarpeeksi kookasta. Uistimina keväiselle kuhalle suositellaan pitemmänmallisia ”perus”vaappuja jotka uivat juuri sopivan matalassa tähän kalastukseen. Väreinä saa olla ärsykeväriä sillä monesti kuha ei ole syönnöspäällä, kun se on kudulla vaan iskee vieheeseen sen aiheuttaman ärsytyksen takia. Tästä syystä vaapun sisällä olevat räminäkuulat voivat luoda ratkaisevan merkityksen iskeekö kuha vai ei.'<br />
<br />
===[[Taimen]]===<br />
Viimeisenä, mutten vähäisimpänä käsittelen taimenen. Taimenelle on säippämiestä katsellen kaksi kautta. Kevät ja syksy. Kevät on ajoista hankalampi sillä tällöin taimenet ovat yleensäkin kalastajilta teille tietämättömillä, mutta yleensä hyviä paikkoja ovat ns. peruspaikat eli niemet, salmet ja karikot. Keväällä voi uistelija vetää kilometritolkulla tyhjää aluetta taimenista, mutta jos sattuu vapa taipumaan ja kala osoittautuu taimeneksi on tällöin monella suu messingillä. Ja koska taimen on parvikala ei kannata jättää aluetta vain yhden ohiuistelukerran varaan vaan tehdä uusi lenkki alueella ja tutkia onko kyseisellä yksilöllä kavereita alueella. <br />
Sitten tullaan taimenen säippäilijän parhaaseen aikaan taimenten kannalta eli syksyyn. Tällöin suuretkin taimenet tulevat rantamatalaan ja silloin on aika niitä uistella. Vanha sanonta sanoo, että taimenaika on parhaimmillaan kun lumi peittää rantakivikon. Eli taimenta uistellaan aivan jäiden tuloon asti ja parhailla taimenvesillä syksyisin päästään huomattaviin saaliisiin. Jotkut saavat kymmeniä taimenia ja lähes kaikki tulevat alle 1,5m vedestä. Eli syksy on loistavaa aikaa taimenen säippäijille. Uistimina käytetään nyt syksyisin hillittyjä värejä ja taimenellekkin hieman pidemmän mallinen vaappu on sopivampi kuin pallukka.<br />
<br />
==Näin pääset alkuun==<br />
<br />
Nyt, kun olet haalinut itsellesi markkinoiden parhaat vavat ja vene on juuri määritelmän mukainen uistimista puhumattakaan voit aloittaa itse uistelun. Raippaaminen vaatii, että sinulla on miehistössä vähintään lisäksesi yksi mies joka hoitaa joko ohjaamisen tai vavat. Yksin on erittäin hankalaa tehdä montaa asiaa yhtä aikaa ja vielä hankalampaa jos kalojen/ruohojen irrottamiseen yhdistetään vielä kova tuuli joka sattuu juuri niin, että se vie sinua kohta rantaa ja partaveitsen teräviä kiviä. Mutta jos olet yksin on mahdollisuus, että ostat itsestään suoraa menevän ohjauksen, joka pitää veneen suorassa ja tekee automaattisesti korjaukset jos tuuli vie venettä vinoon. <br />
Eli nyt sinulla on kaikki tarvittava ajat veneellä lahteen jossa on rannoissa juuri sopivasti heinikkoa ja lumpeikkoja ja sieltä täältä pilkistää kivikin esiin. Miehet laskevat vaaput veteen vavanmittaisella siimalla ja ei aikaakaan, kun hauki on repimässä itseään hengiltä 4m vavassa. Mitä nyt? Nostaako hauki suoraan vavalla veneen kyytiin vai käyttääkkö haavia vai kenties nostokoukkua? <br />
Valinta riippuu aivan kalan koosta ja siitä mihin uistelija on tottunut. Itse nostan kaikki ”pikkupuikkarit” suoraan vavalla veneeseen, mutta jos kala ylittää kilon maagisen rajan käytän haavia tai nostokoukkua riippuen miten kala on kiinni ja miten se on vedessä nähden minuun. <br />
Jos ei halua ottaa yhtään riskiä kalan kanssa suosittelen käyttämään aina haavia ja koska käytössä on pitkät vavat on oltava myös pitkä haavi johon kala on helppo uittaa. Isomman kalan tartuttua kannattaa kelata vähintään sen puolen vieheet ylös siltä varalta, että hauki pyöräyttää lenkin veneen vierustalla se kerää kaikki mahdolliset siimat mukaansa ja näin osa siimoista voi joutua hauen suuhun ja täten katketa tai sitten kalan haavitsemisen jälkeen on edessä aikamoinen siimasoppa. Säippäilyn aloittaminen ja harjoitteleminen kannattaa aloittaa hieman kauempaa, että osaa arvioida pitkien vapojen kulkemisen rannanpuolella. Taitava ajaja osaa taitavasti viedä pisimmän vavan juuri sinne minne haluaa. <br />
Yksi tärkeimpiä harjoittelemisen aiheita on myös kalan kanssa toimiminen sillä se on alkuunsa vaikeaa sillä pitkät vavat tuovat haasteensa. Yleensäkin mahdollisimman ripeä toimiminen veneessä lisää sen pärjäämismahdollisuuksia mahdollisissa kisoissa. Ripeät liikeet eivät silti tarkoita, että veneessä pitäisi riehua ja sählätä vaan toimia nopeasti ja tehdä varmoja liikkeitä.<br />
<br />
==Säippäily syvällä==<br />
Säippäilyä voidaan harrastaa myös syvemmissä vesissä ja joskus keli tai joissakin tapauksissa järven malli vaatii tämän. Helpointa syvälle meneminen on tietenkin syvälle sukeltavilla vaapuilla jolloin ei mitään lisäpainoja vaadita vain tarvittaessa lisätään vain siimanpituutta ja vaappu sukeltaa syvemmälle. Mutta tämä luo aikaan tietenkin suuremman siimanpituuden ja tätä kautta säippäämisen tarkkuudesta häviää teho. <br />
Mutta joissain kuhapaikoissa tarvitsee mennä lähemmäs kymmentä metriä jolloin ei monenkaan vaapun maksimaalinen uintisyvyys riitä näihin syvyyksiin. Ja yleensä nämä syväuimarit eivät ole niitä parhaita kuhavaappuja. Tällöin tarvitaan painoja. Painoilla päästään periaatteessa niin syvälle kuin uistelija itse haluaa ja tahtoo. Joissain järvissä parhaat kuha-tai jopa haukisyvyydet ovat yli kymmenessä metrissä. Tästä esimerkkinä on Säkylän Pyhäjärvi keskikesällä jolloin hauet painuvat syvälle Mannilan syvänteeseen. <br />
Eräässäkin uistelukilpailussa haukia saatiin lähes 150kg päivässä ja suurin osa niistä tuli syvältä ja mikä parasta levittäjävavoilla. Kun mennään syvälle asettaa se tietystä rajoitteita myös siimoille. Jos siimaan lisätään joissain tapauksissa 400g lisäpainoa ja vielä lähes kymmenen kilon hauki tempomaan niin on tällöin siima erittäin kovassa rasituksessa. Mutta isot painot mahdollistavat lyhyiden siimojen käytön joka taas lisää tarkkuutta uisteltaessa ja näin saadaan ajettua penkat tarkasti ja näin maksimoidaan mahdollisimman hyvä saalis uistelussa. <br />
Itselläni ei tästä ole vielä paljoakaan kokemusta, mutta uskoisin, että uisteluvuosia on itselläni vielä jäljellä sen verran, että pääsisin tähänkin lajiin panostamaan kunnolla. <br />
<br />
==Kilpaileminen==<br />
Kuten olen aikaisemmin jo maininnut on säippäily erittäin tehokas tyyli kilpailuissa. Se vaatii ehkä eniten työtä ja panostusta ajallisesti, mutta jos sijoitus on kilpailun kärkipäässä on nähty vaiva sen arvoista. <br />
Pärjääminen vaatii myös lähes aina sen, että pahaat kalapaikat on oltava tiedossa jo ennen varsinaista kilpailua. Eli pärjääminen vaatii edellispäivien harjoittelua kilpailualueella. Tämä on kuitenkin tehtävä niin, että harjoitteleminen ei vie kaloja pois. Eli toisin sanoen ei kalasta niitä kaloja pois mitkä pitäisi saada seuraavina päivinä kilpailuissa. On myös otettava huomioon olosuhteiden muutokset. <br />
Kilpailussa ei tulekkaan kalaa samalta syvyydeltä kuin treeneissä. Tähän on voinut vaikuttaa se, että esim. treeneissä keli oli täysin pläkätyyni ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Kala oli treeneissä hieman syvemmässä kuin kisassa joilloin tuuli hieman on sekoittanut vettä ja taivaskin on pilvessä. Ja varsinkin jos tälläistä keliä on jatkunut jo muutaman päivän verran. Taivavimmat uistelijat osaavat säätilojen muutoksien perusteella tehdä muutoksia omassa taktiikassaan jopa kesken kisan. Heillä on niin rautainen kokemus ja tietämys, että he osaavat ja tietävät mihin kalat ovat kenties menneet. <br />
Jos haluaa osallistua johonkin Cup-tyyppiseen kilpailuun on silloin osattava myös kelkoilla uistelu koska monissa Cupeissa on selkeästi painotettu kuha-aikaa ja nostettu kuhan kerrointa. Myös hauen alamittaa on kohotettu joka tekee säippäämisestä vaikeampaa mittakalojen saamisen kannalta. Mutta osaava raippamies saa joka kisasta sen verran kalaa, että pääsee yleensä pisteille ja näin hänellä on mahdollisuuksia kokonaistuloksissa. Monet eivät myöskään pidä säippäämistä edes uisteluna vaan kalojen hakemisena rannoista tai pikkukalojen kiusaamisena. <br />
Yhdessä Cupissa on jopa sellainen sääntö, että vapojen maksimipituus on rajoitettu 3m pituuteen. Tämä vain kertoo, että mikä on tehokkain pyyntikeino kaikista. Ja juuri tämä tehokkuus on miksi rantojenruoppaajat ovat usein kärkipäässä tuloksissa. Kova työskentely palkitaan ja jos on vielä käynyt harjoittelemassa oikein ei voi enää sanoa, että on pärjännyt tuurilla vaan kovalla työllä ja osaamisella. <br />
Kovimpia tuloksia säippääjät ovat saaneet legendaariselta Oulujärveltä, missä kahden päivän Hauki-EM uistelukilpailun voittotulokset lähentelevät 250kg tuloksia. Vuonna 2010 voittaja uisteli kertomansa mukaan todella, todella matalassa saaden kalaa n. 170kg. Vuoden 2011 kilpailun toinen oli sama mies saaden 210kg haukea veneeseen. Tällöin taktiikka lienee ollut sama. Heidän haukensa ovat olleet keskimäärin pieniä, mutta on olemassa myös kilpailuja missä säippäilijät ovat saaneet voittopussinsa isoista kaloista ja aivan rantamatalasta. Tästä esimerkkinä Karviajärvi-uistelu pari vuotta sitten, kun voittaja venekunta sai useita 5-6kg haukia veneeseensä ja lopputulokseksi kuuden tunnin kisassa 119kg. Tietystä tälläiset tulokset vaativat hyvän järven ja hyvällä järvelläkin lisäksi otollisen kelin, että hauki olisi maksimaalisen hyvällä ottipäällä.<br />
<br />
==Lopuksi==<br />
<br />
Hauen täsmäuistelu on siis äärimmäinen kalastusmuoto hauen pyytämiseen. Kalamiehillä tai -naisilla ei taida olla nykypäivänä enää mitään mitä he eivät tekisi kalojen saamiseksi. Harmi vain on, että säippäuistelijoita osittain jopa hyljeksitään ja heitä ei pidetä edes oikeina uistelijoina. Säipillä uistelijat kuulemma vain hakevat kalansa matalasta. Oma mielipiteeni on se, että täsmäpyynti on parasta mahdollista uistelua, sillä tällä tyylillä voi pärjätä todella pienellä kapasiteetilla ja kalustolla verrattuna siihen, että vetäisi aina selillä etsien isompaa kalaa. Ja mielestäni on oikein tehdä kilpailuissa kaikki mahdollinen, että voisi pärjätä.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
Teksti: Eero Eerikäinen<br />
<br />
[[luokka:Kalastuslajit]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohi&diff=16408Kirjolohi2012-01-17T21:50:47Z<p>Kala erkki: Suojasi sivun Kirjolohi ([edit=sysop] (ikuinen) [move=sysop] (ikuinen))</p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Kirjolohi<br />
| status = <br />
| status_ref = <br />
| kuva = kirjolohi .jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = Kirjolohi<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| yläkunta = <br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''<br />
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''<br />
| suku = Tyynenmerenlohet ''Oncorhynchus''<br />
| laji = ''mykiss''<br />
| kaksiosainen = Oncorhynchus mykiss<br />
| kaksiosainen_auktori = ([[Johann Julius Walbaum|Walbaum]], 1792)<br />
| synonyymit = <center>''Salmo gairdneri''<br>''Salmo irideus''<br>''Parasalmo mykiss''<br />
| wikispecies = Oncorhynchus mykiss<br />
| commonscat = Oncorhynchus mykiss<br />
| levinneisyyskartta = RegenbogenforelleWorld.jpg<br />
| levinneisyys_teksti= Kirjolohen alkuperäinen levinneisyysalue<br />
}}<br />
<br />
'''Kirjolohi''' eli '''sateenkaarirautu''' (''Oncorhynchus mykiss'') on [[lohet|lohiin]] (''Salmonidae'') kuuluva [[kala]]. Kirjolohen liha on rasvaista ja punertavansävyistä. Kirjolohi on suosittu ruokakala ja saalis virkistyskalastajien keskuudessa. Se onkin yksi perhokalastajien halutuimmista saaliista. Kirjolohi kasvaa noin 40 - 70 senttimetrin pituiseksi ja painaa noin 1 - 5 kg.<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
Kirjolohta nimitettiin Suomessa alun perin sateenkaarirauduksi (rainbow trout), mutta vuonna 1965 silloinen presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi. Tästä alkujaan Pohjois-Amerikan ja Aasian 60 leveyspiirin eteläpuolen Tyyneenmereen laskevista vesistöistä kotoisin olevasta kalasta erotetaan kolme ekologista muotoa: koko elämänsä virtavesissä viettävä muoto, kylmien järvien muoto ja merestä jokiin kudulle nouseva muoto. Meressä elävästä ja joissa kutevasta muodosta käytetään nimitystä "Steelhead" ja koko ikänsä ja makeassa vedessä elävästä nimitystä "Kamloops". <br />
<br />
Ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1894. Suomeen kala on tullut etupäässä tanskalaisten kalanviljelylaitosten kautta. Rotu lienee "Kamloops", makeanveden muoto. Kalaa on istutettu Suomen luontoon moneen otteeseen ja istutetaan edelleen lähinnä virkistyskalastajien pyydettäväksi. Kirjolohi ei kovinkaan helposti lisäänny Suomen vesissä, sillä kesä on liian lyhyt mädin kypsymiselle. Kirjolohikannat ovat siksi istutusten varassa. Eurooppaan kirjolohta on tuotu 1800-luvun lopulta asti ja viime vuosina sen viljely kalanviljelylaitoksissa on ollut runsasta.<br />
<br />
== Luokittelu ==<br />
<br />
Tyynenmeren ja Atlantin lohikalat ovat eriytyneet toisistaan niin paljon, että ne muodostavat eri suvut. Nykytiedon mukaan kirjolohen lähimpiä sukulaisia olisivatkin [[tyynenmerenlohet]] (''Oncorhynchus''-suku) eivätkä kotoisen lohisukumme (''Salmo'') jäsenet. Aikaisemmin kirjolohi katsottiin kuuluvan Atlantin lohikaloihin ja silloin sen tieteellinen nimi oli ''Salmo gairdneri'', jota näkee nykyäänkin vielä virheellisesti käytettävän.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kirjolohi/ Kirjolohi - RKTL Kala-atlas]<br />
* [http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/kirjolohi.html Viljelty kirjolohi - RKTL Vesiviljely]<br />
* [http://www.maretarium.fi/itameri.html Kirjolohi]<br />
* [http://www.prokala.fi/default.asp?docId=11920 Kirjolohi ruokana - Pro Kala]<br />
<br />
<br />
{{kuvapalvelu|http://kalapedia.fi/kuvat/displayimage.php?album{{-}}random&cat{{-}}10019&pos{{-}}-26}}<br />
<br />
[[luokka:lohikalat]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohi&diff=16407Kirjolohi2012-01-17T21:50:18Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Kirjolohi<br />
| status = <br />
| status_ref = <br />
| kuva = kirjolohi .jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = Kirjolohi<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| yläkunta = <br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''<br />
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''<br />
| suku = Tyynenmerenlohet ''Oncorhynchus''<br />
| laji = ''mykiss''<br />
| kaksiosainen = Oncorhynchus mykiss<br />
| kaksiosainen_auktori = ([[Johann Julius Walbaum|Walbaum]], 1792)<br />
| synonyymit = <center>''Salmo gairdneri''<br>''Salmo irideus''<br>''Parasalmo mykiss''<br />
| wikispecies = Oncorhynchus mykiss<br />
| commonscat = Oncorhynchus mykiss<br />
| levinneisyyskartta = RegenbogenforelleWorld.jpg<br />
| levinneisyys_teksti= Kirjolohen alkuperäinen levinneisyysalue<br />
}}<br />
<br />
'''Kirjolohi''' eli '''sateenkaarirautu''' (''Oncorhynchus mykiss'') on [[lohet|lohiin]] (''Salmonidae'') kuuluva [[kala]]. Kirjolohen liha on rasvaista ja punertavansävyistä. Kirjolohi on suosittu ruokakala ja saalis virkistyskalastajien keskuudessa. Se onkin yksi perhokalastajien halutuimmista saaliista. Kirjolohi kasvaa noin 40 - 70 senttimetrin pituiseksi ja painaa noin 1 - 5 kg.<br />
<br />
== Historiaa ==<br />
<br />
Kirjolohta nimitettiin Suomessa alun perin sateenkaarirauduksi (rainbow trout), mutta vuonna 1965 silloinen presidentti Urho Kekkonen lanseerasi nimen kirjolohi, joka vakiintui kalan suomalaiseksi nimeksi. Tästä alkujaan Pohjois-Amerikan ja Aasian 60 leveyspiirin eteläpuolen Tyyneenmereen laskevista vesistöistä kotoisin olevasta kalasta erotetaan kolme ekologista muotoa: koko elämänsä virtavesissä viettävä muoto, kylmien järvien muoto ja merestä jokiin kudulle nouseva muoto. Meressä elävästä ja joissa kutevasta muodosta käytetään nimitystä "Steelhead" ja koko ikänsä ja makeassa vedessä elävästä nimitystä "Kamloops". <br />
<br />
Ensimmäinen kirjolohen mätierä tuotiin Suomeen Saksasta vuonna 1894. Suomeen kala on tullut etupäässä tanskalaisten kalanviljelylaitosten kautta. Rotu lienee "Kamloops", makeanveden muoto. Kalaa on istutettu Suomen luontoon moneen otteeseen ja istutetaan edelleen lähinnä virkistyskalastajien pyydettäväksi. Kirjolohi ei kovinkaan helposti lisäänny Suomen vesissä, sillä kesä on liian lyhyt mädin kypsymiselle. Kirjolohikannat ovat siksi istutusten varassa. Eurooppaan kirjolohta on tuotu 1800-luvun lopulta asti ja viime vuosina sen viljely kalanviljelylaitoksissa on ollut runsasta.<br />
<br />
== Luokittelu ==<br />
<br />
Tyynenmeren ja Atlantin lohikalat ovat eriytyneet toisistaan niin paljon, että ne muodostavat eri suvut. Nykytiedon mukaan kirjolohen lähimpiä sukulaisia olisivatkin [[tyynenmerenlohet]] (''Oncorhynchus''-suku) eivätkä kotoisen lohisukumme (''Salmo'') jäsenet. Aikaisemmin kirjolohi katsottiin kuuluvan Atlantin lohikaloihin ja silloin sen tieteellinen nimi oli ''Salmo gairdneri'', jota näkee nykyäänkin vielä virheellisesti käytettävän.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* [http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kirjolohi/ Kirjolohi - RKTL Kala-atlas]<br />
* [http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/kirjolohi.html Viljelty kirjolohi - RKTL Vesiviljely]<br />
* [http://www.maretarium.fi/itameri.html Kirjolohi]<br />
* [http://www.prokala.fi/default.asp?docId=11920 Kirjolohi ruokana - Pro Kala]<br />
<br />
<br />
{{kuvapalvelu|http://kalapedia.fi/kuvat/displayimage.php?album{{-}}random&cat{{-}}10019&pos{{-}}-26}}<br />
<br />
[[luokka:lohikalat]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohi&diff=16406Kirjolohi2012-01-17T21:48:46Z<p>Kala erkki: Käyttäjän Kala erkki (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 96.44.142.250 tekemään versioon.</p>
<hr />
<div>whnvrlbmbttb, http://www.arthritiseffects.com/ Cod delivery tramadol, spmAbiI.</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohi&diff=16405Kirjolohi2012-01-17T21:48:15Z<p>Kala erkki: Käyttäjän 96.44.142.250 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 193.34.144.193 tekemään versioon.</p>
<hr />
<div>rnzizlbmbttb, http://oxyhivesnow.com/ hives on face, nUZExTq.</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Deletereason-dropdown&diff=16358Järjestelmäviesti:Deletereason-dropdown2012-01-14T11:04:30Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>* Yleiset poistosyyt <br />
** Y0: Spämmibotin luoma sivu<br />
** Y1: Merkityksetön sisältö<br />
** Y2: Testisivu <br />
** Y3: Vandalismi<br />
** Y4: Estetyn käyttäjän luoma sivu <br />
** Y5: Aloittajan tai käyttäjän poistettavaksi pyytämä sivu <br />
** Y6: Ei isäntäsivua (orpo) <br />
** Y7: Mainos<br />
** Y8: Tekijänoikeusrikkomus <br />
** Y9: Kaksoiskappale<br />
* Ohjaukset <br />
** O1: Nimiavaruuden ylittävä ohjaus <br />
** O2: Virheellinen tai tarpeeton ohjaus<br />
* Muut<br />
** M1: Tyhjä sivu<br />
** M2: Tyhjä luokka<br />
** M3: Asiaton käyttäjäsivu</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Malline:Artikkelitoiveet&diff=16177Malline:Artikkelitoiveet2011-12-16T14:13:51Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>[[Pomarkunjoki|Pomarkunjoki]] {{·}} [[Valuma-alue|Valuma-alue]] {{·}} [[Kemijoen vesistö|Kemijoen vesistö]] {{·}} [[Oulunjoen vesistö|Oulunjoen vesistö]] {{·}} [[Teikkikoukkukalastus|Teikkikoukkukalastus]] {{·}} [[Verkkokalastus talvella|Verkkokalastus talvella]] {{·}} [[Soisalo|Soisalo]] {{·}} <noinclude> <br />
== Käyttö ==<br />
<br />
Tämän mallineen kautta voit lisätä artikkelitoiveita etusivulle.<br />
<br />
[[Luokka:kalapedian mallineet]]</noinclude></div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Ipbreason-dropdown&diff=16174Järjestelmäviesti:Ipbreason-dropdown2011-12-15T18:57:40Z<p>Kala erkki: Estosyihin lisätty "spämmibotti" kun se tunt olevan aika yleinen estosyy.</p>
<hr />
<div>*Yleiset estosyyt<br />
**Spämmibotti<br />
** Vandalismi<br />
** Väärän tiedon lisääminen<br />
** Sisällön poistaminen<br />
** Mainoslinkkien lisääminen<br />
** Sotkeminen tai roskan lisääminen<br />
** Häiriköinti<br />
** Sopimaton käyttäjätunnus<br />
** Henkilökohtaiset hyökkäykset<br />
** Toistuvat tekijänoikeusrikkomukset<br />
** Eston kierto</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Vaaputin.jpg&diff=16145Tiedosto:Vaaputin.jpg2011-12-01T20:56:51Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{Tiedoston tiedot<br />
|Lähde= Oma kuvaama.<br />
}}</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohen_heittokalastus&diff=16144Kirjolohen heittokalastus2011-12-01T20:55:55Z<p>Kala erkki: Luokat</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Kirjolohi .jpg|300px|right]]<br />
[[kirjolohi|Kirjolohen]] [[kalastus]] on huomattavan ali-arvostettua suomessa, vaikkakin kirjolohen '''[[heittokalastus]]''' on mukavaa ja paikkapaikoin haasteellista. Toki kirrelammilta saalista saa yleensä helposti.<br />
Kirjolohen heittokalastuksessa suositaan yleensä pieniä [[viehe|vieheitä.]]<br />
Kirjolohen heittokalastus on hyvä tapa saada vaikkapa nuorempi kalastaja innustumaan kalastuksesta, koska kirjolohi on kirrelammilla yleensä helppo saalis kun niitä on usein kirrelammissa paljon.<br />
Suomessa kirjolohella ei ole pysyviä luonnonkantoja. Kirjolohen luonnonpoikasia on tavattu ainakin eteläisimmässä Suomessa, mutta toisen polven luonnonlisääntymisestä ei kuitenkaan ole varmistettua näyttöä.<br />
Kirjolohia istutetaan pyyntikokoisina vapakalastuksen saalisvarmuuden lisäämiseksi. Kalat yleensä tulevat kalastetuksi melko nopeasti. Vapaa-ajankalastajien saaliin on arvioitu olleen noin 0,6 miljoonaa kiloa vuonna 2004. Kirjolohi on maamme merkittävin elintarvikkeeksi viljelty kalalaji. Vuosituotanto on noin 15 miljoonaa kiloa. Viljelyn poikastuotanto tapahtuu pääosin sisävesissä ja varsinainen ruokakalatuotanto merialueilla.<br />
==Välineet==<br />
<br />
===Virveli===<br />
Virveliksi käy aikalailla normaali heittovirveli , kunhan se kestää väsyttelyn. [[Siima]] saa olla kestävää (esim. kuitusiimaa).<br />
Hyvän kokoinen perus kela on 2500, toki muunkin kokoiset käy.<br />
<br />
===Vieheet===<br />
[[Tiedosto:Vaaputin.jpg|250px|right|thumb| Kirjolohen kalastukseen soveltuvia vaappuja.]]<br />
<br />
<br />
Kirjolohen kalastuksessa suositaan paljon pieniä vieheitä. esimerkiksi [[vaappu|vaaput]], [[lusikkauistin|lusikat]], [[lippa|lipat]], [[jigi|jigit]].<br />
Väreinä käytetään yleensä punaista tai "papukaijaa" toki muitakin värejä käytetään paljon.<br />
<br />
==Kalastuspaikat==<br />
Kirjolohi on suomen yleisin istukas. Joten vikistyskalastus kohteita löytyy suomessa riittämiin. Kirjolohia on istutettu erilaisiin vesistöihin.<br />
Yleisin on kuitenkin kirjolohilampi joissa saattaa päästä tuntemaan kalastuksen "ensi hetket". Kirjolohia istutetaan toki myös jokiin ja niissä saattaa olla haasteellisempaa saada kirjolohi vapavälinein. Etenkin kesäaikaan kun vesi on lämmintä ja kirjolohet passiivisia. Joillakin järvillä/lammilla on mahdollisuus päästä veneestä heittelemään kirjololohta, joka sekin on kokeilun arvoista puuhaa.<br />
<br />
<br />
==Muuta==<br />
Kirjolohi on ruokana maittava, jos muta ei ole sitä päässyt pilaamaan. Kirjolohesta saa hyvää niin savustettuna, halstrattuna, graavattuna, paistettuna jne...<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kirjolohi/<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]<br />
[[Luokka:Heittokalastus]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4kkij%C3%A4rvi&diff=16132Säkkijärvi2011-11-28T19:27:41Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>{{järvi<br />
| kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.205872" lon="22.428589" type="map" zoom="13" width="300" controls="large"><br />
62.209713, 22.434597<br />
</googlemap><br />
| sijajinti = Kauhajoki<br />
| pinta-ala = 2 km²<br />
| korkeus = 166,3 m<br />
| keskisyvyys = 1m<br />
| laskujoki = Säkkijoki<br />
}}<br />
<br />
'''Säkkijärvi''' on Kauhajoella, Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pieni ja erittäin matala [[järvi]]. Järven keskisyvyys on vain metrin. Järven laskujoki on Säkkijoki.<br />
Vuonna 2006 lopetettiin läheisten turvetuotantoalueiden vesien lasku järveen. Näiltä ajoilta järven pohjaan ehti kertyä runsaasti [[sedimentti]]ä. Järvestä on löytynyt mm. konnanulpukkaa ja [[nuottaruoho]]a.<br />
<br />
<br />
== Kalasto ==<br />
Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven ja hauki. Järvessä elää myös muita yleisimpiä kalalajeja.<br />
Kalat ovat ennen kuolleet paljon hapen puutteeseen, koska järvi on jäätynyt pohjaan asti. Nykyisillä talvilla pohjaanjäätymistä ei pitäisi tapahtua.<br />
<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
Talvisin järvellä näkee jonkin verran [[ahven]]en pilkkijöitä. Ahvenien koko on hyvin pientä, joten pilkkijät hakevat usein "kukkoahvenet" järvestä.<br />
Kesäisin on jonkin verran [[hauki|hauen]] etsijöitä. Järvestä on saatu toisinaan myös hyvin kookkaita haukia.<br />
Järvellä ei kumminkaan käy kovin aktiivisesti kalastajia.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4kkij%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi)<br />
<br />
[[luokka:suomen järvet]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4rkikalat&diff=16131Särkikalat2011-11-28T19:26:11Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Särki.jpg|250px|thumb|[[Särki]]]]<br />
<br />
'''Särkikalat''' (''Cyprinidae'') on heimo [[Karppikalat|karppikalojen]] (''Cypriniformes'') lahkossa. <br />
<br />
Heimo on lajimäärältään suurin makean ja murtoveden kaloista, lajeja on noin 2&nbsp;420 noin 220 suvussa. <br />
<br />
Lajit ovat alun perin kotoisin Euraasiasta, Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta.<br />
<br />
Suurimpia särkikaloja on jättibarbi (''Catlocarpio siamensis''), joka voi kasvaa 3 metriä pitkäksi. <br />
<br />
Suomen suurimmat särkikalat ovat istutettuna esiintyvän karpin lisäksi lahna, säyne ja toutain. <br />
<br />
Monet lajit ovat lyhyempiä kuin 5 senttiä. <br />
<br />
Lasirasbora (''Danionella translucida'') on maailman pienimpiä makean veden kaloja, se kasvaa 12 millimetrin pituiseksi.<br />
<br />
==Suomen särkikalat==<br />
<br />
*[[Karppi]] (''Cyprinus carpio'')<br />
*[[Ruutana]] (''Carassius carassius'')<br />
*[[Suutari (kala)|Suutari]] (''Tinca tinca'')<br />
*[[Lahna]] (''Abramis brama'')<br />
*[[Sulkava (kala)|Sulkava]] (''Abramis ballerus'')<br />
*[[Pasuri]] (''Blicca bjoerkna'')<br />
*[[Sorva]] (''Scardinius erythrophthalmus'')<br />
*[[Särki]] (''Rutilus rutilus'')<br />
*[[Säyne]] (''Leuciscus idus'')<br />
*[[Seipi]] (''Leuciscus leuciscus'')<br />
*[[Turpa]] (''Leuciscus cephalus'')<br />
*[[Salakka]] (''Alburnus alburnus'')<br />
*[[Törö]] (''Gobio gobio'')<br />
*[[Vimpa]] (''Vimba vimba'')<br />
*[[Toutain]] (''Aspius aspius'')<br />
*[[Allikkosalakka]] (''Leucaspius delineatus'')<br />
*[[Miekkasärki]] (''Pelecus cultratus'')<br />
*[[Mutu]] (''Phoxinus phoxinus'')<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[:luokka:särkikalat]]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.fishbase.org/Summary/FamilySummary.cfm?Family=Cyprinidae FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.)] (englanniksi)<br />
*http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/?c=Cyprinidae<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Särkikalat|*]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Oja&diff=16130Oja2011-11-28T19:24:59Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>'''Oja''' on maahan kaivettu ura. Yleensä sen tarkoitus on johtaa [[Vesi|vettä]]. Pyrkimyksenä on joko tietyn maa-alueen kuivattaminen tai kasteleminen. Soitten ojitus metsän tai pellon kuivaamiseksi on tyypillinen kuivatusojitus. Peltojen kastelu on tyypillistä kasteluojitusta. Ojat voidaan jakaa ''avo-ojiin'' ja ''salaojiin''.<br />
<br />
==Avo-ojat==<br />
'''Avo-ojat''' ovat maahan kaivettuja, avoimia peittämättömiä oja. Ojan pohja on kallistettu, jolloin vesi virtaa haluttuun suuntaan ojassa. Avo-ojia joudutaan aika ajoin perkaamaan, sillä puusto ja muu kasvillisuus pyrkii kasvamaan veden äärellä voimallisesti ja haittaa ojan vedenkuljetusta.<br />
<br />
Avo-ojat jakoivat aikanaan pellon sarkoihin, jotka olivat pellon ojien väliin jääviä osia pellosta. Avo-ojat eivät jatkuneet aivan pellon päähän, koska päähän piti jättää ojaton alue, jotta työkoneet pystyttiin kääntämään. Avo-ojia ovat myös maantienojat.<br />
<br />
==Salaojat==<br />
<br />
<br />
'''Salaoja''' on maan alle kaivettu reikäinen putki. Ympäröivästä maasta vesi tihkuu pienistä rei'istä putkeen ja virtaa putkea pitkin, joko sadevesiviemäriin tai avo-ojaan. Salaojitusta käytetään lähinnä rakennettujen alueiden ja peltojen kuivaamiseen.<br />
<br />
Rakennusten ympäri kulkee noin metrin syvyydessä salaoja. Tämä auttaa estämään vesien tulon kellaritiloihin.<br />
<br />
Pelloilla salaojitus lisää merkittävässä määrin pellon hyötypinta-alaa, sillä avo-oja veisi ojan leveyden verran lisäksi jonkin verran maa-alaa, sillä ihan joenuoman vieressä ei voida käyttää maatalouskoneita.<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Puro]]<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Oja<br />
<br />
[[luokka:kalapaikat]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lippoaminen&diff=16129Lippoaminen2011-11-28T19:23:51Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>'''Lippoamisessa''' pyyntiväline on pitkän varren päässä oleva ohuesta verkosta kudottu [[haavi]] eli lippo, jota kuljetetaan myötävirtaan [[joki|joen]] pohjan tuntumassa. [[Siika|Siian]] uidessa virtaa ylös se ui lippoon. Lippoajan on tunnettava joen pohja erittäin hyvin. Vielä tänäkin päivänä lipotut siiat jaetaan lippoajien kesken entisajan rituaalein. Lippoamista käytetään myös [[kuore]]en pyynnissä.<br />
Siian lippoaminen perustuu pohjan tuntemiseen: lipon on kuljettava aivan pohjan tuntumassa osumatta kuitenkaan siihen.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Lippoaminen<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*http://www.luonnossa.net/Kalastus/Siian_lippoaminen/siian_lippoaminen.html<br />
*http://www.kukkolankoski.fi/kyla/kalastus-ja-lippoaminen.html<br />
<br />
[[Luokka:Muut kalastuslajit]]<br />
[[Luokka: Kalastuslajit]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Paimionjoki&diff=16128Paimionjoki2011-11-28T19:22:26Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>'''Paimionjoki''' on Lounais-Suomessa virtaava 110 km pitkä joki. Se on [[Saaristomeri|Saaristomereen]] virtaavista [[joki|joista]] suurin sekä [[valuma-alue]]eltaan (1088 km²) että [[virtaama]]ltaan. Sen [[valuma-alue]] on vähäjärvistä (järvisyysprosentti 1,58) ja enimmäkseen maatalousmaata. Sen latvajärvissä on ajoittain happiongelmia, ja joen tuomat ravinteet rehevöittävät [[Saaristomeri|Saaristomerta]]. [[Turku|Turun]] kaupunki pumppaa raakavettä ajoittain Paimionjoesta. <br />
<br />
==Vesistöalue==<br />
<br />
Paimionjoki saa alkunsa [[Somerniemi|Somerniemeltä]] [[Somero]]lta ja virtaa siitä eteenpäin Hämeen Härkätien tuntumassa, Koski Tl:n kautta Marttilaan ja edelleen Tarvasjoelle, kulkee lyhyen matkaa Liedon alueella ja päätyy Paimioon, jossa se laskee [[Paimionlahti|Paimionlahteen]]. Joen vesistöalueeseen kuuluu myös suuri osa entisestä Karinaisten kunnasta nykyisellä Pöytyällä ja osia eteläisestä Tammelasta.<br />
<br />
==Sivujoet==<br />
<br />
Paimionjoen suurin [[sivujoki]] on Karinaisista alkunsa saava, Tarvasjoen keskustan luona Paimionjokeen laskeva [[Tarvasjoki]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 139 km²). Pienempiä [[sivujoki]]a ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron [[Hirsjärvi|Hirsjärveen]] laskeva [[Pajulanjoki]] eli [[Virkaanjoki]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 101 km²), Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron [[Kirkkojärvi (Somero)|Kirkkojärveen]] laskeva [[Jaatilanjoki]] (valuma-alueen pinta-ala 96 km²), Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki (valuma-alueen pinta-ala 77 km²), Kosken pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva [[Puostaanoja]] eli [[Palojoki]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 57 km²) sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat [[Ihmistenoja]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 45 km²) ja [[Hirvasoja]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 32 km²).><br />
<br />
==Järvet==<br />
<br />
Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen [[Somerniemi|Somerniemen]] alueella sijaitseva [[Painio]] (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita [[järvi]]ä ovat joen yläjuoksulla Somerolla järviketjun muodostavat [[Hirsjärvi (järvi)|Hirsjärvi]] (245 ha), [[Kirkkojärvi (Somero)|Kirkkojärvi]] (59 ha), [[Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi]] (62 ha) ja [[Pitkäjärvi (Somero)|Pitkäjärvi]] (34 ha). [[Painio]]on laskevien latvapurojen lähdejärviä Somerniemellä ovat [[Vesajärvi]] (46 ha), [[Särkjärvi]] (40 ha), [[Siikjärvi]] (48 ha), [[Poikkipuoliainen]] (14 ha) ja [[Mustajärvi]]. Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi, Valajärvi, Tourunjärvi ja Haiponjärvi. Koskella Paimionjokeen laskee [[Liipolanjärvi]]. Muuten alajuoksu on järvetön.<br />
<br />
==Kosket ja padot==<br />
Paimionjoessa on kolme isompaa [[pato]]a ja niissä sähkölaitokset: [[Juvankoski]], [[Juntolankoski]] ja [[Askalankoski]]. Lisäksi Turun kaupunki säännöstelee vesimäärää Someron [[Hovirinnankoski|Hovirinnankoskessa]] ja Koski TL:n [[Karjakoski|Karjakoskessa]] olevilla [[pato|padoilla]]. Joessa on myös vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienmpiä koskipaikkoja ovat Marttilassa [[Hirvaksen koski]], [[Palaistenkoski]], [[Purhalankoski|Purhalan]] eli Vallan koski, [[Rounankoski]] ja [[Koskenpään koski]], sekä Koski TL:ssä [[Patakoski]]. Paimionjoen yläjuoksun järviketjun keskivaiheilla Somerolla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen tuloksena hävinnyt.<br />
<br />
==Kalasto ja muu luonto==<br />
<br />
Joessa on jonkun verran kalaa, esimerkiksi [[hauki|haukea]], [[lahna]]a, [[ahven]]ta, [[salakka]]a, [[kivennuoliainen|kivennuoliaista]], [[pasuri]]a, [[säyne]]ttä jne. [[Rapu]]a esiintyi ainakin vielä [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla mutta lienee sittemmin hävinnyt. [[Jokisimpukka]] on [[piisami]]en herkkua. [[Minkki]] vilahtelee rantakivikossa ja jokivarren lintulajisto on melko suuri. <br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Paimionjoki<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Perhonjoki&diff=16127Perhonjoki2011-11-28T19:20:32Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>'''Perhonjoki''' on noin 150 km pitkä [[joki]] [[Keski-Pohjanmaa]]lla. Aiemmin Perhonjoesta on käytetty nimitystä ''Vetelinjoki'', ja se on edelleen rinnakkaisnimityksenä joelle.<br />
<br />
Perhonjoki saa alkunsa [[Suomenselkä|Suomenselältä]] [[Perho (kunta)|Perhon]], [[Kyyjärvi|Kyyjärven]] ja [[Kivijärvi|Kivijärven]] kuntien rajalla olevista pienistä [[järvi]]stä. Joki laskee latva-alueiltaan Perhon kunnan läpi [[Veteli]]n [[Haapajärvi (Veteli)|Haapajärveen]], josta edelleen [[Kaustinen|Kaustisen]] kautta [[Kruunupyy]]n kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Sieltä joki laskee [[Perämeri|Perämereen]] [[Kokkola]]n pohjoispuolitse. Kokkolan kohdalla Perhonjoki on jo melko leveä ja matala joki.<br />
<br />
Perhonjoen [[vesistö]]n [[valuma-alue]] on n. 2&nbsp;550 km², josta peltoa noin 10 % ja suota noin 41 % ja loput pääosin metsää. Suurimmat Perhonjoen sivujokia ovat Halsuanjoki, Köyhäjoki ja Ullavanjoki.<br />
<br />
Valtiovallan tukemista koskenperkaustöistä suurimmat toteutettiin Perhonjoella 1860-luvulla Perhossa ja koko jokialueella 1930-, 1960- ja 1970-luvuilla. Pohjanmaan joille tyypillisen tulvimisen ehkäisemiseksi on Perhonjoen yläosalle rakennettu Patanan, Vissaveden ja Venetjoen tekojärvet ja Perhonjoen keskiosan järviryhmää on korotettu padottamalla.<br />
<br />
Pääuomaan on rakennettu kaksi voimalaitosta, joista Pirttikosken voimalaitos jo vuonna 1925. Kaitforsin voimalaitos valmistui vuonna 1983, noin 30 kilometrin päähän jokisuulta. Veden voimaa on hyödynnetty jo aikaisemminkin: vanhimmat olemassa olevat tiedot vesisahasta tai sahamyllystä ovat vuodelta 1621. Perhonjoen alueella oli enimmillään yli 120 myllyä 1800-luvulla.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Perhonjoki<br />
*http://www.kalapaikka.net/perhonjoki_koski-kalastus_ja_lomamokki_tiedot_keski-pohjanmaa_kokkola___3225.asp<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Perhonjoki&diff=16126Perhonjoki2011-11-28T19:20:14Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Perhonjoki''' on noin 150 km pitkä [[joki]] [[Keski-Pohjanmaa]]lla. Aiemmin Perhonjoesta on käytetty nimitystä ''Vetelinjoki'', ja se on edelleen rinnakkaisnimityksenä joelle.<br />
<br />
Perhonjoki saa alkunsa [[Suomenselkä|Suomenselältä]] [[Perho (kunta)|Perhon]], [[Kyyjärvi|Kyyjärven]] ja [[Kivijärvi|Kivijärven]] kuntien rajalla olevista pienistä [[järvi]]stä. Joki laskee latva-alueiltaan Perhon kunnan läpi [[Veteli]]n [[Haapajärvi (Veteli)|Haapajärveen]], josta edelleen [[Kaustinen|Kaustisen]] kautta [[Kruunupyy]]n kunnassa sijaitsevaan Perhonjoen keskiosan järviryhmään. Sieltä joki laskee [[Perämeri|Perämereen]] [[Kokkola]]n pohjoispuolitse. Kokkolan kohdalla Perhonjoki on jo melko leveä ja matala joki.<br />
<br />
Perhonjoen [[vesistö]]n [[valuma-alue]] on n. 2&nbsp;550 km², josta peltoa noin 10 % ja suota noin 41 % ja loput pääosin metsää. Suurimmat Perhonjoen sivujokia ovat Halsuanjoki, Köyhäjoki ja Ullavanjoki.<br />
<br />
Valtiovallan tukemista koskenperkaustöistä suurimmat toteutettiin Perhonjoella 1860-luvulla Perhossa ja koko jokialueella 1930-, 1960- ja 1970-luvuilla. Pohjanmaan joille tyypillisen tulvimisen ehkäisemiseksi on Perhonjoen yläosalle rakennettu Patanan, Vissaveden ja Venetjoen tekojärvet ja Perhonjoen keskiosan järviryhmää on korotettu padottamalla.<br />
<br />
Pääuomaan on rakennettu kaksi voimalaitosta, joista Pirttikosken voimalaitos jo vuonna 1925. Kaitforsin voimalaitos valmistui vuonna 1983, noin 30 kilometrin päähän jokisuulta. Veden voimaa on hyödynnetty jo aikaisemminkin: vanhimmat olemassa olevat tiedot vesisahasta tai sahamyllystä ovat vuodelta 1621. Perhonjoen alueella oli enimmillään yli 120 myllyä 1800-luvulla.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Perhonjoki<br />
*http://www.kalapaikka.net/perhonjoki_koski-kalastus_ja_lomamokki_tiedot_keski-pohjanmaa_kokkola___3225.asp<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ohje:Yleisimm%C3%A4t_mallineet_ja_niiden_k%C3%A4ytt%C3%B6&diff=16125Ohje:Yleisimmät mallineet ja niiden käyttö2011-11-28T19:19:16Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{Kehitteillä oleva ohje|Jäi pahasti kesken, jatkan vielä paljon.}}<br />
<br />
Sana '''malline''' saattaa kuullostaa heprealta ja voi olla vaikeaa käsittää mitä se tarkoittaa. <br />
<br />
Tässä ohjeessa ei sinänsä käsitellä mallineiden toimintaa (parametrejä, funktioita yms), sillä niistä voi lukea muista ohjeista. <br />
<br />
Peruskäyttäjän ei edes tarvitse välttämättä perehtyä syvällisesti mallineiden tekniikkaan, mutta olisi hyvä osata käyttää '''yleisimpiä mallineita''' artikkelissa.<br />
<br />
<br />
== Tietolaatikkomallineet ==<br />
<br />
Tietolaatikkomallineisiin voi sisällyttää paljon tietoa ja joskus kuvia. <br />
<br />
<br />
=== Tietolaatikot vesistöistä ===<br />
<br />
<br />
{{Mallineohjepohja<br />
| Tietolaatikko järviartikkeleihin. Kopioi seuraava teksti sivulle.<pre> <br />
<br />
{{järvi<br />
| järven nimi = Tähän ei tarvitse laittaa mitään, koska sivun nimi tulee <br />
tähän automaattisesti. <br />
| kuva = Tiedoston nimi, esim Inarijärvi.jpg<br />
| kuvateksti = Kuvalle sopiva kuvateksti tähän.<br />
| valtio = Valtiot, joiden aleelle järvi ylettyy.<br />
| sijainti = Järven paikkakunta <br />
| pinta-ala = Tähän järven pinta-ala neliökilometreinä.<br />
| tilavuus = Järven tilavuus.<br />
| keskisyvyys = <br />
| suurin syvyys = <br />
| rantaviivan pituus = <br />
| vedenväri = veden väri (tumma, kirkas, humuksinen)<br />
| pinnan korkeus = Vedenpinnan korkeus merenpinnasta.<br />
| laskujoki = Joki tai joet jotka laskevat järveen. <br />
}}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
</pre><br />
<br />
|Järvi<br />
|leveys = 40<br />
}}<br />
{{järvi<br />
| järven nimi = Sivun nimi <br />
| kuva = lake.jpg<br />
<br />
<br />
<br />
| kuvateksti = Kuvalle sopiva kuvateksti tähän.<br />
| valtio = Valtiot, joiden alueelle järvi ylettyy.<br />
| sijainti = Järven paikkakunta <br />
| pinta-ala = Tähän järven pinta-ala neliökilometreinä.<br />
| tilavuus = Järven tilavuus.<br />
| keskisyvyys = <br />
| suurin syvyys = <br />
| rantaviivan pituus = <br />
| vedenväri = veden väri (tumma, kirkas, humuksinen)<br />
| pinnan korkeus = Vedenpinnan korkeus merenpinnasta.<br />
| laskujoki = Joki tai joet jotka laskevat järveen. <br />
}}<br />
<br><br />
<br><br />
<br><br />
<br><br />
<br><br><br><br><br />
<br />
{{mallineohjepohja|<br />
Mallineen linkitys artikkeliin:<br />
<br />
<pre><br />
{{joki<br />
| joen nimi = (joen nimi tähän, ei pakollinen, <br />
koska nimi tulee automaattisesti, kuten vasemmalta näkee.)<br />
| kuva = (tähän tulee kuva joesta)<br />
| kuvateksti = (Tähän tulee kuvateksti<br />
| alkulähde = (tähän joen alkulähde)<br />
| laskupaikka = (tähän joen laskupaikka)<br />
| maat = (tähän maat, joiden läpi joki virtaa)<br />
| pituus = (joen pituus tähän)<br />
| alkulähteen korkeus= (alkulähteen korkeus tähän)<br />
| virtaus = (tähän joen virtausnopeus [m³/s])<br />
| valuma-alue = (tähän joen valuma-alueen pinta-ala [km²])<br />
}}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
</pre><br />
| Joki<br />
| leveys=70<br />
}}<br />
{{joki<br />
| joen nimi = (joen nimi tähän)<br />
| kuva = Kymijoki.jpg<br />
| kuvateksti = (Tähän tulee kuvateksti<br />
| alkulähde = (tähän joen alkulähde)<br />
| laskupaikka = (tähän joen laskupaikka)<br />
| maat = (tähän maat, joiden läpi joki virtaa)<br />
| pituus = (joen pituus tähän)<br />
| alkulähteen korkeus= (alkulähteen korkeus tähän)<br />
| virtaus = (tähän joen virtausnopeus [m³/s])<br />
| valuma-alue = (tähän joen valuma-alueen pinta-ala [km²])<br />
}}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
=== Tietolaatikot eläimistä, kaloista ja kasveista ===<br />
{{Mallineohjepohja<br />
|<br />
<pre>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Lajin nimi<br />
| status = Uhanalaisuusluokitus<br />
| kuva = kuva lajista, esim Ahven.jpg<br />
| domeeni = lajin domeeni, esim Aitotumaiset <br />
| yläkunta = yläkunta<br />
| kunta = esim Eläinkunta <br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = esimerkiksi Selkäjänteiset <br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso = <br />
| yläluokka = esim [[Luukalat]] <br />
| luokka = esim [[Viuhkaeväiset]] <br />
| alaluokka = <br />
| lahko = esimerkiksi [[Ahvenkalat]] <br />
| alalahko = <br />
| heimo = esim [[Ahvenet]] <br />
| suku = <br />
| laji = <br />
}}</pre><br />
|Taksonomia/eläimet<br />
|leveys=70<br />
}}<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Lajin nimi<br />
| status = Uhanalaisuusluokitus<br />
| kuva = Särki.jpg<br />
| domeeni = lajin domeeni, esim Aitotumaiset <br />
| yläkunta = yläkunta<br />
| kunta = esim Eläinkunta <br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = esimerkiksi Selkäjänteiset <br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso = <br />
| yläluokka = esim [[Luukalat]] <br />
| luokka = esim [[Viuhkaeväiset]] <br />
| alaluokka = <br />
| lahko = esimerkiksi [[Ahvenkalat]] <br />
| alalahko = <br />
| heimo = esim [[Ahvenet]] <br />
<br />
<br />
<br />
| suku = <br />
| laji = <br />
}}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Ongelmamallinneet ==<br />
<br />
Ongelmamallineet ilmaisevat artikkelissa olevaa vikaa tai ongelmaa, kuten esimerkiksi kuvattomuus tai lähteettömyys.<br />
<br />
Jos näkee artikkelin, jossa on jotain alla lueteltuja ongelmia, on toki suotavampaa korjata ne, kuin laittaa ongelmamalline. Jos esimerkiksi aikasi ei kuitenkaan riitä siihen, voi aina laittaa ongelmamallineen.<br />
<br />
Ongelmamalline on pitkulainen laatikko, joka lisätään aina '''sivun yläreunaan'''. Ainostaan tynkä- ja minitynkämallineet tulevat alareunaan.<br />
<br />
==== Malline:Lähteetön ====<br />
<br />
Ilmaisee että artikkelissa ei ole lähteitä tai viitteitä. Näyttää seuraavalta.<br />
<br />
<br />
<pre><br />
Lisätään artikkeliin seuraavalla komennolla:<br />
<br />
<br />
Tai jos haluat tarkennuksen:<br />
<br />
{{Lähteetön|Tarkennus tähän}}<br />
<br />
Joka näyttäisi seuraavalta:<br />
</pre><br />
<br />
{{Lähteetön|Tarkennus tähän}}</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Putkisuukalat&diff=16124Putkisuukalat2011-11-28T19:16:49Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>'''Putkisuukalat''' (''Syngnathiformes'') on [[viuhkaeväiset|viuhkaeväisten kalojen]] lahko. Siihen kuuluu viisi heimoa, muun muassa [[merihevoset]]. Putkisuukaloilla ei ole lainkaan hampaita vaan putkimainen suu, jolla ne imaisevat ravintoa. <br />
<br />
== Esimerkkejä lajeista ==<br />
* [[Särmäneula]] <br />
* [[Siloneula]] <br />
* [[Raitalehvähevonen]] <br />
* [[Pullukkamerihevonen]]<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[:Luokka:Putkisuukalat ]]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Putkisuukalat<br />
[[luokka:kalasuvut]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%B6rmy&diff=16123Körmy2011-11-22T22:06:34Z<p>Kala erkki: Ak: Ohjaus sivulle Vahvasiimainen suuri vapa (pp2)</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Vahvasiimainen suuri vapa (pp2)]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Holmes&diff=16122Holmes2011-11-22T22:05:03Z<p>Kala erkki: Tein ohjassivun, koska tuo "jäykkä vapa" tunnetaan myös nimellä holmes.</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Jäykkä vapa]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Troolari&diff=16121Troolari2011-11-22T22:03:19Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>'''Troolari''' on [[kalastusalus]], joka on suunniteltu käytettäväksi [[troolaus|troolauksessa]], jossa [[trooli]]a eli laahus[[nuotta]]a vedetään pitkin merenpohjaa tai välivedessä. Troolarit toimivat joko yksin tai pareittain ''(paritroolaus)''.<br />
<br />
[[tiedosto:troolari.jpg|thumb|250px|Troolari]]<br />
<br />
Purjetroolarit pystyivät troolaamaan maksimissaan 75 metrin syvyydessä, nykyiset modernit troolarit jopa 900 metrissä saakka. Nykyaikaisten troolarien koot vaihtelevat alle kymmenestä noin sataan metriin. Pienimpiä troolareita pystyy hoitamaan yksi henkilö. Yhden tai kahden hengen troolareista käytetään etenkin Perämerellä hieman halventavaa nimeä ''mopo''. Troolareita käytetään myös sisävesillä. <br />
<br />
Euroopan suurin kalastussatama on ollut 1970-luvulta saakka Peterhead Skotlannin koilliskulmassa. Huippuvuosina 1980-luvulla Peterheadin satamaa käytti yli 500 troolaria, jotka olivat viikon kerrallaan vesillä. Itämeren suurin kalasatama sijaitsee Tanskan Nexössä. Suomen suurin satama on Porin Reposaaressa. Euroopan unioni on pyrkinyt supistamaan kalastuslaivastoa, minkä vuoksi troolareita on romutettu kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa. <br />
<br />
<br />
Ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana troolareita käytettiin miinanraivaajina. Kylmän sodan aikana jotkut valtiot varustivat troolareita elektronisilla laitteilla, joilla pystyi tarkkailemaan vihollisen toimintaa.<br />
<br />
Monet entiset troolarit, varsinkin puurakenteiset, ovat saaneet uuden elämän huvi- tai risteilyaluksina. <br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Troolaus]]<br />
* [[Trooli]]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Troolari<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hiirulainen&diff=16120Hiirulainen2011-11-22T21:55:13Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{perhoresepti<br />
| kuva = Hiirulainen.jpg<br />
| kuvateksti = Kuva ja kuvan sidos Aleksi Määttä<br />
| koukku =<br />
| painotus = 2-6<br />
| pyrstö = Kaninnahan suikale (esim. zonker), jonka päässä on karvoja<br />
| kierre = Halutun väristä peurankarvaa, vaaleat värit ovat varma valinta. Lopuksi perho muotoillaan hiirtä muistuttavaksi.<br />
| runko = Halutun väristä peurankarvaa, vaaleat värit ovat varma valinta. Lopuksi perho muotoillaan hiirtä muistuttavaksi.<br />
| häkilä =<br />
| siipiaihio =<br />
| rintakehä =<br />
| tuntosarvet =<br />
| kelluke =<br />
| jalat =<br />
}}<br />
<br />
*Ruohosuoja: Kaksi paksua ( Ø n. 0.45mm) monifiilisiiman pätkää. Siimat sidotaan koukun mutkasta kiinni ja toinen pää lopuksi perhon pään kohdalle. Mutkan kiinnityskohta kannattaa vahvistaa lakalla, vähintään kahdesti.<br />
*Korvat: Leikataan nahasta ja sidotaan delta -asentoon. Myös silmät voidaan halutessaan lisätä.<br />
<br />
<br />
<br />
Monille on varmaan tuttuja tällaiset hiiriperhot, jotka lähinnä nostavat hymyn suulle, mutta harva on kokeillut näitä vakavissaan. Se onkin heidän oma tappionsa, sillä hiiriperhot todella toimivat! Eikä pelkästään [[hauki]] ota näihin vaan myös [[taimen]], tosin taimenta jahdatessa kannattaa muotoilla perhoa suipommaksi ja käyttää muutenkin pienempiä [[perho]]ja. Eikö lohenkalastuksessa käytettävä, todella tehokkaaksi osoittautunut, Bomber voisi olla rinnastettavissa tähän viattomaan Hiirulaiseen? Eihän siitä puutu kuin runkohäkilä niin se näyttää entiseltäänkin Bomberia!<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://web.archive.org/web/20030216002543/www.kalassa.net/perhokalastus/perhoreseptit/haukiperhot/hiirulainen.shtml<br />
<br />
[[Luokka:Haukiperhot]]<br />
<br />
<br />
<br />
{{Perhoreseptit}}</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalastuslupa&diff=16119Kalastuslupa2011-11-21T21:55:02Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>Suomessa on kalastuslakiin perustuva kalastuksenhoitomaksujärjestelmä. Sen seurauksena kalastajan on yleensä, varsinaisen '''kalastusluvan''' lisäksi, suoritettava valtion '''kalastuksenhoitomaksu'''. Kalastuslupatarve on sidoksissa harjoitettavaan kalastusmuotoon sekä myös kalastajan ikään, joten lupatarvetta on järkevin pohtia kalastustapa- ja kalastajakohtaisesti .<br />
<br />
<br />
<br />
== Onkiminen ja pilkkiminen ==<br />
<br />
<br />
Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joiden harjoittamiseen kalastuslaissa säädetyllä tavalla ei tarvitse lupaa. <br />
<br />
Kalastuslaissa maksuttomalla onkimisella tarkoitetaan onkimista, jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla, eikä vavassa ole heittokalastukseen soveltuvaa kelaa, eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinen laite. Käytännössä tämä tarkoittaa onkimista tavallisella, kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti esim. mato tai kala.<br />
<br />
Jos onkimiseen käytetään kelalla varustettua heittovapaa, on suoritettava läänikohtainen viehekalastusmaksu tai hankittava kalastusoikeuden haltijan lupa.<br />
<br />
Kalastuslaissa maksuttomalla pilkkimisellä tarkoitetaan kalastusta siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyttäen. Maksutonta pilkintää voi harrastaa sekä kesällä että talvella.<br />
<br />
Onkiminen ja pilkkiminen ovat kiellettyjä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai määräyksen nojalla.<br />
<br />
<br />
<br />
== Viehekalastus ==<br />
<br />
<br />
Kaikkien 18-64-vuotiaiden viehekalastajien tulee suorittaa valtion kalastuksenhoitomaksu. Sen lisäksi heidän pitää hankkia varsinainen viehekalastuslupa: se voi olla joko läänikohtainen viehekalastusmaksu tai kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa.<br />
<br />
Läänikohtainen viehekalastusmaksu oikeuttaa käyttämään yhtä vapaa, kelaa ja viehettä kerralla, joten se soveltuu hyvin heittokalastusluvaksi. Toki sen turvin voi myös uistella, mutta vain yhdellä vavalla kalastajaa kohden. Alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse maksaa läänikohtaista viehekalastusmaksua.<br />
<br />
Mikäli aikoo uistella useammalla kuin yhdellä vavalla kalastajaa kohden, tarvitaan iästä riippumatta kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa. Poikkeuksena on niin sanottu yleinen vesialue meressä, jossa uistelua ja muutakin kalastusta voi harjoittaa ilman erillistä kalastuslupaa. Yleisen vesialueen rajat on merkitty niin sanottuihin peruskarttalahtiin. Vesialueen omistaja voi useimmiten myöntää luvan viehekalastukseen myös sellaiselle alueelle, jossa läänikohtainen viehekalastusmaksu ei ole voimassa, esimerkiksi lohi- ja siikapitoisiin koskiin.<br />
<br />
Viehekalastusta ei saa harjoittaa kaikkialla , jotten tarkista ennen kalareissua onko sinun kalastuspaikkassa viehekalastus sallittu.<br />
<br />
<br />
<br />
== Muu kalastus ja ravustus ==<br />
<br />
Muuhun kalastukseen, kuten verkko-, katiska-, nuotta- ja troolikalastukseen tarvitaan aina, iästä riippumatta, vesialueen omistajan lupa. Sama koskee myös ravustusta. Poikkeuksena on jälleen yleinen vesialue meressä, jossa kotitarve- ja virkistyskalastus on vapaata. Varsinaisen kalastusluvan lisäksi 18-64 -vuotiaiden on suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu.<br />
<br />
Yleensä verkko- ja katiskalupia myyvät osakaskunnat tai niiden edustajat. Myös monet kaupungit ja kunnat myyvät kalastuslupia vesialueilleen. <br />
<br />
<br />
<br />
== Kalastus Ahvenanmaalla ==<br />
<br />
<br />
<br />
Kalastusta Ahvenanmaalla säätelee maakunnan oma kalastuslaki. Ahvenanmaalla kaikkeen kalastukseen, myös onkimiseen ja pilkkimiseen, tarvitaan aina kalastusoikeuden haltijan lupa. Ahvenanmaalla kalastavan ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kalastuksenhoitomaksua.<br />
<br />
Lisäksi on hyvä tietää, että pesivien lintujen suojelemiseksi on rannoilta tapahtuva uistinkalastus kielletty 15.4.-15.6. välisenä aikana. Myös kalojen alamittasäännökset poikkeavat muun Suomen säännöksistä.<br />
<br />
Lisätietoa: Ålands Turistinformation, puh. (018) 24 000 ja täältä : [http://www.goaland.net]<br />
<br />
Sen sijaan apulaiset, kuten verkonsoutajat, eivät tarvitse kalastuslupia, kunhan he eivät käsittele pyyntivälineitä tai saalista pyyntitapahtuman yhteydessä.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* http://www.kalastajat.com/abc/kalastuslupa.php<br />
<br />
<br />
[[luokka:artikkelit]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalastuslupa&diff=16118Kalastuslupa2011-11-21T21:54:09Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
Suomessa on kalastuslakiin perustuva kalastuksenhoitomaksujärjestelmä. Sen seurauksena kalastajan on yleensä, varsinaisen '''kalastusluvan''' lisäksi, suoritettava valtion '''kalastuksenhoitomaksu'''. Kalastuslupatarve on sidoksissa harjoitettavaan kalastusmuotoon sekä myös kalastajan ikään, joten lupatarvetta on järkevin pohtia kalastustapa- ja kalastajakohtaisesti .<br />
<br />
<br />
<br />
== Onkiminen ja pilkkiminen ==<br />
<br />
<br />
Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joiden harjoittamiseen kalastuslaissa säädetyllä tavalla ei tarvitse lupaa. <br />
<br />
Kalastuslaissa maksuttomalla onkimisella tarkoitetaan onkimista, jossa vapa tai siima on onkijan kädessä tai käden ulottuvilla, eikä vavassa ole heittokalastukseen soveltuvaa kelaa, eikä vieheenä ole pilkki, uistin, perho tai muu keinotekoinen laite. Käytännössä tämä tarkoittaa onkimista tavallisella, kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti esim. mato tai kala.<br />
<br />
Jos onkimiseen käytetään kelalla varustettua heittovapaa, on suoritettava läänikohtainen viehekalastusmaksu tai hankittava kalastusoikeuden haltijan lupa.<br />
<br />
Kalastuslaissa maksuttomalla pilkkimisellä tarkoitetaan kalastusta siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä, siimaa kädessä pitäen tai lyhyehköä heittokalastukseen soveltumatonta vapaa käyttäen. Maksutonta pilkintää voi harrastaa sekä kesällä että talvella.<br />
<br />
Onkiminen ja pilkkiminen ovat kiellettyjä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa ja vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun säädöksen tai määräyksen nojalla.<br />
<br />
<br />
<br />
== Viehekalastus ==<br />
<br />
<br />
Kaikkien 18-64-vuotiaiden viehekalastajien tulee suorittaa valtion kalastuksenhoitomaksu. Sen lisäksi heidän pitää hankkia varsinainen viehekalastuslupa: se voi olla joko läänikohtainen viehekalastusmaksu tai kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa.<br />
<br />
Läänikohtainen viehekalastusmaksu oikeuttaa käyttämään yhtä vapaa, kelaa ja viehettä kerralla, joten se soveltuu hyvin heittokalastusluvaksi. Toki sen turvin voi myös uistella, mutta vain yhdellä vavalla kalastajaa kohden. Alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ei tarvitse maksaa läänikohtaista viehekalastusmaksua.<br />
<br />
Mikäli aikoo uistella useammalla kuin yhdellä vavalla kalastajaa kohden, tarvitaan iästä riippumatta kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa. Poikkeuksena on niin sanottu yleinen vesialue meressä, jossa uistelua ja muutakin kalastusta voi harjoittaa ilman erillistä kalastuslupaa. Yleisen vesialueen rajat on merkitty niin sanottuihin peruskarttalahtiin. Vesialueen omistaja voi useimmiten myöntää luvan viehekalastukseen myös sellaiselle alueelle, jossa läänikohtainen viehekalastusmaksu ei ole voimassa, esimerkiksi lohi- ja siikapitoisiin koskiin.<br />
<br />
Viehekalastusta ei saa harjoittaa kaikkialla , jotten tarkista ennen kalareissua onko sinun kalastuspaikkassa viehekalastus sallittu.<br />
<br />
<br />
<br />
== Muu kalastus ja ravustus ==<br />
<br />
Muuhun kalastukseen, kuten verkko-, katiska-, nuotta- ja troolikalastukseen tarvitaan aina, iästä riippumatta, vesialueen omistajan lupa. Sama koskee myös ravustusta. Poikkeuksena on jälleen yleinen vesialue meressä, jossa kotitarve- ja virkistyskalastus on vapaata. Varsinaisen kalastusluvan lisäksi 18-64 -vuotiaiden on suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu.<br />
<br />
Yleensä verkko- ja katiskalupia myyvät osakaskunnat tai niiden edustajat. Myös monet kaupungit ja kunnat myyvät kalastuslupia vesialueilleen. <br />
<br />
<br />
<br />
== Kalastus Ahvenanmaalla ==<br />
<br />
<br />
<br />
Kalastusta Ahvenanmaalla säätelee maakunnan oma kalastuslaki. Ahvenanmaalla kaikkeen kalastukseen, myös onkimiseen ja pilkkimiseen, tarvitaan aina kalastusoikeuden haltijan lupa. Ahvenanmaalla kalastavan ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kalastuksenhoitomaksua.<br />
<br />
Lisäksi on hyvä tietää, että pesivien lintujen suojelemiseksi on rannoilta tapahtuva uistinkalastus kielletty 15.4.-15.6. välisenä aikana. Myös kalojen alamittasäännökset poikkeavat muun Suomen säännöksistä.<br />
<br />
Lisätietoa: Ålands Turistinformation, puh. (018) 24 000 ja täältä : [http://www.goaland.net]<br />
<br />
Sen sijaan apulaiset, kuten verkonsoutajat, eivät tarvitse kalastuslupia, kunhan he eivät käsittele pyyntivälineitä tai saalista pyyntitapahtuman yhteydessä.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* http://www.kalastajat.com/abc/kalastuslupa.php<br />
<br />
<br />
[[luokka:artikkelit]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_peseminen&diff=16117Kalan peseminen2011-11-21T21:52:22Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>Kun [[kala]] '''pestään''', siitä poistetaan veri,- lima,- ja ulostejätteet. Peseminen lisää kalan säilyvyyttä, sillä veriläikät, ulostejätteet ja limapeite toimivat helposti bakteerien kasvualustoina. Monissa kalastus- ja kalankäsittelyoppaissa sanotaan, ettei kalaa tulisi pestä, koska veteen liukenee maku- ja rasva-aineita ja siten kalan laatu huononee. Omat kokemukseni ovat pikemmiksin päinvastaiset: kalan pikainen peseminen puhtaassa vedessä vain parantaa kalan laatua. Siksi saaliskalat kannattaakin aina pestä.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*'Olli Aulio, Onkijan kirja.'' ISBN 9512048450<br />
<br />
[[luokka:saaliin käsittely]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalan_pakastaminen&diff=16116Kalan pakastaminen2011-11-21T21:50:55Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>Taitava kalastaja saattaa saada niin paljon kalaa, ettei saa syötyä niitä kerralla. '''Pakastus''' on hyvä kalojen säilytysmenetelmä. Niitä voi pakastaa kokonaisena, palasina tai fileinä. Samoin kaloja voi pakastaa sekä raakoina, että ruoaksi valmistettuina. Kannattaa pakastaa vain tuoretta, vastateurastettua kalaa. Se säilyy parhaiten pakastimessa. Raakaa pakastettavaa kalaa ei kannata suolata. Kalaan lisätään suola vasta sen jälkeen, kun siitä tehdään ruokaa. Suola ei paranna pakastettavan kalan säilyvyyttä. Pakastettava [[kala]] laitetaan hyvään ja tiiviiseen kääreeseen. Muoviset pakastuspussit ja alumiinifoliot ovat hyviä kääremateriaaleja. Pakkaus suljetaan tiiviisti. Toisinaan näkee pakastamisoppaita, joissa ehdotetaan kalan pakastamista jääpalan sisään. Näin estetään hapen pääsy kalaan, joka säilyy siten pidempään. Tällaisen manetelmän haittana on se, että sulaessaan kala vetistyy. Jos kala halutaan pakastaa jäähän, se kannattaa ensin laittaa muovipussiin, jonka jälkeen koko pussi pakastetaan jääpalan sisään. Pakastamisoppaiden tiedot kalojen säilymisestä pakasteessa vaihtelevat hyvinkin paljon. Yleensä niissä kerrotaan, että vahärasvaiset kalat, kuten hauki säilyvät pidempään, kuin runsasrasvaiset kalat. Omien kokeumsteni perusteella raakana huolellisesti pakastetut kampelat ja silakat säilyvät kotipakastimessa hyväkuntoisina noin vuoden ajan. Sen sijaan [[hauki|hauessa]] ja [[ahven]]essa alkaa esiintyä makuvirheitä runsaan puolen vuoden kuluttua. Makuvirheet iskevät yleensä ensimmäisenä kalan vatsaosan lihaan. <br />
<br />
Palastetun kalan säilymiseen hyvänä vaikuttavat mm. seuraavat seikat:<br />
<br />
*Kala tulee tappaa ja puhdistaa hygieenisesti.<br />
*Kala tulisi pitää mahdollisimman kylmänä ennen kuin se saadaan pakastimeen. <br />
*Säilyvyyteen vaikuttaa oleellisesti se, kuinka kauan kala on ollut kuolleena ennen pakastamista.<br />
*Ihanteellisinta olisi saada kala heti perkauksen jälkeen pakastimeen. <br />
*Myös kotipakastimen lämpötila vaikuttaa säilyvyteen. Mitä kylmempää pakastimessa on, sitä paremmin kala säilyy. <br />
<br />
Pakastettu kala sulatetaan hitaasti. Mielellään jääkaapissa. Kalaa ei saa sulattaa kuumassa [[vesi | vedessä]].<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*'Olli Aulio, Onkijan kirja.'' ISBN 9512048450<br />
<br />
[[luokka:artikkelit]]<br />
[[luokka:saaliin käsittely]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kaikuluotain&diff=16115Kaikuluotain2011-11-21T21:49:16Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Kaikuluotain_Navman.jpg|thumb|300px|Navmanin värinäytöllinen karttaplotteri ns. jaetussa tilassa, eli laite jossa on yhdistetty GPS ja kaikuluotain. Klikkaa kuvaa, niin toimintojen selitteet aukeavat kuvan alapuolelle.]]<br />
<br />
<br />
'''Kaikuluotaus''' on tekniikka, joka hyödyntää äänen etenemistä ja heijastumista esineiden ja asioiden paikallistamiseen, useimmiten veden alla. Kaikuluotausta käytetään merenpohjan kartoittamiseen, hylkyjen paikantamiseen, vihollisen laivojen ja sukellusveneiden seurantaan sekä kalaparvien ja jopa yksittäisten kalojen etsimiseen.<br />
<br />
'''Kaikuluotain eli''' ''sonar'' (lyhennys sanoista "sound navigation and ranging") lähettää pulssimuotoisen äänisignaalin, "pingin" ja kuuntelee heijastunutta äänisignaalia vedenalaisella mikrofonilla eli [[hydrofoni]]lla.<br />
<br />
Ensimmäisen kaikuluotaimen keksi vuonna 1906 Lewis Nixon.Sitä käytettiin jäävuorien paikallistamiseen. Tarkempia kaikuluotainta alettiin nopeasti kehittää vuonna 1912 Titanicin tuhon jälkeen, jolloin brittiläinen Lewis Richardson ja saksalainen Alexander Behm saivat kumpikin patentin parantamilleen kaikuluotaimille.<br />
<br />
Eläinkunnassa muun muassa lepakot ja delfiinit käyttävät kaikuluotauksen tapaista menetelmää saalistaessaan pimeässä.<br />
<br />
Nykypäivän tunnettuja kaikuluotainten valmistajia ovat mm. Humminbird, Lowrance, Navman, Northstar ja Eagle Electronics.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://www.h-vene.net/hwiki/Kaikuluotain<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Jauhotoukka&diff=16114Jauhotoukka2011-11-21T21:45:47Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>[[tiedosto:jauhotoukkia.jpg|300px|thumb|Jauhotoukkia, sekä tyhjä toukkakuori. ]]<br />
<br />
'''Jauhotoukka''', eli ''Tenebrio molitor'' -kuoriaisen [[toukka]] on melko uusi [[syötti]]nä käytettävä toukka. <br />
<br />
Jauhotoukka on noin 2-3 senttimetriä pitkä. <br />
<br />
Se on varastotuholainen. sitä löytyy viljan ja jauhojen seasta. <br />
<br />
Niitä voi kesäaikaan etsiä myös lahonneista puunrungoista, kannoista tai sahajauhokasoista. <br />
<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
<br />
<br />
Jauhotoukka on hyvä [[onki]][[syötti]]. Sille sopiva [[koukku]]koko on 10-16.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*Olli Aulio, Onkijan kirja<br />
*http://www.sammakkolampi.net/ruoka/jauhotoukat.html<br />
<br />
[[luokka:muut luontokappaleet]]<br />
[[luokka:syötit]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Jauhotoukka&diff=16113Jauhotoukka2011-11-21T21:45:15Z<p>Kala erkki: Lähteet</p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
[[tiedosto:jauhotoukkia.jpg|300px|thumb|Jauhotoukkia, sekä tyhjä toukkakuori. ]]<br />
<br />
'''Jauhotoukka''', eli ''Tenebrio molitor'' -kuoriaisen [[toukka]] on melko uusi [[syötti]]nä käytettävä toukka. <br />
<br />
Jauhotoukka on noin 2-3 senttimetriä pitkä. <br />
<br />
Se on varastotuholainen. sitä löytyy viljan ja jauhojen seasta. <br />
<br />
Niitä voi kesäaikaan etsiä myös lahonneista puunrungoista, kannoista tai sahajauhokasoista. <br />
<br />
<br />
== Käyttö ==<br />
<br />
<br />
Jauhotoukka on hyvä [[onki]][[syötti]]. Sille sopiva [[koukku]]koko on 10-16.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*Olli Aulio, Onkijan kirja<br />
*http://www.sammakkolampi.net/ruoka/jauhotoukat.html<br />
<br />
[[luokka:muut luontokappaleet]]<br />
[[luokka:syötit]]</div>Kala erkkihttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ikkel%C3%A4j%C3%A4rvi&diff=16112Ikkeläjärvi2011-11-21T21:43:56Z<p>Kala erkki: </p>
<hr />
<div>{{järvi<br />
| kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.40731" lon="22.577591" zoom="13" width="300" controls="none"><br />
</googlemap><br />
| valtio = Suomi<br />
| sijainti = Kauhajoki<br />
| pinta-ala = 3,54 km²<br />
| suurin syvyys = 1,5m<br />
| laskujoki = Ikkelänjoki<br />
}}<br />
'''Ikkeläjärvi''' on Kauhajoella, Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pieni ja matala järvi. Järven keskisyvyys on vaivaiset 1,5 metriä. Järvi laskee Ikkelänjokeen.<br />
Järvellä on pinta-alaa vain 354 hehtaaria ja sen valuma-alue on 5500 hehtaaria. Ikkelänjärvi kuuluu sekä Kyrönjoen vesistöalueeseen-, että valuma-alueeseen. Järvi on kyseisen valuma-alueen kolmanneksi suurin.<br />
<br />
Ikkeläjärvi on aiottu myös joskus kuivata. Järveen on rakennettu myös pohjapato kesävedenpinnan säätelemistä varten.<br />
<br />
<br />
== Kalasto ==<br />
<br />
Ikkeläjärven tyypillisimpiä kalalajeja ovat [[hauki]], [[särki]], [[ahven]], [[kiiski]] ja [[lahna]]. Muita lajeja ovat [[kuha]] (istutettu), [[siika]] (istutettu) ja [[made]].<br />
[[Kuha]]-, ja [[siika]]kannan oletetaan olevan kumminkin hyvin heikkoja.<br />
<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Ikkeläjärvellä tavataan kalastajia niin kesällä-, kun talvellakin aika paljon. <br />
Kesäisin järvi täyttyy haukien narraajista ja verkkokalastajista ja talvella useista ahvenen pilkkijöistä.<br />
Ennemmin järvellä järjestettiin paljon pilkkikisoja. Pilkkikisojen määrä järvellä on vähentynyt paljon.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Ikkel%C3%A4j%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi)|Nimeke=http://fi.wikipedia.org/wiki/Ikkeläjärvi}}<br />
<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]<br />
[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Kala erkki