http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=Kona19&feedformat=atomkalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-29T05:09:58ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.35.0http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vaapun_valmistus&diff=17601Vaapun valmistus2013-08-14T15:09:50Z<p>Kona19: /* Vaihe 8: Pohjalakkaukset */ "Probionaatin" vaihto Propionaatiksi</p>
<hr />
<div>[[Luokka:Ohjeita kalastusvälineiden valmistamiseen]]{{Suositeltu}}<br />
<br />
Tämä artikkeli on tarkoitettu aloitusoppaaksi ensimmäisiä vaappujaan väkertäville. Todennäköisesti monet artikkelissani esittelemäni menetelmät herättävät jonkinlaista keskustelua konkareiden keskuudessa ja osa saattaa pitää niitä myös "väärinä" tapoina. Itse aloitin vaapunvalmistuksen vuonna 1990 ja olen ajan myötä tutustunut moniin erilaisiin valmistustapoihin ja materiaaleihin. Kun aikanaan aloitin vaapunvalmistuksen, oli kaikki aiheeseen liittyvä tieto tarkoin varjeltua ja harrastus tuntui välillä siltä, kuin salatieteitä olisi tutkinut. Lähes kaikki piti kokeilla ja keksiä itse, yleensä kantapään kautta ja oppi tuli epäonnistumisista. Nykyään netti on tietoa ja mielipiteitä pullollaan ja valloillaan on pikemminkin kilpailu siitä, kenen tapa valmistaa vaappuja on se ainoa oikea ja paras. Tässä mielipiteiden viidakossa aloittelijan on vaikea löytää helppoa ratkaisua vaappunsa valmistamiseksi, mutta tämän artikkelin tarkoitus on antaa yksi varmasti toimiva vaihtoehto. Moni asia on kuitenkin muuttunut tämän artikkelin kirjoitushetkestä, mutta pääpiirteissään tietoa voi vieläkin käyttää ihan sujuvasti hyväkseen.<br />
<br />
Vaappujen pintakäsittelyistä on mainittu vain perusteet. Aiheesta on kuitenkin tekeillä myös toinen laajahko katsaus, mutta sen valmistumisen ajankohta ja julkaisu ovat vielä avoinna.<br />
<br />
Esittelen nyt vaapunvalmistuksen vaihe vaiheelta alusta loppuun. Tässä on kokoelma aloittelijalle mielestäni sopivimmista tarvikkeista ja helpoimmista menetelmistä.Tämä menetelmä ei ehkä kaikkien mielestä ole paras, mutta lopputuloksena on hyviä ja pyytäviä vaappuja.<br />
<br />
[[Kuva:Kuva00.jpg|thumb|300px|]]<br />
<br />
<br />
== OSA - Rungon valmistus ==<br />
<br />
<br />
=== '''''Vaihe 1: Suunnittelu''''' ===<br />
<br />
Tämä on vaapunteon lopputuloksen kannalta yksi merkittävimmistä hetkistä. Istu rauhassa alas ja tuumaa tovi. Avaa kalapakki, levittele ja lajittele vaappusi. Lue vaikkapa lehtiä ja katsele viehetestiin osallistuneita vaappuja. Käy kalastustarvikekaupassa ja katsele hyllyjä. Paina mieleesi runkomalleja ja leukaläppäratkaisuja. Kirjaa väritykset tarkasti mielesi syvimpiin sopukoihin. Aloita myös kirjanpito, johon kirjaat kalareissulla mieleesi tulleet ajatukset. Millainen viehe NYT pitäisi olla, että kalaa tulisi. Ensi reissulla sellainen pitäisi olla, joten paina tämä idea ja tarve tarkasti muistiin. <br />
<br />
Laske määrä, jonka pystyt kerralla tekemään vaappuja. Älä ahnehdi liikaa, sillä silloin vaaput saattavat jäädä laatikkoon odottamaan aikaa tulevaa. Ensimmäiseen erään voisi olla ehkä 20 vaappua sopiva määrä. Myöhemmin ehkä 50 vaappua ja sitten 100:n erä, josta liikenee jo muutama myydä naapurille ja kalakaverillekin, ehkäpä sukulaisille lahjaksikin.<br />
<br />
Ota kynä ja paperia käteesi. Viivain ja värikynät viereen toiselle puolelle ja ideoita sitten paperille sitä mukaan kuin niitä syntyy. Päätä kohdekalalajisi ja haluamasi vaapun pituus. Piirrä paperille erilaisia runkomalleja, joita vertailet mielessäsi siihen optimaaliseen vaappuun. Valitse niistä se paras ja ala sitten suunnitella värityksiä. Mieti mitä maaleja ja pinnoitusvaihtoehtoja sinulla on käytettävissäsi. Pysy niiden rajoissa, mutta älä sulje materiaalihankintojen vaihtoehtoa pois. Vaapun muotoa voit vielä profiloida pidemmällekin tekemällä kuvat edestä ja ylhäältä päin. Sommittele kuvaan myös leukaläppä ja sisälle asetettava runkolanka.<br />
<br />
[[Kuva:kuva01.jpg]]<br />
<br />
''Hyvästä suunnittelusta on suunnatonta hyötyä vaapun valmistuksessa''<br />
<br />
<br />
Lopputuloksena sinulla pitäisi olla täydellinen värikartta tulevasta vaappuerästäsi ja muutamia hyviä ehdokkaita runkomalleiksi vaapuille. Parhaat runkomallit voit siirtää jatkokäsittelyyn. Leikkaa vaapun kuva tarkasti irti paperilta ja tee siitä sapluuna. Sapluunan avulla voit tehdä aina samanmallisia vaappurunkoja. Säilytä sapluuna ja kirjoita siihen vaappuprototyyppisi nimi ja päivämäärä. Kymmenen vuoden kuluttua sinulla saattaa olla jo kymmeniä eri vaappumalleja, joten niiden erottamisen vuoksi kannattaa merkitä nämä sapluunat huolella.<br />
<br />
[[Kuva:kuva02.jpg]]<br />
<br />
''Paperista leikattuja sapluunoita''<br />
<br />
<br />
Suunnitteluvaihe kuulostaa askartelulta ja turhalta, mutta se on ehdottoman tärkeä, jos teet yhtään suurempia vaappumääriä kerralla. Yksittäisten vaappujen tekemisen voi toteuttaa perstuntumalta, mutta jo 10 on tarpeeksi iso erä tehdä työlle hyvä suunnitelma. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!<br />
<br />
=== '''''Vaihe 2: Materiaalin valinta''''' ===<br />
<br />
Vaappuja voi rakennella rajattoman monista eri materiaaleista. Tavallisin niistä on kuitenkin puu. Sivuutan tässä artikkelissa kaikki omituiset materiaalit (muovit, muovailumassat, uretaanivaahdon, sinitarran, pyyhekumin yms yms..) ja keskityn ainoastaan puuhun raaka-aineena.<br />
<br />
Puulajin valinta voi olla helppoa tai vaikeaa, riippuen pitkälti kokemuksesta ja saatavuudesta. Helpoin ja perinteisin ratkaisu on valita [[balsa]], mutta kevyenä ja heikkona materiaalina se ei ole kaikkien mielestä paras vaihtoehto. Heittopituuksissa painavampi puu ajaa asiansa ja hauen hampaille saisi olla tarjolla kovempaa puuta. Vetouistelussa painolla ei sinänsä ole merkitystä, eivätkä taimenet ja kirjolohet hampaillaan helposti kuluta lakkapintaa puhki. Työstämisen helppous taas puhuu usein balsan puolesta.<br />
<br />
Olen kerännyt tähän hieman luettelomaiseen muotoon eri puulajeja ja niistä tehtyjä havaintoja. Kuten sanottua, oikeaa ratkaisua vaappumateriaaliksi ei ole. Materiaali on aina valittava tilanteen mukaan ja kaikkea kannattaa kokeilla. Lukijoilla voi olla eriäviä mielipiteitä näistä kommenteista, mutta nämä ovat omia havaintojani ja niihin perustuvia lausuntoja.<br />
<br />
<br />
====[[Balsa]]====<br />
<br />
'''Yleistä:'''<br />
<br />
Balsa on ehkä tavallisin vaapunvalmistuksessa käytetty puulaji. Balsaa uskaltaa suositella kaikille aloittelijoista kokeneempiin valmistajiin. Se on kevyttä, mutta suhteellisen heikkoa rakenteeltaan. Balsaa ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota puun laatuun. Nuori puu on erittäin kevyttä ja heikkorakenteista. Siitä tehdyt vaaput lohkeavat mitättömistä syistä ja vieheet eivät paina juurikaan mitään. Tällaisen puun ostamista en suosittele. Vanha puu taasen on tiukkasyisempää ja "painavaa". Siitä saa tehtyä kestävämpiä ja pidempiheittoisia vaappuja, mutta työstäminen on vaikeampaa. Olen törmännyt jopa niin tiukkasyiseen balsaan, että puukonterä suorastaan liukui sitä pitkin, eikä pureutunut siihen lainkaan! Pikkutarkassa työstämisessä on tällöin tyydyttävä hiomapaperiin.<br />
<br />
Suosittelen balsaa vetouisteluun, mutten heittokalastukseen käytettäviin vaappuihin. Hauellekin suosittelen vain varauksella ja silloinkin vaappuun vaaditaan erityisiä pintakäsittelykonsteja kestävyyden parantamiseksi. Tosin jos jaksat aina välillä lakkailla vaappusi uudestaan reikien tukkimiseksi, niin ongelmia ei pitäisi olla. Käytä kuitenkin mahdollisimman ohutta lakkaa, ettei vaapun herkkä uinti kärsisi ylimääräisistä lakkakerroksista.<br />
<br />
'''Saatavuus:'''<br />
<br />
Balsaa myydään lähes kaikissa kalastustarvikeliikkeissä nykyään. Askartelukaupat ja isoimpien tavaratalojen (kuten Ylivieskan Kärkkäinen) kalastushyllyt sisältävät yleensä balsaa. Puukeskuksistakin sitä kuulemma saa, mutta ainakaan Kuopiossa sitä ei ollut. Valikoimat vaihtelevat näemmä paikkakunnittain. Hintakin on kohtuullisen edullinen. Valmiina riukuina balsa on kalliimpaa kuin isompina lankkuina.<br />
<br />
'''Työstettävyys:'''<br />
<br />
Erittäin helppoa työstää. Hyvälaatuisesta balsasta loihtii yhden vaappuaihion puukolla ja hiomapaperilla kymmenessä minuutissa helposti. Nuori ja vanha puu ovat ongelmatapauksia, jotka kannattaa jättää kauppaan. Nuori puu hajoaa käsiin (tai kalan suuhun) ja vanha taas on sitkasta kuin kataja.<br />
<br />
'''Hyvää:'''<br />
<br />
- Helppo työstettävyys<br />
<br />
-Kohtalaisen edullista (lautoina)<br />
<br />
-Hyvä saatavuus kalastustarvikeliikkeistä<br />
<br />
<br />
'''Huonoa:'''<br />
<br />
-Heikko kestävyys<br />
<br />
-Keveys<br />
<br />
-Laatu vaihtelee rajusti<br />
<br />
<br />
<br />
====[[Apassi]]====<br />
<br />
'''Yleistä:'''<br />
<br />
Toiseksi yleisin vaappumateriaali. Usein valmiiksi sorvatut aihiot ovat juuri apassia. Apassi on melko painavaa ja kohtalaisen helppoa käsitellä ja sitä myydään lähes kaikissa puutavaraa myyvissä kohteissa. Apassista tehdään esim. saunanlauteita, eikä sen hintakaan ole päätä huimaava. Apassilla on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta se ei anna niin paljoa periksi kuin balsa. Tästä on haittaa tietyissä tilanteissa, sillä periksiantamaton materiaali saattaa aiheuttaa lakka- ja maalipinnan halkeilua. Jos aiot sorvauttaa vaappurunkosi, suosittelen apassia. Apassi on myös sopivan painavaa heittelyyn ja kestää hauenkin hampaita melko mukavasti. Apassi on valintasi, jos omistat dremelin tai jonkun muun työtä helpottavan laitteen.<br />
<br />
'''Saatavuus:'''<br />
<br />
Apassia saa lähes kaikista puutavaraa kauppaavista liikkeistä. Pistä myös vanhat apassiset saunanlauteet talteen tai ainakin tarkista niiden laatu. Joskus materiaali on säilynyt hyvin ja niistä vuolee vielä pitkään vaappuja. Toisinaan ne ovat menettäneet parhaat ominaisuutensa ja silloin ne kannattaa jättää omaan arvoonsa. Hinta vaihtelee. Apassi ei ole mitään halvinta saatavilla olevaa puutavaraa, mutta vaapputarpeisiin tarvittavat määrät ei paljon puuta vaadi.<br />
<br />
'''Työstettävyys:'''<br />
<br />
Vaihtelevaa. Joskus saa niin helposti työstettävää apassia, että vuolenta sujuu ilman suurempia mutinoita. Toisinaan saa käsiinsä niin tiukkaa lautaa, että jo pelkkä sahaaminen kirvoittaa hien otsalle ja vuolenta saa aikaan rakkoja kouriin. Hionta on työlästä ja hidasta johtuen puun kovuudesta.<br />
<br />
'''Hyvää:'''<br />
<br />
-Tarpeeksi painavaa heittokalastukseen<br />
<br />
-Kestää hauenkin hampaat<br />
<br />
-Hyvä saatavuus puutavaraliikkeistä<br />
<br />
<br />
'''Huonoa:'''<br />
<br />
-Materiaalin kovuus ja työstämisen hitaus<br />
<br />
-Rakot käsissä tai sitten dremelin tarve<br />
<br />
-Ei anna periksi kutistuvalle lakalle, minkä vuoksi pinta saattaa halkeilla.<br />
<br />
<br />
<br />
====Haapa====<br />
<br />
'''Yleistä:'''<br />
<br />
Omia kokemuksia minulla ei haavasta ole, joten joudun käyttämään tähän arviointiin toisilta kuultuja kommentteja. Haapa on perinteinen vaappumateriaali. Sitä on käytetty erilaisiin puuvieheisiin ennen kuin erikoispuutavaraa on ollut liiemmälti saatavilla. Haapaa voi maata omistavat käydä kaatamassa omista metsistään, joten saatavuus on ainakin näissä tapauksissa varsin hyvä. Laatu vaihtelee paljon, ainakaan pystyyn kuolleet puut eivät kelpaa materiaaliksi. Käytetyn haavan tulee olla kiinteää ja kovaa. Se vaatii huolellisen kuivattamisen, mutta sitä ei saa päästää halkeilemaan. Suosittelen haapaa harrastelijoille, jotka haluavat kokeilla rakentamista, mutta eivät aio tehdä suurempia sarjoja.<br />
<br />
'''Saatavuus:'''<br />
<br />
Metsissä sitä kasvaa, hyvälaatuisen löytäminen saattaa olla vaikeaa. Lautatarviketavaran saatavuudesta minulla ei ole tietoa.<br />
<br />
'''Työstettävyys:'''<br />
<br />
Kovahko materiaali, perinteinen suomalainen puu. Oksista ei niin paljoa haittaa kuin esim. männyssä. Vaatii tehokkaampia esikäsittelyvaiheita työn nopeuttamiseksi.<br />
<br />
'''Hyvää:'''<br />
<br />
-Materiaalin saatavuus ja hinta, jos on omaa metsää<br />
<br />
-Suomalaisista puulajeista ilmeisesti paras valinta<br />
<br />
-Kestävyys<br />
<br />
-Painavuus<br />
<br />
<br />
'''Huonoa:'''<br />
<br />
-Vaikea löytää laadukasta puuta<br />
<br />
-Prosessoimisen vaikeus (esim. kuivattaminen ilman halkeilua)<br />
<br />
-Työstämisen hitaus<br />
<br />
<br />
<br />
====Koivu====<br />
<br />
'''Yleistä:'''<br />
<br />
Koivusta yleensä kaikki vaappunikkarit ainakin kertaalleen kokeilevat tehdä vaappuja. Epäilen suuresti, että se myös jää kokeiluksi ja saattaa olla samalla viimeinen ja ainoa vaappu, minkä koskaan tulee tekemään. Koivun käyttöönotolle puoltava tekijä on sen hyvä saatavuus. Sitä on joka paikassa polttopuina ja vaikka missä muodossa. Ei tarvita kuin puukko ja vähän ylimääräistä aikaa ja ensimmäinen aihio alkaa muotoutumaan. Koivu on kuitenkin piinallisen jänteinen puu, eivätkä jänteet tunnu menevän suoraan sitten missään. Vaapuista tulee usein epäsymmetrisiä tai sitten niiden työstäminen on hidasta ja vaikeaa. Suosittelen koivua kokeilumielessä, mutta suurempiin työstämiseriin en lähtisi tämän puulajin kanssa.<br />
<br />
'''Saatavuus:'''<br />
<br />
Erittäin hyvä. Halkopinoissa sitä on mielin määrin. Ota vaikka laavulta yksi klapi mukaan ja kokeile tehdä siitä vaappu. Jos mieltyy materiaaliin, niin huoltoasemalta voi ostaa vaikka sylyksellisen puita lisää. Lautatavaranakin koivua luonnollisesti on ja saatavuus takuulla hyvä.<br />
<br />
'''Työstettävyys:'''<br />
<br />
Kova ja syinen puu. Oksapaikat ja kierteiset syyt vaikeuttavat työstämistä. Kovaa ja painavaa, mutta hidasta työstää. Syinen puu lohkeaa helposti vuolemisen aikana. Monta kirosanaa on lentänyt, kun pitkän työstämisen tuloksena puusta lohkee iso palanen irti pienen lastun sijasta.<br />
<br />
<br />
'''Hyvää:'''<br />
<br />
- Saatavuus<br />
<br />
- Kovaa ja kestävää<br />
<br />
- Painavaa<br />
<br />
'''Huonoa:'''<br />
<br />
- Kierteiset syyt vaikeuttavat symmetrian aikaansaamista<br />
<br />
- Hidasta työstettäväksi<br />
<br />
- Saattaa joskus mennä mutkalle vielä myöhemmälläkin ajanhetkellä<br />
<br />
- Lohkeilee helposti vuoltaessa<br />
<br />
<br />
<br />
====Mänty====<br />
<br />
'''Yleistä:'''<br />
<br />
Mänty on varmaankin tavallisinta lautatavaraa, mitä saatavilla on. Se on kovaa ja painavaa, eikä sen työstäminenkään ole mitenkään mahdottoman vaivalloista. Männylle tyypillistä on oksaisuus, mikä haittaa vaapunvalmistusta. Oksapaikat voi kiertää, mutta ongelmaksi muodostuu kuitenkin puun pihkaisuus. Omalla kohdallani männyn pihka ei ole ollut ongelma, mutta olen kuullut kommentteja, että tämä pihka voisi pitkänkin ajan kuluttua nousta vaapun pintaan asti tärvelemään pinnoitteita. Mänty on myös rakenteeltaan herkästi lohkeavaa. Suosittelen mäntyä vaapunvalmistuksen kokeiluun, mutten suurempaan tehtailuun.<br />
<br />
'''Saatavuus:'''<br />
<br />
Yksi maamme yleisimmistä puista. Nuoret käyttäjät voivat ottaa sitä vaikkapa puukäsityöluokan jätepuulaatikosta palasen kotiin ja kokeilla. Suurempaan työstämiseen voi hankkia lautaa melkeinpä mistä vaan. Hintakin on edullinen.<br />
<br />
'''Työstettävyys:'''<br />
<br />
Sama kuin aiemmissa kovissa puulajeissa. Mäntyyn uppoaa puukonterä hyvin, mutta hiominen on hidasta. Lohkeamisvaara on ilmeinen.<br />
<br />
<br />
'''Hyvää:'''<br />
<br />
- Kovuus<br />
<br />
- Painavuus<br />
<br />
- Erittäin hyvä saatavuus<br />
<br />
- Materialiin edullisuus<br />
<br />
'''Huonoa:'''<br />
<br />
- Oksat<br />
<br />
- Pihka<br />
<br />
- Lohkeilevuus<br />
<br />
- Hidas työstettävyys<br />
<br />
====Kaarna====<br />
<br />
'''Yleistä:'''<br />
<br />
Hyvää paksua männynkaarnaa löytää joskus avohakkuilta. Sitä ei saa mennä repimään irti elävästä puusta, mutta kannoista ja maasta löytyviä kaarnanpalasia voi kerätä. Kaarna on erittäin herkästi lohkeilevaa materiaalia, joten sen kanssa täytyy olla varovainen ja kärsivällinen. Toisaalta se on pehmeää ja helppokäyttöistä, jopa lapset saavat tylsillä linkkareilla työstettyä siitä kaarnaveneitä! Kaarnan ongelmana on kuitenkin tumma väri, mikä vaatii voimallisia pohjamaalauksia, jotta maalatut värit saavat kiiltoa ja näkyvyyttä. Tummasävyisiin lohivaappuihin kaarnan oma väri tietenkin voisi luoda sen oman persoonallisen otteensa. Suosittelen kaarnaa kaikille aloittelijoille, mutta materiaalin saatavuuden ja tasalaatuisuuden takaaminen on mahdotonta. Siksipä irrallaisia yksilöitä siitä voi tehdä, mutta suurempia sarjoja ei.<br />
<br />
'''Saatavuus:'''<br />
<br />
Avohakkuilta, jos on kaadettu isoja ja vanhoja puita. Löytyminen on pitkälti tuurista kiinni. Usein kaarna on liian ohutta tai hataraa, että siitä voisi tehdä vaappuja.<br />
<br />
<br />
'''Työstettävyys:'''<br />
<br />
Mitä mainioin. Vetää laadukkaana palasena vertoja balsalle. Lohkeamisen vaara on kuitenkin erittäin suuri.<br />
<br />
<br />
'''Hyvää:'''<br />
<br />
-Helppo työstää<br />
<br />
-Painavampaa kuin balsa<br />
<br />
'''Huonoa:'''<br />
<br />
-Lohkeaa helposti<br />
<br />
-Hyvälaatuista ei löydä juuri mistään<br />
<br />
-Tumma väri vaikeuttaa maalaamista<br />
<br />
<br />
====Muut puulajit====<br />
<br />
Muita puulajeja on tarjolla vaikka kuinka paljon. Isosta osasta en osaa sanoa mitään, mutta kerronkin tässä vain niistä, mitä olen kokeiluluonteisesti käyttänyt. Ne eivät ole niitä tavallisimpia puulajeja vaapunvalmistuksessa, joten näitä en suoranaisesti suosittele kenellekään. <br />
<br />
'''Pihlaja'''<br />
<br />
Hyvälaatuista pihlajaa vaapunvalmistuksen tarpeiksi on vaikea löytää. Puu on lohkeilevaa ja kovaa, mutta hyvästä palasesta saa varsin hyvää vaappumateriaalia. Uskallan suositella tätä vaappumateriaaliksi siinä missä koivua ja haapaakin.<br />
<br />
'''Tammi'''<br />
<br />
Uskomattoman kovaa puuta vuoltavaksi. Parin lastun jälkeen lopetin työstämisen. Jos joku tästä vaapun jaksaa tehdä, niin ei sitä hauki puremalla rikki saa! Dremel vaatimuksena!<br />
<br />
=== '''Vaihe 3: Valmistelut''' ===<br />
<br />
<br />
Jos olet ostanut käytettävän puun valmiina riukuna, niin sinun ei tarvitse tälle vaiheelle paljoa aikaa uhrata. Yleensä esim. balsa kuitenkin tulee niin paljon edullisemmaksi ostaa lautana, että tällekin vaiheelle on varattava vähän aikaa. Tarvitset siis mittanauhan, ja jos et luota arviointikykyysi, niin jonkin suorakulmaisen esineen, jolla piirrät lautaan suorat viivat helpottamaan sahaamista. Mittaat siis laudasta tarvitsemasi pituisia pätkiä ja sahailet niitä tarvittavan määrän. Tämän jälkeen otat suunnitteluvaiheessa tekemäsi sapluunan käteen ja piirrät laudan palaan vaapun sivuprofiilin. Yleensä laudanpalalle mahtuu 3-5 vaappua rinnakkain, mutta liian ahtaaseen tilaan niitä ei kannata piirtää. Piirtämisen jälkeen nostat lautapalan pystyasentoon ja lohkot puukon terällä laudan osiin. Tämä lohkominen on syytä tehdä maltilla, ettei puun syyt lohkea väärään suuntaan ja turmele vaappujen profiileja.<br />
<br />
[[Kuva:kuva03.jpg]]<br />
<br />
''Sopivan kokoisiksi lohkottuja puupalikoita, joihin on piirretty sivuprofiili valmiiksi''<br />
<br />
<br />
Jos käytät jotain kovempaa puulajia kuin balsa, on sirkkelistä suunnatonta apua tässä työvaiheessa. Sillä saat laudastasi juuri sopivan kokoisia riukuja, joista on helppo alkaa työstää vaappuja. Kaikki ylimääräinen puutavara kannattaa eliminoida sapluunalla piirtämäsi profiilin ulkopuolelta, sillä puukolla työstäminen on hidasta ja vaivalloista isoa erää tehdessäsi. Mikäli käytössäsi ei ole sirkkeliä ja käyttämäsi puutavara on lautamuodossa, niin voit ottaa jonkun vanhan mora-puukon ja asettaa sen pystyyn asetetun laudan päälle ja vasaralla naputella puukon hamaralle ja lohkoa puun tällä menetelmällä. Pituussuuntaan sahaaminen on niin hidasta ja työlästä, että sitä en itse ainakaan jaksaisi käsivoimin alkaa tekemään.<br />
<br />
Tämän vaiheen jälkeen sinulla on sopivan kokoisia puun palasia, joihin on piirretty vaapun sivuprofiilit.<br />
<br />
<br />
==='''Vaihe 4: Vuoleminen, hiominen ja runkolangan ura'''===<br />
<br />
<br />
Tässä vaiheessa keskityn kuvailemaan lähinnä balsan vuolemista. Vuolenta on pitkälti samanlaista myös kovemmilla puumateriaaleilla, mutta joudut käyttämään enemmän aikaa ja voimaa suoritukseen. Mahdollisesti joudut myös turvautumaan dremeliin tai muihin apuvälineisiin (hiomakone, kuviosaha, jne). Balsalle riittää puukko ja pari eri karkeusasteen hiomapaperiarkkia.<br />
<br />
Nyt on viimeinkin aika tarttua puukkoon tiukasti ja aloittaa vaapun rakentamisen konkreettisin vaihe. Tässä tarvitaankin sitten malttia ja harkintaa rutkasti, ettei tule tehtyä peruuttamattomia virheitä.Yksikin liian ahne sipaisu puukolla ja vaappu joutaa lastujen kera roskiksen lepoon. Tavoitteena on pyrkiä pitämään vaappu symmetrisenä koko vuolemisen ajan. Tämä takaa kauniin ja varmauintisen aihion.<br />
<br />
Vuolemisen ensimmäinen vaihe on vuolla tämän sapluunalla piirretyn sivuprofiilin mukaisesti. Tarvitset tähän tarkoitukseen mieluiten pitkällä tasaisella terällä varustetun puukon, jolla saat vuoltua parilla lastulla koko selkä- ja vatsapuolen vaapusta. Mahdollinen kovera muoto vatsanpuolella hidastaa hieman työtä ja joudut olemaan erityisen tarkkana, ettei vaapustasi lohkea liian suuria palasia. Älä yritä hivoitella sapluunan viivaa, vaan pysy siitä hiukan erillään koko ajan. Pidä puukon terä tarkasti suorassa, ettei vaapun selkä- tai mahapuolesta tule kaltevaa. Suorat pinnat helpottavat merkittävästi symmetrian hahmottamista prosessin eri vaiheissa. Kun selkä ja vatsa alkavat pääsääntöisesti noudatella sapluunan viivaa, on aika tarttua hiomapaperiin ensimmäisen kerran. Tässä vaiheessa kannattaa käyttää varsin karkeaa paperia, koska kyseessä ei ole mikään viimeistely vielä. Hiomapaperilla hiotaan vaapun selkä ja vatsa lopullisesti sapluunan viivalle. Samalla tarkastetaan symmetria sivusuunnassa ja silmiä siristellen arvioidaan vaapun kaarevuutta. Möykkyiset ja epätasaisen näköiset kohdat pitää tasoittaa.<br />
<br />
[[Kuva:kuva04.jpg]]<br />
<br />
''Vaappuja, jotka on vuoltu sivuprofiilin mukaiseen muotoon''<br />
<br />
<br />
<br />
Tämän jälkeen sahataan runkolangalle ura. Joissain valmiissa balsariu’uissa näkee uran jo valmiina, mutta huonompilaatuisessa puutavarasta tästä enemmän haittaa kuin hyötyä. Ensinnäkin puu lohkeaa helpommin sapluunavaiheeseen vuolemisessa, jos ura on jo valmiina. Toisekseen, joudut sovittamaan vaapun etu ja takapään korkeuden juuri tämän uran mukaiseksi, mikä ei ole aina helppoa. Monet sahaavat uran vasta valmiiseen vaappurunkoon. Sekin on kyllä mahdollista, mutta en suosittele sitä, koska pyöreälle pinnalle on vaikeampi sahata suora ura. Ehdottomasti hyödyllisintä lankaura on sahata juuri tässä vaiheessa, jolloin pinta on vielä suora.<br />
<br />
Sahaamiseen tarvitset ohuen ja kevyen sahanterän. Joistain kaarisahoista tai rautasahoista (tjsp) saa terän irroitettua, tai sitten voit ostaa niiden vaihtoteriä irtokappaleina. Tällainen irtoterä on tässä työvaiheessa ehkä paras valinta. Se on ohut, kevyt ja pienihampainen terältään. Sahanterän toinen pää kannattaa teipata vaikka maalarinteipillä paremman otteen takaamiseksi. Voit piirtää vaappuun keskiviivan, jos se helpottaa sinua sahaamaan suoraan. Vaapun lankaura sahataan hitaasti ja varovasti, koko ajan tarkkaillen, että ura tulee mahdollisimman suoraan kaikissa suunnissa. Se voi mennä mutkalle vaapun pituussuunnassa, mutta tämän virheen pystyy vielä kohtuu helposti korjaamaan vuolentavaiheessa.<br />
<br />
[[Kuva:kuva05.jpg]]<br />
<br />
''Runkolangan uran sahaaminen''<br />
<br />
<br />
<br />
Jos sahaat vinon uran vaapun korkeussuunnassa, se tulee vaikuttamaan merkittävästi lopulliseen vaapun uintikykyyn. Tämänkin virheen voi vielä vuolemalla korjata, mutta se on vaikeaa. Varsinkin symmetrisyyden säilyttäminen tulee hankalaksi. Sahaa lankauraa etu- ja takapäässä haluamallesi korkeudelle. Jos runko on malliltaan kiemura, joudut sahan terän pääosalla ”nitkuttamaan” uraa rungon koveraan osaan.<br />
<br />
Sahauksen jälkeen voit nykäistä siitä pari kertaa hiomapaperin reunalla, jolloin ylimääräiset roskat lähtevät pois. Uraa ei kannata tehdä yhtään liian isoksi, koska pieni ura on helpompi täyttää, ja saat kapeaan väliin liimattua langan tiukempaan kiinni (ja liiman menekki on pienempää).<br />
<br />
[[Kuva:kuva06.jpg]]<br />
<br />
''Runkolangan uran oikea paikka on keskellä kaikista suunnista katsottuna''<br />
<br />
<br />
<br />
Tämän jälkeen alkaa vaapun vuoleminen leveyssuunnassa omaan muotoonsa. Menetelmä on sama kuin korkeussuunnassakin, paitsi itse en käytä mitään sapluunaa tähän työvaiheeseen. Vaapun symmetrisyyttä voi tarkkailla juuri sahatusta lankaurasta. Lankauraa apuna käyttäen saat varsinkin etu- ja takapään juuri oikeaan kohtaan, eikä rungosta tule kiero. Ole erityisen varovainen juuri näiden etu- ja takaosien kanssa, sillä yksikin lipsahdus saattaa lohkaista liian ison palasen irti. Tällöin joudut lyhentämään vaappuasi, eikä siitä enää tulee suunnitellun kaltainen! Symmetrian varmistat jälleen kerran hiomapaperilla viimeistelemällä. Tämän työvaiheen jälkeen sinulla on vaappuaihio, joka on sivu- ja yläsuunnasta katsottuna oikean mallinen, mutta edestä tai takaa tarkasteltuna nelikulmainen.<br />
<br />
[[Kuva:kuva07.jpg]]<br />
<br />
''Symmetrinen vaappurunko jo kahdesta suunnasta tarkasteltuna''<br />
<br />
[[Kuva:kuva08.jpg]]<br />
<br />
''Sama työvaihe edestäpäin katsottuna''<br />
<br />
<br />
<br />
Seuraavassa työvaiheessa vaapun rungosta tehdään 8-kulmainen. Puukolla vuollaan huolellisesti sopivassa kulmassa pitkien sivujen kulmat pois. Vieläkin pyritään säilyttämään symmetria mahdollisimman tarkasti. Itse olen usein jopa hionut vielä nämäkin syntyneet viistot pinnat. Viistoja pintoja vuoltaessa kannattaa tehdä jatkuvasti arviointeja lankauraan, ettei tule tehtyä epäkeskoa runkoa. Viistoja pintoja ei kannata viedä ihan päihin asti, vaan loiventaa ne häiventyneiksi. Kannattaa olla tarkkana sen suhteen, millaisen profiilin vieheelleen haluaa. Mitä monimutkaisempaa runkoa olet suunnitellut, sitä enemmän joudut harkitsemaan seuraavan lastun vuolemista. Tämän vaiheen jälkeen et tarvitse puukkoa enää vuolemiseen, vaan runko tehdään loppuun pelkän hiomapaperin avulla.<br />
<br />
[[Kuva:kuva09.jpg]]<br />
<br />
''Symmetrinen vaappurunko jo kahdesta suunnasta tarkasteltuna''<br />
<br />
<br />
Kuvan vaappu on symmetrinen lankauran suhteen, mutta hivenen epäkesko oikealta reunalta. Hiomalla korjaantuu helposti.<br />
<br />
<br />
Itse teen kaikki vaappurungot tähän pisteeseen ja sitten siirryn jonnekin paikkaan, jossa saan pölyttää niin paljon kuin tarve vain vaatii. Hiominen on nimittäin pitkä ja sormivoimaa vaativa prosessi. Tämä vaihe ratkaisee sen, miltä tulevan vaapun runko näyttää. Se vaikuttaa myös vaapun uintiin ja pinnoituksen onnistumiseen. Tähän kannattaa varata aikaa ja malttia eniten. Suuria eriä tehdessä suosittelen käyttämään hengityssuojainta, sillä puupöly keuhkoissa ei ole terveellistä.<br />
<br />
Aloita loppuhionta karkealla hiomapaperilla. Periaatteessa on aivan sama, minkä kulman ensimmäiseksi pyöristät. Itse aloitan pyöristämällä sivuilta yläviistoon –kulmauksen, jonka jälkeen teen selästä pyöreän. Etenen molemmilta sivuilta samanaikaisesti tarkkaillen edelleen symmetristä muotoa. Tämän jälkeen menen kyljiltä alaspäin ja viimeiseksi hion lankauran ympäristön pyöreään muotoon. Tässä vaiheessa vaapun aihion pitäisi jo näyttää vaapulta. Vuolemisen aikana on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa hahmottaa lopputulosta, joten hiomapaperilla joutuu lähes aina hoikentamaan muotoja vielä runsaasti. Jos otat toiselta puolen, niin muista ottaa toiseltakin saman verran. Mitä lähemmäksi lopputulosta alat päästä, sitä ohuemmaksi vaihda hiomapaperia. Ihan viimeiseksi hio pää ja perä pyöreiksi ja symmetrisiksi. Ole tarkkana varsinkin etupäässä, sillä runkolangan tulee olla juuri keskellä. Se ei saa olla yhtään toiselle puolelle painoitteinen (ellet halua kokeilla jotain epäsäännöllisen [[haku]]-uinnin kikkaa tällä tavoin). Nyt vaappusi runkoaihio on valmis!<br />
<br />
[[Kuva:kuva10.jpg]]<br />
<br />
''Valmis vaapun runkoaihio''<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva11.jpg]]<br />
<br />
''Sama runko edestäpäin''<br />
<br />
== OSA - Pohjustaminen ja runkolangan asennus ==<br />
<br />
==='''''Vaihe 5: Pohjustus ja [[uintilevy]]n paikka'''''===<br />
<br />
Ennenkuin uistinläpän paikka sahataan, kannattaa vaapunrunkoa hieman vahventaa. Tämä suojelee runkoa mahdolliselta lohkeamiselta sahatessa. Vahventaminen kannattaa tehdä levittämällä lakkaa ohuelti pensselillä rungon ylle. Itse olen käyttänyt tässä [[CAB]]-lakkaa, jota olen tarvittaessa ohentanut. Lakka voi olla tässä työvaiheessa hyvin laimeaa, sillä tarkoituksena on, että se tunkeutuu puun avoimiin huokosiin ja tukkii ne. Huokosiin tunkeutunut lakka vahvistaa ja kovettaa vaapun pintarakennetta. Lakka kuivuu erittäin nopeasti, koska pinta on todella huokoinen ja se suorastaan imee lakkaa itseensä. Käsittelyn jälkeen pinta pyyhkäistään sileäksi hienolla hiomapaperilla. Tämän jälkeen kannattaa toistaa lakkakäsittely vielä kerran hiontoineen. Kun olet lakannut vaapun pintaa, pyri välttämään suurempia muotoon vaikuttavia hiomisia, sillä kovempi pinta ja pehmeämpi aluskerros hioutuvat eri tahtiin. Symmetrisyyden säilyttäminen on melko vaikeaa tässä vaiheessa, joten vaapun olisi syytä olla ”valmis” ennen lakan levittämistä.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva12.jpg]]<br />
<br />
''Vaapun pohjakäsittely levittäen lakkaa siveltimellä''<br />
<br />
<br />
<br />
Seuraavaksi on vuorossa yksi vaapunvalmistuksen kriittisimmistä hetkistä, eli [[uintilevy]]n paikan sahaaminen. Jos tämän vaiheen tekee väärin, voi vaapun uintiliike olla armottomasti pielessä. Keskityn tässä artikkelissa puhumaan vain kolmesta erilaisesta [[uintilevy]]stä; tavallisesta pyöreästä levystä, z-kirjainta muistuttavasta kulmalevystä ja satulalevystä. Nämä on ne tyypillisimmät vaihtoehdot, joita käytetään vaapuissa.<br />
<br />
Tavallisen pyöreän levyn paikan voit sahata melko lähelle keulaa tai hivenen taaemmaksi. Sijainti vaikuttaa vaapun uintiin ja uintisyvyyteen. Eteen kiinnitettäessä läppä voi olla joko loivassa tai jyrkässä (tai mitä vain siltä väliltä) kulmassa, mutta taaemmaksi kiinnitetty läppä on usein jyrkkään kulmaan asennettu. Eteen sijoittamalla vaapusta saa hivenen syväuintisemman ja mahdollisuus hakevaan uintiliikkeeseen on parempi. Taaemmalla sijoituksella vaappu ui pinnemmassa, mutta uintiliike on usein vakaampi. Taakse sijoitetusta läpästä esimerkkinä voisi olla vaikkapa Rapalan floating vaaput, joissa läppä on jyrkässä kulmassa ja melko takana. Loivemman sijoituksen esimerkkinä Karikko Peukaloinen –vaappu. Katsele siis pakkisi sisältöä ja arvioi vieheiden uintiliikkeitä ja tee sen perusteella oma valintasi.<br />
<br />
Kulmalevyn paikan joudut sahaamaan runkolangan uran yläpuolelle. Tee myös kulmalevyllisen vaapun keulasta aavistuksen tylppä, että saat levyn tukevasti kiinnitettyä. Vältä levyn kiinnittämistä loivaan kulmaan, koska silloin vaapun saaminen uimaan voi olla erittäin vaikeaa (riippuen rungon muodosta). Perinteinen esimerkki kulmalevystä olkoon vaikkapa Emma-vaappu.<br />
<br />
Satulaläpän voi kiinnittää loivaan tai jyrkempään kulmaan. Jyrkässä kulmassa vaappu ui lähellä pintaa, mutta uintiliike on todella herkkä. Loivassa kulmassa on paras mahdollisuus saada aikaan hakeva uintiliike, kuten HK-Varma vaapuissa on onnistuttu tekemään. Usein valmiina myytävät leukaläpät vaativat kuitenkin lisämuotoilua, jotta uintiliikkeestä saa hakevan. Uintiliikkeiden säätämiseen palaan myöhemmin erillisessä artikkelissa.<br />
<br />
[[Kuva:kuva13.jpg]]<br />
<br />
''Erilaisille [[uintilevy]]ille sahataan kiinnityspaikka eri kohtiin: ylhäällä kulmaläppä, keskellä tavallinen ja alhaalla satulaläppä''<br />
<br />
<br />
<br />
[[Uintilevy]]n paikan valitseminen vaatii siis selkeän suunnitelman siitä, mihin käyttötarkoitukseen vaappu ollaan valmistamassa. Paras keino on noudattaa sitä linjaa, mikä on pakin luottovaapuissa. Jos taas aiot kehitellä jotain omaa runkomallia ja uusia ideoita, niin katsele vaikkapa lehdistä ja mainoksista uutuusvaappujen kuvia ja ota niistä ideoita. Kokemuksen myötä [[uintilevy]]n paikan valinta helpottuu, mutta helppoa se ei tule olemaan koskaan.<br />
<br />
Ota siis saha vakaasti käteen. Jos et luota itseesi, voit piirtää vaappuun apuviivoja. Älä kiinnitä vaappua ruuvipenkkiin tai vastaavaan, ettei hiottu pinta mene lyttyyn. Itse otan vaapun vasempaan käteen ja pidän vaapun etupäätä lattiaa tai pöytää vasten. Ohut ja kapea sahanterä helpottaa sahaamista, sillä silloin terä itse ei ole vaikeuttamassa asentoa sahaamisen aikana. Vaappu kannattaa tukea hyvin, ettei se pääse liikkumaan ja kääntymään. Tee ensimmäiset vedot varovasti ”myötähampaaseen” sahalla (eli suunta, johon terä liukuu paremmin). Tämän jälkeen sahaa sopivan syvyinen ura, johon [[uintilevy]] kiinnitetään. Edelleen mallia voit katsoa valmiista vaapuista. Vähän vinoon mennyt ura ei ole mikään paha virhe, sillä uraa joutuu kuitenkin vähän laajentamaan hiomapaperilla. Tämän laajennuksen voi tehdä virhettä vastaiseen suuntaan, jolloin tuloksena pitäisi olla suora ura. Toisaalta, eräät valmistajat tekevät [[uintilevy]]n urasta tarkoituksella vinon ja korjaavat uinnin nokkarengasta säätämällä. Tätäkin käytetään kikkana epäsäännöllisen [[haku|hakevan]] uinnin luomisessa.<br />
<br />
<br />
<br />
==='''''Vaihe 6: Runkolangan taivutteleminen'''''===<br />
<br />
Runkolangan taivutteluun tarvitset pyöreäkärkiset pihdit ja jotain metallilankaa. Pihteinä varsin hyvät ovat esimerkiksi Rapalan pihdit, mutta halvemmallakin saa ihan tarpeeksi hyviä työkaluja. Eräät sanovat, että pihtien tulisi olla kärjistään kuvioimattomat, ettei niillä tulisi mitään haitallisia naarmuja runkolankaan. Jokainen jälkihän voi osaltaan olla edesauttamassa siiman katkeamista ja varsinkin ennätyskalojen kohdalla tätä ilmiötä ei toivoisi kohdalleen osuvan. Itse käytän vaappujeni kiinnitykseen pyöreäpohjaista lukkoleikaria, joten tuo siiman kestävyys ei ole vielä ollut suurimpia ongelmia. Runkolangan taivuttelussa kuvioiduilla pihdeillä saa langasta kuitenkin niin paljon paremman otteen, että ratkaisuna voikin olla se, että taivuttelee kuvioimattomilla pihdeillä nokkarenkaan ja lopun langasta kuvioiduilla. Jos sinulla on käytössäsi vakio runkomalli, jota vaikkapa sorvautat valmiiksi, kannattaa rakentaa jonkinlainen jigi rautalangan vääntelyä varten. Jigi nopeuttaa tätä työvaihetta ratkaisevasti. Jos taasen vuolet kaikki runkosi itse alusta loppuun, suosittelen tekemään myös runkolangat perinteisesti taivuttelemalla alusta loppuun saakka.<br />
<br />
Runkolangaksi suosittelen MIG-hitsauslankaa vahvuuksilla 0,6 mm, 0,8 mm ja 1,0 mm. Ohuin lanka on sopiva 3-5 cm vaapuille, keskimmäinen 5-11 cm vaapuille ja millin vahvuista tukevarunkoisille ja yli 11cm vaapuille. Hitsauslankaa myyvät hitsaustarvikkeitä myyvät liikkeet ja vaapunvalmistustarvikkeita myyvät kalastustarvikeliikkeet. Hitsaustarvikekaupoista lankaa pitää tosin ostaa koko kelallinen, joten aivan pieniä eriä varten siellä ei kannata käydä. Jos harrastus on jo ”vakavalla” asteella, niin kokonaisen kelan ostamisella säästää rahaa pidemmän päälle. Muitakin lankoja voi kokeilla vaappuihin, mutta seuraavia en kuitenkaan suosittele:<br />
<br />
- Ruostuva rautalanka ei ole hyvä ratkaisu. Kosteushan tunnetusti nopeuttaa ruostumista ja pian pakissasi kelluu oranssia lientä ja vieheiden pintoihin on tarttunut myös ruostetta. Vaapun lanka kuluu ajanmyötä poikki ja suuri työ menee hukkaan väärän materiaalivalinnan vuoksi.<br />
<br />
- En myöskään suosittele alumiinilankaa. Sitä on helppo käsitellä ja muotoilla, mutta uinnin säätämisessä tämä lanka väsyy nopeasti. Nokkarengas naksahtaa siis poikki uistinta säätäessä, mikä ei ole kovin mieltä ylentävä hetki vaapunvalmistajalle.<br />
<br />
- Pianolankaa en myöskään suosittele, koska sen työstäminen on niin hidasta ja vaikeaa. Pianolanka vaatii sormivoimia ja vähänkin vikuroiva lanka on äärimmäisen vaikea sovittaa vaappuun. Vahva lanka saattaa myös rikkoa ohuen vaappurungon! Pianolankaisen vaapun uinnin säätäminen on myös työlästä ja nokkalenkin kääntely usein rikkoo vaapun keulan. Mieluiten välttele tätäkin materiaalia.<br />
<br />
<br />
Runkolankaa tarvitset noin kaksi kertaa vaapun pituuden verran. Leikkaa siis sopivan pituinen pätkä lankaa irti. Yleensä lanka myydään kiepillä, joten yritä suoristaa lanka mahdollisimman mutkattomaksi. Mieluiten taivuta runkolanka kiepille muotoutuneen kaaren ylä-ala –suunnassa, ettei runkolangasta tule sivusuunnassa vino. Tämän virhesuunnan pystyy helposti taivuteltaessa korjaamaan, mutta vähemmällä korjaamisella pääsee, jos tämän seikan ottaa huomioon jo tässä vaiheessa.<br />
<br />
Aloita taivuttelu tekemällä nokkarengas. Taivuta lankaa kaksinkerroin n. 1/3 –osaa vaapun mitalta. Tee taitetusta kohdasta silmukkamainen pihtejä apuna käyttäen. Purista silmukan tyvi tiukasti kiinni, jotta [[uintilevy]]n kiinnittäminen olisi helpompaa myöhemmässä vaiheessa. Nokkarenkaasta kannattaa tehdä melko reilusti ulkoneva vaapun uinnin säätämisen helpottamiseksi. Ota huomioon, että lakkakerrokset vievät vielä millin – pari tilaa kärjestä. Kaksinkerroin taitetun runkolangan avointa päätä ei tarvitse mitenkään erityisesti kiinnittää. Normaalikokoisten kalojen kanssa se pysyy ihan hyvin paikoillaan ilman mitään varmistuksia. Lohivaapuissa olen kuullut jos tehtävän juotoksia tai sidontaa perhonsidontalangalla nokka- tai perälenkin kiinnipysymisen varmistamiseksi. Halutessasi voit tehdä näin, ihan tarpeen mukaan.<br />
<br />
[[Kuva:kuva14.jpg]]<br />
<br />
''Runkolangan taivuttelua, kuvassa on vatsakoukun paikka tekeillä''<br />
<br />
<br />
Perinteisesti vaapussa on vatsakoukku, joka on langassa taivutteluvuorossa seuraavaksi. Ihan pieniin vaappuihin tätä ei välttämättä tarvitse tehdä, mutta magnum-kokoisiin voi olla järkevää tehdä useampikin vatsakoukun paikka. Arvioi siis tarpeesi ja toimi sen mukaisesti. Nappaa pihdeillä tiukasti langasta kiinni ja käännä sormin lanka 90-asteen kulmaan pihdin reunaa vasten haluamastasi kohdasta. Hyväksi havaittu paikka vatsakoukulle on hivenen vaapun keskikohdasta päätä kohden, ehkä jostain 1/3 – 2/5 vaapun pituudesta päästä mitattuna. Tässä vaiheessa runkolanka kannattaa pistää paikoilleen, että saat vatsakoukun paikasta oikean korkuisen. Paina runkolanka vaapussa olevaan lankauraan pohjaan asti ja nappaa sitten pihdeillä kiinni oikeasta kohdasta ja käännä lanka takaisin päin 180 astetta. Tämän jälkeen taivuta lanka kulkemaan taas vaapun rungon suuntaisesti samalle korkeudelle kuin se oli ennen vatsakoukun paikkaa.<br />
<br />
Tässä vaiheessa lanka kannattaa pistää takaisin uraan ja arvioida tilannetta. Nyt ei ole vielä liian myöhäistä korjailla vääriä mitta-arvioita. Jos tulos miellyttää, tehdään seuraavaksi takakoukun lenkki. Toimi samoin kuin vatsakoukun kohdallakin, eli pidä lanka urassaan ja nappaa pihdeillä haluamastasi kohdasta kiinni ja käännä lankaa 180-astetta. Tee perään samanlainen silmukka, kuin nokkalenkissäkin. Leikkaa mahdollisesti ylimääräinen palanen runkolankaa pois. Olen itse jättänyt myös vaapun takaosaan runkolankaa kaksinkerroin noin kolmasosan vaapun pituudesta. Vääntele lanka sellaiseen muotoon, että se pysyy suosiolla paikoillaan. Itsepintaisesti väärään suuntaan mutkalla oleva runkolanka heikentää runkolangan liimauksen pitävyyttä varsinkin vaapun päässä ja perässä.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva15.jpg]]<br />
<br />
''Valmiiksi taivuteltu runkolanka''<br />
<br />
<br />
<br />
==='''''Vaihe 7: Lankauran liimaaminen ja tukkiminen'''''===<br />
<br />
Seuraavaksi taivuteltu runkolanka liimataan paikoilleen. Mahdollisuuksia tähän on monia, mutta itse olen suosinut Casco:n universal-liimaa. Syy tähän on se, että kyseinen liimaa on erittäin sitkeää kuivuttuaan. Kovettuva liimalaatu irtoaa kertanapsahduksella ja tällöin koko runkolanka voi irrota vaikkapa sen ennätyskalan teutaroidessa siiman toisessa päässä. Sitkeä liima venyy, muttei pauku. Tämä venyvyys ehkä säilyttää kontaktin kalaan vielä silläkin hetkellä, kun kova liimaus pettää. Tämän liiman saatavuus vain tuntuu olevan erittäin satunnaista ja nyt viimeisimmän vaappuerän jouduin tekemään suurelta osin Bison Universal –liimalla. Se vaikuttaa juuri tuollaiselta ”kovalta” liimalta, mutta en osaa vielä toistaiseksi kertoa sen kestävyydestä mitään. Monet käyttävät super epoxya runkolangan kiinnittämiseen, millä on myös omat hyvät ja huonot puolensa. Epoxy kovettuessaan vahvistaa vaapun rungon rakennetta ja liimaus on yleensä pitävä. Epoxylla on kuitenkin taipumus satunnaisesti irrota juuri tuolla ”napsahdus” –tyylillä, syystä tai toisesta. Siksi en ole itse sitä alkanut käyttää, vaikka eräät käyttäjät pitävätkin tätä liimamerkkiä ylivertaisena muihin nähden. Toinen koulukunta taas liuottaa probionaattiraetta ohenteeseen (thinner eli ”tinneri”, asetoni). Tämän probilakan voi sitten pursottaa vaikkapa injektioruiskulla lankauraan. Tulos on pitkälti samansuuntainen kuin epoxyllakin, mutta raaka-aine on halpaa ja sillä voi myös tukkia koko lankauran.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva16.jpg]]<br />
<br />
''Esimerkiksi näillä liimoilla voi kiinnittää runkolangan''<br />
<br />
<br />
<br />
Käytettäessä perinteistä liimatuubia, liimaa levitetään koko uran matkalta tasaisesti ja kiireettä. Liian nopea levitysliike jättää väliin ”tyhjiä” kohtia. Liimaa ei saa liikaakaan puristaa, koska se ei itsestää uppoa uraan. Myös liiman valumista kannattaa välttää. Tämän jälkeen paina runkolanka lankauraan ja paina sitä 10-30 sekuntia. Pidä vaappua esimerkiksi vasemmassa kädessä ja paina vatsakoukun paikkaa alaspäin vasemman käden peukalolla ja etu- ja takapäätä oikean käden etusormella ja peukalolla. Näin pyritään varmistamaan tärkeimpien kohtien mahdollisimman hyvä tarttuvuus runkoon kiinni. Lisää tippa liimaa kärkeen ja perään ihan varmuuden vuoksi ja purista vielä runkolankaa sittenkin tovi. Nyt voit jättää vaapun hetkeksi kuivumaan ja keskittyä vaikkapa seuraavaan yksilöön tai sitten alkaa valmistella lankauran täyttövaihetta.<br />
<br />
Lankauran voi täyttää mitä moninaisimmin keinoin. Periaatteessa kaikki keinot ovat sallittuja, mutta lähtökohtana on: ”lankaura KANNATTAA täyttää”. Jos lankauran jättää täyttämättä, tulee vaapusta yksinkertaisesti ruman näköinen. Täyttäminen myös vahvistaa vaapun rakennetta ja kiinnittää langan paremmin uraan. Lankauran voi täyttää lisäämällä vain liimaa tarpeeksi useita kertoja, mutta tässä kuluu kallista ainetta hukkaan, eikä se paranna langan pysyvyyttä lainkaan. Uran voi myös tukkia vaikkapa lasikuitukitillä, mutta kitin levittäminen ja hionta on melko iso projekti. Lasikuitukittikään ei paranna langan pysyvyyttä urassa juuri lainkaan. Sama koskee myös puukittiä, jota on helppo levittää suoraan tuubista. Puukitti on ehkä paras massa-vaihtoehto lankauran täyttämiseen, mutta sen väri on usein tummaa. Tumma väri vaatii paksumpaa pohjamaalauskerrosta, ettei se näy muiden maalikerrosten läpi.<br />
<br />
Lankauran täyttämisen voi tehdä osittain myös lyijylevyllä. Tällöin saat vaappuusi myös lisää painoa, mikä on varsinkin heittokalastuksessa hyödyllinen asia. Lyijy kuitenkin heikentää pääsääntöisesti aina vaapun uintia, joten käytä sitä harkiten. Lyijyä myydään ohuena levynä, mistä on helppo leikata saksilla sopivan kokoisia palasia. Voit myös sulatella auton renkaiden tasapainotuksessa käytettäviä puntteja tai uudenvuoden tinaa painotukseen, mutta sulatus/valamistekniikat vaativat hieman syventymistä ja vaivaa. Vaapun voi myös painottaa poraamalla pienen reiän ja tiputtamalla sinne lyijyhauleja. Tämä vaatii luonnollisesti myös reiän täyttämisen. Jos päätät painottaa vaappuasi tekemällä sen lankauran täyttämisen yhteydessä, suosittelen pistämään lyijyä ainoastaan vaapun etuosaan. [[Uintilevy]]n takaa keskikoukun paikan etupuolelle asti voi laittaa lyijylevyä, mutta vaapun peräosiin sitä ei juuri kannata käyttää uintiliikkeen herkkyyden säilyttämiseksi. Kuulemma jotkut valmistajat painottavat vaappunsa ”folioimalla” ne ohuella lyijylevyllä. Tätä en ole itse kokeillut, enkä voi antaa siitä mitään suosituksia. Lyijyä käsitellessäsi muista se, että lyijy on myrkyllinen aine. Suositeltavaa on käyttää jopa suojakäsineitä.<br />
<br />
Itse täytän lankauran balsalla. Vuolen sopivan ohuita lastuja jämäpaloista (joita tulee valmistuksen aikana yllättävän paljon). Kun lastuja on tarpeeksi valmisteltuna, laitan lankauraan lisää liimaa ja asetan näitä lastuja tiukasti pohjaa myöten uraan pitkittäissyin. Uraa ei saa täyttää ”kiilaamalla”, eli naputtelemalla näitä lastuja poikkisyyhyn, koska riskinä vaapun halkeaminen keskeltä kahtia. Myös siistiminen on paljon vaikeampaa. Siispä lastut laitetaan uraan vaapun syiden mukaisesti. Kun liima on kuivunut, otetaan uran ulkopuolella olevat lastujen osaset puukolla pois ja hiotaan pinta tasaiseksi.Tämän vaiheen jälkeen vaappu on valmis pintakäsittelyille.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva17.jpg]]<br />
<br />
''Puulastuilla tukittu lankaura. Yli menevät osat vuollaan ja hiotaan pois''<br />
<br />
<br />
<br />
==='''''Vaihe 8: Pohjalakkaukset'''''===<br />
<br />
Pohjalakkana voi käyttää monia erilaisia lakkoja. Itse olen päätynyt käyttämään vain ja ainoastaan [[CAB]]-lakkaa (regular). Tarpeeksi monta turhauttavaa kokeilua eri lakoilla ajoi minut tähän CAB:iin sen vaivattomuuden vuoksi. En kiistä, etteikö myös muilla tavoilla pääse hyvään lopputulokseen, mutta itselleni juuri vaivattomuus, nopeus ja tasalaatuisuus vaikuttivat päätökseen. Kirjoitan myöhemmin kokonaan oman artikkelin vaappujen pinnoittamisesta, joten en aio käydä tässä läpi kaikki vaihtoehtoja hyvine ja huonoine puolineen.<br />
<br />
Näin pääset helpoimmalla. Osta litran purkki [[CAB]]-lakkaa, avaa se, tee ripustuskoukku vaapullesi, upota vaappu lakkaan kokonaan ja ripusta kuivumaan. Toista käsittely 2-4 kertaa riippuen siitä, miten aiot jatkaa tästä eteenpäin.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva18.jpg]]<br />
<br />
''Pohjalakatut vaaput ripustettuna kuivumaan''<br />
<br />
<br />
<br />
Lakkauskertojen määrät voivat olla vaikka seuraavanlaisia:<br />
<br />
Normaali maalattu vaappu:<br />
<br />
- 3 – 4 kertaa pohjalakkaus<br />
<br />
- Maalaus<br />
<br />
- 4 kertaa pintalakkaus.<br />
<br />
<br />
<br />
Folioitu vaappu:<br />
<br />
- 2 kertaa pohjalakkaus<br />
<br />
- Foliointi<br />
<br />
- 2 kertaa lakkaus<br />
<br />
- Maalaus<br />
<br />
- 4 kertaa pintalakkaus<br />
<br />
<br />
<br />
Hilepintainen vaappu:<br />
<br />
- 2 kertaa pohjalakkaus<br />
<br />
- Pohjamaalaus<br />
<br />
- 4 kertaa hilelakkaus<br />
<br />
- Maalaus<br />
<br />
- 2 kertaa pintalakkaus<br />
<br />
<br />
Pohjalakkaus kuulostaa helpolta vaiheelta, mutta siinä on lukuisia eri asioita, mitä tulee ottaa huomioon. Yksi on se, miten päin uitat vaapun lakassa. Jos uitat vaapun aina pää ylöspäin, tulee vaapun peräosasta paljon paksumpi, koska lakkaa valuu sinne kuivatusvaiheessa . Suositeltavaa on lakata vaappua vuorotellen pää ylös- ja alaspäin. Tämäkin kannattaa tehdä siten, että alkuvaiheessa pidät perää alaspäin ja loppuvaiheessa päätä. Ensimmäiset kerrokset tarttuvat vaappuun hieman huonommin, jolloin perästä ei tule liian paksu. Paksuuntumista kannattaa välttää uintia silmälläpitäen. Lakassa uitettu vaappu tulee aina kuivattaa joko pää tai perä ylöspäin. Muut asennot aiheuttavat valumatippoja runkoon, jolloin tulos on ruma ja epäsymmetrinen.<br />
<br />
Ole tarkka kuivatusympäristöstäsi. Ensinnäkin tärkeintä on huolehtia hyvästä ilmastoinnista. [[Ksyleeni]] ja [[asetoni]] ovat myrkyllisiä aineita, eikä niitä ole syytä hengitellä yhtään liian kauaa. Kaasumaskin ostaminen tulee kysymykseen ilman muuta, ne eivät ole liian kalliitakaan. Sisätiloissa lakatessa voi yrittää rakentaa lakkauskopin, jossa on tuuletin (tai käytännössä imuri), joka puhaltaa ilman letkua pitkin ulos ikkunan kautta. Voit myös yrittää liesituulettimen alla lakkaamista, mutta varmista ensin muiden perheenjäsenten mielipide tälle toiminnalle. Jos ei muuta mahdollisuutta ole, niin lakkaat pikaisesti ja jätät ikkunan auki ja poistut huoneesta vaapun kuivumisen ajaksi. Suositeltavia lakkauspaikkoja ovat verstaat, autotallit ja parvekkeet. Lakkausten aikana on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei ympäristössä ole mitään mikä voisi sytyttää höyryjä (avotuli, staattinen sähkö yms) tai pölisevää materiaalia. Pölyinen pinta vaapussa ei ole koskaan mikään silmänilo. Lakatessa tulee lämpötilankin olla optimaalinen. Kylmässä kuivuminen on hidasta, kun taas lämpimässä tulee työskentelijälle kuuma. Paras laatu tulee noin huoneenlämmössä. [[Ilmankosteus]] on ikuinen vihollinen. Se sumentaa lakan pinnan, mutta tämän saa kirkastettua [[asetoni]] -käsittelyllä uudestaan. Pahin näkemäni lakkauskerta on sellainen, jolloin vaaput olivat parvekkeella kuivumassa yön yli lokakuussa sateisella säällä. [[CAB]]-lakka oli harmaata hyytelöä vaappujen pinnoilla vielä aamulla.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva19.jpg]]<br />
<br />
''[[CAB]]-lakka, monien suosima vaappulakka''<br />
<br />
<br />
Pohjakäsittelyssä voi myös käyttää propionaattiraetta, mutta henkilökohtaisesti suosittelen jättämään nämä rakeet kauppaan. Jos kuitenkin päädyt kokeilemaan tätä vaihtoehtoa, niin ensiksi: rutkasti onnea, ja toiseksi: kärsivällisyyttä. Propionaatilla pystyy pääsemään hyvään lopputulokseen, mutta varaudu erinäisiin ongelmiin ja yllätyksiin. Pohjakäsittelyyn on olemassa kätevää valkoista propionaattia, joka tekee pohjamaalauksesta turhan vaiheen. Kun se vain olisikin niin helppoa, mutta...<br />
<br />
Propionaatin käyttö alkaa rakeiden liuottamisella vaikkapa asetoniin. Liukeneminen kestää pitkään. Vaikka pistäisit ainoastaan pieniä määriä rakeita asetoniin, on liukeneminen siltikin hidasta. Ensimmäisen viiden päivän aikana sinulla saattaa olla iso tahmea möntti purkin pohjalla, mutta viikon parin sisällä propilakka alkaa olla valmista käytettäväksi. Lakan sekoittumista voi nopeuttaa sekoittamalla sitä välillä, mutta VARO ilmakuplien syntymistä. Ilmakuplat ovat propissa pahin ongelma! Propilla pohjalakatessa tee hidas vaapun uittaminen lakassa. Odota, että vaapun pinnasta ei tule enää ilmakuplia ja vasta sitten nosta se varovasti pois lakasta. Lakkauskertoja voit tehdä suunnilleen saman verran kuin [[CAB]]illakin, riippuen käyttämäsi lakan vahvuudesta. Jos kuplia tulee pintaan, voit hioa vaappua varovasti ohuella hiomapaperilla. Palaan vielä propionaatin käyttöön pintalakkauksen yhteydessä.<br />
<br />
Myös muita lakkoja voi käyttää pohjalakkauksessa, mutta varmistu aina ensin niiden yhteensopivuudesta käyttämiesi maalien kanssa. Ainakin Solmasterin LV-1 betonilakka on vaapunvalmistajien keskuudessa suosittua, mutta itse käyttäisin sitä ainoastaan pintalakkauksessa. Muihin lakkoihin palaan toisessa artikkelissa tarkemmin. Tärkeää on oikeastaan vain se, että pohjalakkauksessa käyttämäsi lakka on yhteensopiva maalien ja pintalakan kanssa.<br />
<br />
== OSA - Pinnoittaminen ==<br />
<br />
<br />
<br />
=== '''''Vaihe 9: Foliointi ja hilelakkaus''''' ===<br />
<br />
Foliointi ja hilelakkaus ovat vaihtoehtoisia pinnoitusmenetelmiä. Niillä on mahdollisuus saada vaapuista erittäin ammattimaisen näköisiä, jos käytetyt materiaalit ja menetelmät ovat hyviä. Seuraavaksi kerron vähän perusteita ja vinkkejä tähän työvaiheeseen. <br />
<br />
Foliointiin tarkoitettuja päällystysmateriaaleja on tarjolla lukuisia. Oma suosikkini on pitkään ollut samanlainen folio, mitä on käytetty legendaarisissa LGH-vaapuissa. Uudemmissa LGH-vaapuissa näkyy pinnoitteena olevan uudempi materiaali, mitä myös Wenkula-vaapuissa on. Tämä uudempi on eräänlaista ”folio-kangasta”. Tällä pinnoitteella saa aloittelijakin helposti rypyttömän ja tasaisen pinnan vaappuihinsa, mutta saumakohtien tekeminen vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Tarjolla on myös lukuisia erilaisin kuvioin varusteltuja folioita. Värivaihtoehdot ovat yleensä perinteiset kulta ja hopea, mutta myös muita metallinhohtoisia värejä on saatavilla.<br />
<br />
Folioita ei kuitenkaan ole pakko mennä erikseen ostamaan, vaan myös muualta voi löytää varsin mielenkiintoisia materiaaleja. Perinteinen foliorullakin on käypää materiaalia, varsinkin jos siitä osaa ottaa kaiken irti. Kokeneemmatkin voivat kokeilla seuraavaa; pinnoita vaappu ensin tylliverkolla ja sen päälle liimaa tavallinen talousfolio. Tulee erittäin hieno suomukuvio pintaan. Ei pidä myöskään väheksyä suklaapatukoiden käärefolioita tai margariinipaketissa olevaa foliota. Karkkipapereilla voi muutenkin vaappuja päällystää, ainakin Dumle-vaapulla on haukea jo noussutkin.<br />
<br />
Foliointiin tarvitset folion, liimaa ja terävät sakset. Tarkista, että vaapun pinta on tasainen. Jos pinta on epätasainen, tulevat kaikki rosoisuudet näkyviin myös folion lävitse. Epätasaisuudet voi hioa pois tai tarvittaessa lisäämällä pohjalakkauskerrosten määrää. Leikkaa vaapun molemmille puolille omat foliopalaset, noin 1-3 cm yli vaapun oman pituuden riittää, riippuen vaapun pinnan muodosta. Levitä liimaa ensiksi vaapun toiselle kyljelle . Liimaa ei saa jättää pelkäksi vanaksi. Tasoita tarvittaessa vaikka sormen päällä liiman leviäminen, pääasia että liimaa on koko sivun pituudelta ja tasaisesti. Voit käyttää tähän haluamaasi liimaa, jopa liimapuikkoja kuulee käytettävän. Itse käytän samoja liimoja kuin runkolangan kiinnityksessäkin. Hyvä vaihtoehto on myös spray-pullossa myytävä tarraliima. Painele folio tiukasti ja rypyttömästi kiinni vaapun kylkeen. Tee sama myös toiselle puolelle.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva20.jpg]]<br />
<br />
''Vaapun foliointi: kyljet ensin''<br />
<br />
<br />
<br />
Vaappujen kyljet on näkyvin osa, joten tee tämä vaihe huolella. Tarkista, että kyljet ovat varmasti rypyttömät ja hyvin kiinnitetyt, sillä liima ei ole vielä kuivaa ja voit korjata pienet viat. Tämän jälkeen levitä liimaa vaapun selkäpuolelle ja tasoita se kuten kyljissäkin. Sitten painelet molemmilta puolilta yhtäaikaa symmetrisesti foliot kiinni selkään siten, että selänsuuntainen sauma on suora.<br />
<br />
[[Kuva:kuva21.jpg]]<br />
<br />
''Molemmat kyljet on nyt folioitu''<br />
<br />
<br />
<br />
Vähän kerrallaan painelemalla vältyt suurilta ryppyyntymisiltä. Toista toimenpide vatsapuolella. Seuraavaksi on vuorossa koko folioinnin vaikein vaihe, eli saumojen tekeminen. Ohuella foliolla tämä onnistuu melko helposti terävillä ohutkärkisillä saksilla. Leikkaat vain folion tarkasti tyvestä poikki ja painelet jollain tylpällä esineellä sauman siistiksi. Pari lakkakerrosta tasoittaa folion pinnan ja maali häiventää pienet rosoisuudet alleen. Ongelmia tulee kuitenkin paksummissa folioissa ja tässä ”foliokankaassa”. Näiden saumat eivät meinaa asettua ihan helpoimmalla tyylillä. Konsteja siistiin lopputulokseen on useita. Voit liimata sauman päälle vaikkapa erillisen kapean foliosuikaleen. Tai sitten yrität nihrata mattoveitsellä liitoksesta entistäkin täydellisemmän. Foliokangasta voi kuulemma varovasti lämmittää sytkärilläkin, jolloin kangas hieman kutistuu ja asettuu paremmin paikoilleen. Kokeilemalla paras menetelmä löytyy, mutta sitä ainoaa ja oikeaa tekniikkaa ei ole olemassakaan.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva22.jpg]]<br />
<br />
''Foliointi on lähes valmis, siistimiset täytyy vielä tehdä huolella''<br />
<br />
<br />
<br />
Folioimisen jälkeen vaapun kannattaa antaa kuivua reilusti, sillä heti tehtävä lakkakerros hidastaa liiman kuivumista ja heikentää mahdollisesti sen tarttuvuuttakin. Folion päälle kannattaa laittaa 2-4 kerrosta pohjalakkaa ennen maalaamista. Näin saat tasaisemman pohjan maalille ja maali myös tarttuu lakkapohjalle paremmin kuin folioon. Lakkauksessa ei kannata huolestua siitä, jos olosuhteet hieman sumentavat lakan pintaa. Jopa täysin mattaharmaaksi sumentunut pinta kirkastuu asetonikäsittelyllä. Eräät kultapinnotteiset foliot saattavat menettää väriään [[CAB]]-lakan ja probilakan kanssa. Jos värimäärän vähentyminen on mielestäsi pahakin ongelma, voit kokeilla jotain yhteensopivaa vesiohenteista lakkaa välikerroksena. Se saattaa hieman hillitä kultavärin valumista. Tässä artikkelissa en ota kantaa hologrammiteippien kiinnittämiseen ja niiden kanssa toimimiseen. Tyydyn ainoastaan varoittamaan, että mahdollisesti on ongelmia luvassa. Ne teipit kun ovat helppoja tuhriintumaan ja irtoilevat reunoistaan lakan kuivuessa.<br />
<br />
Hilelakkaus on helppo keino saada vaappuun upea ulkonäkö.Ennen hileiden käyttöä vaappu kannattaa pohjamaalata valkoiseksi, jotta hileen värisävyt korostuvat enemmän. Hileitä on karkeasta luokitellen kolmea erilaista. Hienoin hile on rakenteeltaan kuin perunajauhoa. Se on erittäin pientä ja pölymäistä. Tätä sekoitetaan lakkaan (muutama teelusikallinen desilitraan lakkaa) ja vaappu uitetaan sitten tässä seoksessa esim. 4 kertaa. Tätä hienoa hilettä on saatavilla ainakin viittä eri väriä: helmiäinen, kulta, vihreä, violetti ja sininen. Tämän hienojakoisen hileen saatavuus vaihtelee runsaasti, mutta jos sitä sattuu jostain saamaan, niin kannattaa heti ostaa runsas varasto. Tähän materiaaliin nimittäin tykästyy helposti! Toiseksi hienoin hile on rakenteeltaan selvästi karkeampaa. Sitä on saatavilla erivärisinä metallinhohtoisina värisävyinä. En suosittele tätä kokoa käytettäväksi hilelakkaukseen, vaan ainoastaan ripoteltavaksi vaapun pintaan maalauksen jälkeen (jos on tarve). Tämä hiletyyppi on tuttu mm. punaisen Nils master spearheadin pinnalta. Suurin hilekoko on sitten aivan erilainen näihin muihin verrattuna. Tämä on sen verran suuri kooltaan, etten suosittele sitä käytettäväksi pinnalle ripotteluun maalaamisen jälkeen, vaan ripottelu kannattaakin tehdä ennen maalaamista. Uita vaappu kokonaan lakassa ja ripottele hilettä runsaasti koko vaapun pinnalle. Jos haluat varmasti kattavan kerroksen, pyörittele vaappua hileessä ja sen jälkeen kopistele ylimääräiset pois. Hilekerrosten jälkeen hileet kannattaa kiinnittää vaappuun kunnolla tekemällä parin kerroksen pohjalakkaus. Muista, että hileitä varisee koko ajan vaapun pinnasta, joten käytä tähän tarkoitukseen mielellään erillistä lakka-astiaa. Tätä suurintakin hilettä voi sekoittaa lakkaan ja uittaa vaapun sitten siinä, mutta hilettä tarvitaan erittäin runsaasti, jotta pinnasta tulee täysin hileen peittämää.<br />
<br />
<br />
=== '''''Vaihe 10: Maalaaminen''''' ===<br />
<br />
Maalaamisen voi suorittaa monilla eri tavoin. Laajemmin palaan tähän aiheeseen erillisessä artikkelissa. Tässä artikkelissa esittelen vain muutaman eri tekniikan ja niiden hyvät ja huonot puolet. Itse käytän maaliruiskua (Badger) ja suosittelen sitä kaikille. Vaikka hinta tuntuu alkuun kalliilta, on se siltikin halvempi ostaa heti kuin kokeilla ensin monta eri tekniikka- ja maalivaihtoehtoa ja vasta sitten ostaa ruisku. Maaleista suosittelen lähes yksinomaan [[CAB]]-maaleja. Seuraavaksi luettelomuodossa maalaustekniikoita hyvine ja huonoine puolineen:<br />
<br />
<br />
'''Maaliruisku'''<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva23.jpg]]<br />
<br />
''Badgerin malliston perusruiskuilla työ onnistuu tarpeeksi hyvin''<br />
<br />
<br />
<br />
Yleistä:<br />
<br />
Maaliruisku on se, millä kaikki alan ”gurut” vaappunsa maalaavat. Ruiskuja on saatavilla useissa eri hintaluokissa, mutta laatukin on vaihteleva. Halvoillakin laaturuiskuilla saa ihan hyvää jälkeä, joten ei ole mitään järkeä lähteä ostamaan ensimmäiseksi ruiskuksi sitä kalleinta ja hienointa. Badgerin ruiskut ovat ainakin laadukkaita ja niissäkin on edullisia vaihtoehtoja saatavilla. Maaliruiskun paras puoli on ehdottomasti paras jälki, mitä millään maalaustekniikalla saa aikaan. Ruiskussa voi käyttää lukuisia eri maaleja ja maaleista voi sekoitella haluamiaan sävyjä erittäin nopeasti ja helposti.<br />
<br />
Maaliruiskulle tarvitset paineilmanlähteen. Itse olen maalannut vaappuni ottamalla paineet autonrenkaasta. Erillisiä paineilmapulloja on myös myytävänä, mutta ne ovat kalliita. Pöytäkompressoreiden hinnat vaihtelevat 80-200€ välillä, mutta jos tilaa on niin kannattaa ostaa ilmasäiliöllinen kompressori vaikkapa autotallin nurkkaan asustelemaan, sillä kun on muutakin käyttöä. Näppärät rakentelevat itse jääkaappikompuroita tai muita virityksiään.<br />
<br />
Maaleja voi valita omien mieltymystensä mukaan. Itse käytän [[CAB]]-maaleja, koska ne eivät reagoi CAB-lakan kanssa mitenkään. CABien huono puoli on haju, mutta hajuttomia vesiohenteisia maalejakin on tarjolla ([[Deca]]lack, [[Createx]]). Suosittua on myös käyttää automaalaamoilta ylijääneitä maalijämiä, joita saa joskus jopa varsin edullisesti. [[CAB]]-maaleja on tarjolla lukuisia erilaisia (coat, color, effect), joista jokaisella on omat käyttöalueensa. Vaatimattomasti sanon, että jokaista niistä tarvitsee maalaamiseen. Kaikkia ei tarvitse ostaa kerralla, mutta ennemmin tai myöhemmin huomaa omistavansa kaikki värit. Maaleista ja niiden hyvistä ja huonoista puolista kirjoitan enemmän erillisessä artikkelissa.<br />
<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva24.jpg]]<br />
<br />
''Neljää erilaista maalilaatua. Vasemmalla peittävää 'coat' maalia, sitten kuullotuksiin sopivaa 'color' maalia, sitten metallinsävyinen ”metallic” maali ja oikealla fluorisoiva 'effect' maali''<br />
<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva25.jpg]]<br />
<br />
''[[CAB]]-maalien ja lakan ohentaminen onnistuu kätevästi [[asetoni]]lla''<br />
<br />
<br />
Hinta:<br />
<br />
20€ - 200€ tyypillisimmillään. Halvoilla ei pääse kovin hyvään tarkkuuteen, mutta huonokin [[kynäruisku]] voittaa spraymaalin tarkkuudessa.<br />
<br />
<br />
Vaativuus:<br />
<br />
Vaatii harjoittelua ja opettelemista rutkasti hyvään tulokseen, mutta jo aloittelija saa aikaa upeita vaappuja.<br />
<br />
<br />
Edut:<br />
<br />
- Vain oma taito rajana laadulle<br />
<br />
- Runsaasti eri maaleja tarjolla, joista voi itse sekoitella haluamansa sävyt<br />
<br />
- Maalilaatuja on runsaasti, mistä valita.<br />
<br />
- Ruiskulla onnistuu kaikki, mitä vaapunmaalaamisessa tarvitsee!<br />
<br />
<br />
Haitat:<br />
<br />
- Kallis<br />
<br />
- Vaatii paineilmanlähteen<br />
<br />
- Vaatii runsaasti tilaa<br />
<br />
- Sotkuista puuhaa<br />
<br />
- Paljon puhdistettavaa<br />
<br />
<br />
'''Spraymaalit'''<br />
<br />
Yleistä:<br />
<br />
Näillä yleensä lähes jokainen vaappunikkari aloittelee. Spraymaalia käytetään yleensä niin kauan, kunnes huomataan että maalipinta reagoi lakkojen kanssa liian herkästi. Usein myös erilaiset spraymaalitkin saattavat reagoida keskenään toistensa kanssa. Spraymaalaaminen on sotkuista puuhaa, jatkuvaa purkkien ravistelua ja tukkeutuneita suuttimia. Kaasut ovat yhtä haitallisia kuin maaliruiskuakin käytettäessä. Hinta saattaa tuntua edulliselta, mutta maalia kuluu hurjia määriä verrattuna kynäruiskuun. Maalausjälki on kelvollista taitavan maalaajan käsissä, mutta tietty karkeus leimaa silti spraylla maalattuja vieheitä.<br />
<br />
Hinta: Yksittäiset pullot noin 3-6 €/kpl, mutta värejä tarvitaan paljon ja kulutus on suurta.<br />
<br />
Vaativuus: Helppoa, kunhan ei hätäile.<br />
<br />
<br />
Edut:<br />
<br />
- Helppous<br />
<br />
- Suhteellisen edullista aluksi<br />
<br />
<br />
Haitat:<br />
<br />
- Jatkuva purkkien ravistelu<br />
<br />
- Tukkeutuvat suuttimet<br />
<br />
- Erittäin sotkuista puuhaa<br />
<br />
- Hajut<br />
<br />
- Karu jälki<br />
<br />
- Kuultopintojen tekeminen mahdotonta<br />
<br />
- Värien sekoittaminen itse mahdotonta<br />
<br />
<br />
<br />
'''Sormivärit ja muut levitettävät maalit'''<br />
<br />
Yleistä:<br />
<br />
Satunnainen vaapunvalmistaja törmää kaikenlaisiin eri vaihtoehtoihin. Yksittäisten vaappujen valmistaja voi saada mieleisiäänkin tekeleitä näillä ihmeellisillä virityksillä. Enempää en ota kriittistä kantaa näihin väreihin, vaan kannustan kokeilemaan niitä (jos ei ole aietta ostaa maaliruiskua). Jos on aikeissa tehdä vaappuja enemmän, voi nämä maalit jättää ihan omaan arvoonsa. Itse ostelin juniorina ennen maaliruiskua joitain omituisia ”sormivärejä”. Ne muistuttivat hieman sellaista maalia, joita taiteilijat käyttävät grafiikkavedostuksissa. Se oli erittäin tahmeaa ja sottaavaa tököttiä, mutta huolellisesti käytettynä sillä sai tehtyä jopa kuultopintoja. Vielä tänäkin päivänä sen aikakauden vaaput näyttävät ihan hienoilta omaan silmään. Töpöttely-tekniikalla pystyi tekemään jonkintasoista suomukuviotakin jopa. Paljon on siis kiinni maalaajasta itsestään, että millaista jälkeä saa aikaiseksi. Tusseilla voi tehdä viimeistelyjä ja tarkempia kuviointeja.<br />
<br />
Hinta:<br />
<br />
1-10 € / väri. Tai kalliimpia.<br />
<br />
<br />
Vaativuus:<br />
<br />
Helppoa, mutta hyvän jäljen tekeminen erittäin vaikeaa.<br />
<br />
<br />
Edut:<br />
<br />
- Halpaa<br />
<br />
- Helppoa<br />
<br />
<br />
Haitat:<br />
<br />
- Vaikeaa tehdä laadukasta jälkeä<br />
<br />
- Sotkuista<br />
<br />
- Rujon näköisiä värityksiä<br />
<br />
- Tussilla tehdyt raidat näyttävät kotitekoisilta<br />
<br />
- Jokainen haluaa vaappunsa näyttävän kaupasta ostetulta ennemmin kuin itsetehdyltä...<br />
<br />
<br />
Maalaustekniikoista ja menetelmistä kirjoitan enemmän erilliseen artikkeliin, mutta pari pientä niksiä on tässä jo syytä mainita. Raitojen maalaamiseen ei tarvitse rakentaa kovinkaan erikoista sapluunaa. Ihan perinteinen A4-paperi on hyvä. Piirrä siihen vaappusi sivuprofiili ja kohdat, mihin raitojen pitäisi tulla. Sen jälkeen leikkaat paperiin lovet raitojen kohdalle ja käytät paperia sapluunana. Paperisapluuna kestää helposti kymmenkunta vaappua. Vähitellen se alkaa kuitenkin mutkitella ja kupruilla, joten ikuinen se ei ole. Suomukuvion maalaaminen onnistuu tylliverkon avulla. Kangaskaupoista tätä mystistä verkkokangasta saa edullisesti. Sitä on saatavilla eri kokoisina ”suomuina”, joten kannattaa heti investoida useaan eri kokoon. Valkoinen haittaa vähiten maalaamista, mutta jos pinkki on tarjouksessa niin silläkin pääsee vauhtiin.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva26.jpg]]<br />
<br />
''Maalauspaikka. Olen ottanut tarvitsemani ilmanpaineen autonrenkaasta. Muista käyttää hengityssuojainta!''<br />
<br />
<br />
<br />
Maalaaminen kannattaa aloittaa aina pohjamaalaamisella. Maalaa vaappusi ainakin 2 kertaa valkoisella. Jos raskit ostaa ison erän [[CAB]]-maalia, voit tehdä pohjamaalauksen kastamalla vaaput sinne kokonaan. Tämän jälkeen maalaaminen sujuu periaatteella pohjalta kohden pintaa, vaaleat ennen tummia. Tummien värien kanssa pitää olla varovainen, koska niitä ei saa enää toisella värillä piilotettua. Maalaamisessa ja ideoinnissa on rajaton maailma, kaikki on mahdollista ja kaikki on kokeiltavissa.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva27.jpg]]<br />
<br />
''Maalattuja vaappurunkoja''<br />
<br />
=== '''''Vaihe 11: Lakkaaminen''''' ===<br />
<br />
<br />
Lakkaaminen tuntuu usein jo riemukkaalta, koska nyt vaappu-projekti alkaa olla loppusuorallaan. Vaapun lakkaaminen sujuu samalla periaatteella kuin pohjalakkauskin. Vaappu uitetaan kokonaan lakassa ja ripustetaan kuivumaan. Suositeltava pintalakkausten määrä ([[CAB]]-lakkaa käytettäessä) on ainakin 4 kerrosta. Itse lakkaan ensimmäisen kerran pää ylöspäin, toisen ja kolmannen pää alaspäin ja neljännen kerran uintilevyn kanssa pää ylöspäin. Jos käytät tarrasilmiä, niin ne kannattaa kiinnittää vaappuun ennen lakkaamista. Jos taas maalaat silmät, voit tehdä ne ihan milloin vain. Jotkut maalaavat silmät lakkakerrosten ulkopuolellekin, mutta silloin pysyvyys saattaa olla ongelma. Jos haluat ripotella hileitä vaapun pinnalle, on se suositeltavaa tehdä toiseksi viimeisellä lakkauskerralla, jolloin viimeinen kerta sitoo hileet vaapun pintaan.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva28.jpg]]<br />
<br />
''Maalaamisen jälkeen vaaput on lakattu ja ripustettu kuivumaan''<br />
<br />
<br />
<br />
Lakkausolosuhteiden tulee olla kuivat, lämpimät ja pölyttömät. Kylmät tilat hidastavat kuivumista, joka saattaa vaikuttaa lakan rakenteeseenkin. Kosteus taas saa aikaan samean pinnan, jonka voi kuitenkin asetonikäsittelyllä kirkastaa. Joskus pelkkä asetonihöyryssä pitäminen kirkastaa vaapun, kun toisinaan koko pulikka pitää kastaa asetoniin. Pumpulitupolla pyyhkäisykin toimii. Pöly ja roskat tarttuvat helposti märkään vaapun pintaan, joten tämä on estettävä. Jostain syystä lentävät hyönteiset pitävät lakasta ja kaikenlaisia kärpäsiä löytyy usein lakkaan tarttuneena. Tarkkana saa siis niidenkin suhteen olla, jos haluaa pitää vaappunsa puhtaina.<br />
<br />
Lakkoja on paljon, mistä valita. Itse käytän siis [[CAB]](regular) lakkaa. Hard-lakka on hieman alttiimpaa halkeilemaan, joten en ole sitä ostanut enää. Probilakka saattaa reagoida monien maalien kanssa ja toisinaan pinnasta tulee samea. Sameus ei poistu kunnolla edes asetonikäsittelyssä. Ilmakuplat ja huono tarttuvuus foliovaapun pintaan ovat myös probilakan ominaisuuksia. Monet käyttävät lakkana Solmasterin LV-1 betonilakkaa, mikä onkin mainio lakka. Se ei reagoi maalien kanssa helposti ja pinnasta tulee erittäin kova. Jotkut betonilakat levittävät kuivuessaan ympäristöön syanidijohdannaisia kaasuja, mitkä ovat erittäin myrkyllisiä. Hyvä tuuletus on siis taattava tätä käytettäessa. Herkästi reagoiville maaleille on olemassa erilaisia vesiohenteisia maaleja, joita voi kokeilla myös. Unica-venelakallakin on käyttäjänsä, mutta se kuivuu hitaasti ja pinnasta tulee kellertävä. Helpoin ratkaisu on mielestäni käyttää [[CAB]]-maaleja ja [[CAB]]-lakkaa. Silloin välttyy maalien reagoimiselta ja tulos on tasalaatuista aina.<br />
<br />
<br />
=== '''''Vaihe 12: Uintilevyn kiinnittäminen''''' ===<br />
<br />
<br />
Tämä on lyhyt ja nopea vaihe vaapun valmistuksessa, mutta ehkä kriittisin kaikista. Jos uintilevy menee ”poskelleen”, ei vaappu ui eikä sillä silloin tee mitään. Uintilevyn kiinnittäminen kannattaa aloittaa osittain jo silloin, kun vaappujen pintalakkaukset eivät ole vielä täysin kuivuneet. Ota joku ”jämäsaha” ja aukaise sillä lakan tukkima uintilevyn ura. Jos annat vaappujen kuivua kunnolla loppuun saakka, tämä ura voi olla kovempaa kuin ympäristössä oleva puu. Tämän jälkeen anna vaappujen kuivua rauhassa loppuun saakka, että voit puristaa sitä kunnolla, kun asettelet uintilevyä paikoilleen.<br />
<br />
Uintilevyjä voi ostaa valmiina vaikka Samplasticilta. Valmiit uintilevyt ovat ilmeisesti valmistettu probionaatista, koska ne sulavat lakattaessa kiinni uraan. Polykarbonaattilevyäkin voi ostaa eri vahvuisina, mutta tätä muovia ei voi käyttää ongelmitta lakkauksen aikana. Lakan aiheuttaman polykarbonaatin samentumisen voi estää liimaamalla tämän kiinni vasta viimeisen lakkakerroksen jälkeen. Polykarbonaatin paras puoli on se, että sitä voi taivutella kylmänä ilman että muovi murtuu. Probi-läpät taas palautuvat muotoonsa tai murtuvat, riippuen pitkälti taivutuksen luonteesta. Probiläppiä voi muotoilla pysyvämmin uuteen asentoon kuumentamalla niitä varovasti esimerkiksi sähkölieden päällä.<br />
<br />
Muotoile uintilevyyn puukolla selvä ura, johon asettuu vaapun keskellä menevä runkolanka. Mitä enemmän ura myötäilee vaapun muotoa, sitä paremmin se istuu paikoilleen. Kulmalevyissä tee levylle keulaan selkeä suora pinta, johon se tarttuu tiukasti ja pysyvästi kiinni. Tarkista, että levy on suorassa edestä, sivulta, ylhäältä ja alhaalta katsottuina. Älä anna vaapun silmien hämätä, sillä olet saattanut asettaa ne epäsymmetrisesti. Vertaa uintilevyn asentoa vaapun runkoon! Arvioi samalla myös, onko käyttämäsi uintilevy oikean kokoinen. Liian iso läppä tekee uinnista holtittoman ja liian pieni taas ei uita vaappua lainkaan.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva29.jpg]]<br />
<br />
''Samat liimat käyvät tähän vaiheeseen kuin runkolangan asentamiseen''<br />
<br />
<br />
<br />
Kun olet tyytyväinen uintilevyn kiinnitykseen, puserra pari pisaraa liimaa uraan. Probiläpät eivät tarvitse paljoa liimaa, mutta polykarbonaattiläppä sitäkin enemmän. Varo tuhrimasta läppää, sillä liimatahra pilaa poikkeuksetta vaapun ulkonäön. Liimoina olen käyttänyt samoja kuin runkolangan kiinnityksessäkin, mutta monet suosivat tähän vaiheeseen pikaliimaa. Itse en pidä pikaliimoista niiden kertakäyttöisen luonteen vuoksi (korkki jumahtaa aina ikuisesti kiinni pulloon). Pidä uintilevyä paikoillaan tovi, ennenkuin päästät irti. Näin varmistat oikean asennon pysymisen. Kun liima on kuivunut, lakkaa probiläppäiset vaaput vielä kertaalleen uittamalla ne lakkaan kokonaan. Nyt on tärkeää lakata vaaput pää ylöspäin. Pää alaspäin lakatuissa lakka valuu uintilevyn kärjestä pois, jolloin siihen kertyy ruma ja paksu lakkavana. Muutenkin tarkkaile lakkauksen aikana uintilevyä, sillä siihen muodostuu helpolla ilmakuplia (probin ominaisuus jälleen?). Uintilevy kirkastuu lakkakäsittelyssä selkeästi ja se tarttuu vaappuun kiinni saumattomasti ja tiukasti.<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva30.jpg]]<br />
<br />
''Taustalla olevissa vaapuissa ei ole vielä uintilevyä, joten ne on lakattu vielä pää alaspäin, muutoin vaaput lakataan tässä vaiheessa aina pää ylöspäin''<br />
<br />
== OSA - Viimeistely ==<br />
<br />
<br />
=== '''''Vaihe 13: Viimeistely''''' ===<br />
<br />
Tämä vaihe on tärkeä siinä missä muutkin. Mitä huolellisemmin viimeistelet vaappusi, sitä asiantuntevammalta se näyttää. Leikkaa terävällä puukolla suoralla viillolla (tai painamalla) lakan valumat runkolangoista pois. Vuole varovasti uintilevyn reunassa olevat karhentumat pois. Jos uintilevyn saumassa on aukkoja, voit peitellä niitä pienillä lakkapisaroilla, mutta kuitenkin siten, ettei tämä toimenpide korosta aukon näkyvyyttä. Jos vaapun pinta on lakatessa samentunut olosuhteiden vuoksi, voit kokeilla sen kirkastamista pitämällä vaappua asetonihöyryssä tai uittamalla koko vaapun pikaisesti asetoniin. Pumpulituppo ja asetoni toimivat myös, mutta tämä toimenpide saattaa jättää pinnan hivenen naarmuisen näköiseksi.<br />
<br />
<br />
<br />
[[Kuva:kuva31.jpg]]<br />
<br />
''Valmiita vaappuja, tosin vielä ilman koukkuja''<br />
<br />
<br />
<br />
Sitten laitat vaappuusi uistinrenkaat. Rengaspihdit helpottavat työtä suuresti, mutta ilmankin voi toimia nopeasti, jos vain tekniikka on hallussa. Valitse vaappuusi oikean kokoiset ja painoiset koukut ja pujota ne renkaisiin. Oikean kokoiset koukut eivät sotkeennu toisiinsa tai jää uintilevyn päälle jumiin. Liian pieni koukku ei tartuta kalaa ja liian suuri taas pilaa vaapun uinnin. Etu- ja takakoukku voivat olla erikokoisetkin, jos se parantaa vaappusi uintia. Usein myytävissä vaapuissa on samankokoiset koukut ainoastaan ulkonäöllisistä syistä.<br />
<br />
<br />
=== '''''Vaihe 14: Koeuitto''''' ===<br />
<br />
Koeuitto on helpointa tehdä vaikkapa laiturin nokasta, mutta erillinen uittoallas on varsinkin talviaikaan korvaamaton. Uinnin säätämisestä voisi kirjoittaa jopa oman kirjansakin, mutta lyhyesti periaatteet tässä:<br />
<br />
<br />
<br />
- Jos vaappu puoltaa oikealle, käännä nokkalenkkiä pihdeillä vasemmalle.<br />
<br />
- Jos vaappu puoltaa vasemmalle, käännä nokkalenkkiä pihdeillä oikealle.<br />
<br />
- Jos vaappu ui kyljellään, katso kummalle kyljelle se kääntyy ensiksi. Toimi sitten kuten puoltavien vaappujenkin kohdalla.<br />
<br />
- Muista, että joskus jopa pieni hipaisu tuntuu saavan ihmeitä aikaan. Älä siis käännä nokkalenkkiä liikaa, ellet ole varma mitä teet.<br />
<br />
- Jos vaappu ei potki kunnolla tai uinti ei ole herkkää, käännä nokkarengasta alaspäin.<br />
<br />
- Jos vaappu ui levottomasti ja ei kestä kovaa vauhtia, käännä nokkarengasta ylöspäin. Jos vaapun uinti ei asetu nokkarenkaan säätämisellä, taivuta uintilevyä. Tavallisin säätö on kääntää sitä kärjestä alas- tai ylöspäin.<br />
<br />
- Vaihda erikokoiset koukut ja kokeile niiden vaikutusta uintiin.<br />
<br />
- Jos uinti ei korjaannu millään edellemainituista, kokeile uintilevyn vaihtamista toiseen tai jotain muuta suurempaa muutosta.<br />
Voit ensin kokeilla vaikka puukolla uintilevyn muodon ja koon muuttamista.<br />
<br />
- Jos uintia ei tule millään kikalla, voi olla että uintilevyn paikka on väärässä kohdassa tai painotus on liian raskas. Tällöin vaapun virittäminen menee vaikeammaksi kuin uuden tekeminen. Eli silloin puukko takaisin käteen ja aloita alusta.<br />
<br />
<br />
Tästä eteenpäin kaikki onkin itsestäsi kiinni. Oikean vieheen valinta kalalle ja kalapaikkojen tuntemus menevät jo ihan kokonaan eri osa-alueille, joten menestystä ja kiintoisia kalastushetkiä omatekoisen vaapun kanssa!<br />
<br />
[[Kuva:kuva32.jpg]]<br />
<br />
''Tuonne vain uittamaan niitä vaappuja, kyllä se kuha toimii tuomarina ja kertoo, millainen lopputuloksesi oli''<br />
<br />
<br />
<br />
''Kuvat & teksti: Mikko Happo, Procyon Lures - 2004 -''<br />
<br />
[[luokka:artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Harjus&diff=17453Harjus2012-12-13T18:44:02Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Harjus<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva =Harjus.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = Harjus<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| yläkunta = <br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = Luukalat ''Osteichthyes''<br />
| luokka = Viuhkaeväiset ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''<br />
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''<br />
| suku = ''Thymallus''<br />
| laji = ''thymallus''<br />
| kaksiosainen = Thymallus thymallus<br />
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)<br />
| commonscat = Thymallus thymallus<br />
}}<br />
'''Harjus''' eli puhekielessä '''harri''' (''Thymallus thymallus'') on lohikaloihin kuuluva pitkulaisen muotoinen kala. Harjuksen alamitta on 35cm.<br />
<br />
== Tuntomerkit ja koko ==<br />
<br />
<br />
Nuorella harjuksella on tummalaikkuinen poikaskuviointi kyljillään.Harjus kasvaa noin 30-60cm pituiseksi ja painaa yleensä alle 1,5kg. Suomen suurin kalastettu harjus on painanut 2.47kg ja se saatiin 13.4.2011. Harjus on solakka, pitkulaisen muotoinen kala, jonka paras tuntomerkki on korkea, purjemainen selkäevä. Harjuksen väri riippuu kotiveden väristä. Kirkkaissa vesissä väritys on vaalea ja harmahtavan hopeakylkinen, kun humuspitoisessa vedessä väritys on kyljet voivat olla vihreät, ruskeat tai violettiin vivahtavat. Harjus muistuttaa [[muikku]]a ja [[siika]]a. Sukkulanmuotoinen ruumis minimoi vedenvastuksen ja suuret pään yläosaan sijoittuvat silmät ovat omiaan haivaitsemaan virran mukanaan tuomia ravintoeläimiä. Myös leveästä suusta on apua ohi suhahtelevan ravinnon tavoittelussa. Vartuttuaan noin kymmenen sentin mittaiseksi yleisväritys on muuttunut hopeiseksi.<br />
<br />
==Kanta==<br />
<br />
Harjuksen merikanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja Etelä-Suomen sisävesikannat silmälläpidettäviksi. Vaikka kantaa on yritetty nostaa kalastuksen vähentämisellä, ei kanta ole noussut. Kannan uhkatekijöitä on lisääntymispaikkojen tilan heikentyminen rehevöitymisen ja kiintoaineksen takia ja kantojen heikko kestäminen voimakasta kalastuspainetta vastaan.<br />
<br />
[[Tiedosto:Harjus1.jpg|thumb|Harjus]]<br />
<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
Harjuksen viljely on haastavaa, koska sen biologia ja etenkin viljelybiologia on huonosti tunnettu. Harjuksen kasvatukseen tarkoitettua [[mäti]]ä saadaan kalanviljelylaitoksilta tai luonnosta lypsetyiltä [[kala|kaloilta]], joita sitten kasvatetaan lähinnä luonnonravitsemuslammikoilla. Harjusta istutetaan pääasiassa 1-kesäisinä poikasistukkaina. Harjusta istutetaan esimerkiksi luonnonvaraisille lisääntymisalueille, koska on tärkeää, että istutukset tehdään alueille, jossa poikasilla on riittävät olosuhteet selviytymisen kannalta.<br />
<br />
== Elinympäristö ==<br />
<br />
Harjus viihtyy viileissä, runsashappisissa, sorahiekkapohjaisissa [[joki|joissa]] ja [[puro|puroissa]]. Harjus hakeutuu [[järvi]]ssä ja meressäkin kivirannikoille ja -matalikoille, missä vesi virtaa. Harjusta on nykyisen alettu kotouttamaan Keski- ja Etelä-suomen vesiin onnistuneesti, joten sitä voi tavata laikuittain Uuttamaata myöten.<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Harjusta esiintyy Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Suomessa Pohjois- ja Itä-Suomessa ja jokisuissa Perämerellä ja Selkämerellä. Myös Vuoksen vesistöissä harjus viihtyy. Perinteisesti harjusta tavataan yleisesti Lapin vesissä korkealla sijaitsevia tunturijärviä lukuun ottamatta[3].<br />
<br />
[[Tiedosto:Harrikartta.jpg|thumb|Harjuksen levinneisyys]]<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
Harjus kutee huhti-toukokuun aikana. Silloin sukukypsät yksilöt vaeltavat kudulle talvehtimisalueiltaan jokien matalille sorapohjaisille ja virtaaville paikoille. Perämeriin ja järviin kutemaan menevät kannat hakeutuvat kutuaikaan matalille sorapohjille, mutta jotkut myös nousevat jokiin kutemaan. Kutuaikaan koiraiden väritys muuttuu koreammaksi ja selkäevän täplät punaisiksi.<br />
<br />
== Ravinto ==<br />
<br />
Harjuksen ravintoa ovat pohjan hyönteistoukat ja pohjaeläimet, äyriäiset, nilviäiset, pinnan hyönteiset ja jopa mäti (erityisesti [[taimen]]en) kelpaa [[harjus|harjukselle]]. Myös pienet kalat, esimerkiksi [[mutu]] ja [[simppu]], kuuluvat harjuksen ruokavalioon.<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
Harjusta kalastetaan paljon muunmuassa pilkkimällä ja perhokalastuksella. Harjus on perhokalastajien suosiossa, sillä harjuksen ruokavalioon kuuluvat hyönteiset, joita [[perho]]t imitoivat. Harjus on hyvänmakuisen lihansa ansiota arvostettu virtaavien vesien jalokala. <br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* Ari Saura & Markku Varjo, Kalat Suomen luonnossa, Otava<br />
<br />
http://fi.wikipedia.org/wiki/Harjus<br />
<br />
http://kalasaalis.com/ennatyskalat/Harjus/<br />
<br />
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/harjus<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/harjus/viljely+ja+istutukset/viljely/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/harjus/<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:lohikalat]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Harrikartta.jpg&diff=17452Tiedosto:Harrikartta.jpg2012-12-13T18:41:06Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Harjus1.jpg&diff=17451Tiedosto:Harjus1.jpg2012-12-13T18:40:42Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Harjus&diff=17449Harjus2012-12-11T12:33:00Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Harjus<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva =Harjus.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = Harjus<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| yläkunta = <br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = Luukalat ''Osteichthyes''<br />
| luokka = Viuhkaeväiset ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''<br />
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''<br />
| suku = ''Thymallus''<br />
| laji = ''thymallus''<br />
| kaksiosainen = Thymallus thymallus<br />
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)<br />
| commonscat = Thymallus thymallus<br />
}}<br />
'''Harjus''' eli puhekielessä '''harri''' (''Thymallus thymallus'') on lohikaloihin kuuluva pitkulaisen muotoinen kala. Harjuksen alamitta on 35cm.<br />
<br />
== Tuntomerkit ja koko ==<br />
<br />
<br />
Nuorella harjuksella on tummalaikkuinen poikaskuviointi kyljillään.Harjus kasvaa noin 30-60cm pituiseksi ja painaa yleensä alle 1,5kg. Suomen suurin kalastettu harjus on painanut 2.47kg ja se saatiin 13.4.2011. Harjus on solakka, pitkulaisen muotoinen kala, jonka paras tuntomerkki on korkea, purjemainen selkäevä. Harjuksen väri riippuu kotiveden väristä. Kirkkaissa vesissä väritys on vaalea ja harmahtavan hopeakylkinen, kun humuspitoisessa vedessä väritys on kyljet voivat olla vihreät, ruskeat tai violettiin vivahtavat. Harjus muistuttaa [[muikku]]a ja [[siika]]a. Sukkulanmuotoinen ruumis minimoi vedenvastuksen ja suuret pään yläosaan sijoittuvat silmät ovat omiaan haivaitsemaan virran mukanaan tuomia ravintoeläimiä. Myös leveästä suusta on apua ohi suhahtelevan ravinnon tavoittelussa. Vartuttuaan noin kymmenen sentin mittaiseksi yleisväritys on muuttunut hopeiseksi.<br />
<br />
==Kanta==<br />
<br />
Harjuksen merikanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja Etelä-Suomen sisävesikannat silmälläpidettäviksi. Vaikka kantaa on yritetty nostaa kalastuksen vähentämisellä, ei kanta ole noussut. Kannan uhkatekijöitä on lisääntymispaikkojen tilan heikentyminen rehevöitymisen ja kiintoaineksen takia ja kantojen heikko kestäminen voimakasta kalastuspainetta vastaan.<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
Harjuksen viljely on haastavaa, koska sen biologia ja etenkin viljelybiologia on huonosti tunnettu. Harjuksen kasvatukseen tarkoitettua mätiä saadaan kalanviljelylaitoksilta tai luonnosta lypsetyiltä kaloilta, joita sitten kasvatetaan lähinnä luonnonravitsemuslammikoilla. Harjusta istutetaan pääasiassa 1-kesäisinä poikasistukkaina. Harjusta istutetaan esimerkiksi luonnonvaraisille lisääntymisalueille, koska on tärkeää, että istutukset tehdään alueille, jossa poikasilla on riittävät olosuhteet selviytymisen kannalta.<br />
<br />
== Elinympäristö ==<br />
<br />
Harjus viihtyy viileissä, runsashappisissa, sorahiekkapohjaisissa [[joki|joissa]] ja [[puro|puroissa]]. Harjus hakeutuu [[järvi]]ssä ja meressäkin kivirannikoille ja -matalikoille, missä vesi virtaa. Harjusta on nykyisen alettu kotouttamaan Keski- ja Etelä-suomen vesiin onnistuneesti, joten sitä voi tavata laikuittain Uuttamaata myöten.<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Harjusta esiintyy Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Suomessa Pohjois- ja Itä-Suomessa ja jokisuissa Perämerellä ja Selkämerellä. Myös Vuoksen vesistöissä harjus viihtyy. Perinteisesti harjusta tavataan yleisesti Lapin vesissä korkealla sijaitsevia tunturijärviä lukuun ottamatta[3].<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
Harjus kutee huhti-toukokuun aikana. Silloin sukukypsät yksilöt vaeltavat kudulle talvehtimisalueiltaan jokien matalille sorapohjaisille ja virtaaville paikoille. Perämeriin ja järviin kutemaan menevät kannat hakeutuvat kutuaikaan matalille sorapohjille, mutta jotkut myös nousevat jokiin kutemaan. Kutuaikaan koiraiden väritys muuttuu koreammaksi ja selkäevän täplät punaisiksi.<br />
<br />
== Ravinto ==<br />
<br />
Harjuksen ravintoa ovat pohjan hyönteistoukat ja pohjaeläimet, äyriäiset, nilviäiset, pinnan hyönteiset ja jopa mäti (erityisesti [[taimen]]en) kelpaa [[harjus|harjukselle]]. Myös pienet kalat, esimerkiksi [[mutu]] ja [[simppu]], kuuluvat harjuksen ruokavalioon.<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
Harjusta kalastetaan paljon muunmuassa pilkkimällä ja perhokalastuksella. Harjus on perhokalastajien suosiossa, sillä harjuksen ruokavalioon kuuluvat hyönteiset, joita perhot imitoivat. Harjus on hyvänmakuisen lihansa ansiota arvostettu virtaavien vesien jalokala. <br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* Ari Saura & Markku Varjo, Kalat Suomen luonnossa, Otava<br />
<br />
http://fi.wikipedia.org/wiki/Harjus<br />
<br />
http://kalasaalis.com/ennatyskalat/Harjus/<br />
<br />
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/harjus<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/harjus/viljely+ja+istutukset/viljely/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/harjus/<br />
<br />
<br />
<br />
[[luokka:lohikalat]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4rvitaimen&diff=17448Järvitaimen2012-12-07T12:44:11Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Järvitaimen<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti =<br />
| kuva = Järvitaimen.jpg<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| yläkunta = <br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''[[Neopterygii]]''<br />
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''<br />
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''<br />
| suku = ''[[Salmo]]''<br />
| laji = [[Taimen]] ''trutta''<br />
| alalaji = ''lacustris''<br />
}}<br />
'''Järvitaimen''' (''Salmo trutta lacustris'' tai ''Salmo trutta'' m. ''lacustris'') on [[taimen]]en alalaji. Se on sopeutunut elämään makeassa vedessä ja tekee ''syönnösvaelluksen'' sen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, [[meritaimen]] (''Salmo trutta trutta'') ja [[purotaimen]] (''Salmo trutta fario'') ovat kaikki saman lajin alalajeja joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne elävät erilaisissa elinympäristöissä. Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (''Salmo trutta'' m. ''lacustris''). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji<br />
<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Järvitaimenen väritys riippuu sen elinympäristön veden värityksestä. Kirkaassa vedessä järvitaimenen väritys on hopeinen ja tummemmassa ruskean sävyinen. Järvitaimen hyviä tuntomerkkejä ovat pilkukkaat kyljet, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille, silmän takareunalle ulottuva suu ja pyrstön paksu tyvi. Ensimmäisen järvivuoden jälkeen järvitaimen painaa hieman alle kilon. Seuraavina vuosina kasvu kiihtyy. Kahden vuoden ikäisenä se painaa noin 2,5-3kg, kolmen vuoden ikäisenä noin 5kg. Sukukypsyyden järvitaimen saavuttaa 2kg painoisena. Suomen suurin Järvitaimen on painanut 10.15kg ja se on saatu 9.6.2001. Järvitaimenta on vaikea erottaa järvilohesta samojen piirteiden takia<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
Järvitaimenta istutetaan Vuoksen vesistöön noin 200 00 kappaletta vuosittain. Suurin osa istutettavista taimenista on kahden vuoden ikäisiä. Etenkin virkistyskalastuskohteisiin istutetaan pyyntikokoisia taimenia. [[Koski]]alueilla järvitaimenia istutetaan jonkin verran myös [[mäti]]rasioissa<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Järvitaimenta tavataan pääosin Saimaan vesistöissä. Järvitaimen elää samoilla alueilla kuin järvilohi. Järvilohta tavataan koko maan vesistöissä, joissa myös monet muut taimenlajit elävät.<br />
<br />
[[Tiedosto:Mätirasian kuva.jpeg|300px|thumb|Mätirasian kuva]]<br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Järvitaimenen elää koko elämänsä makeassa [[vesi|vedessä]]. Se elää puroissa ja koskissa. Järvitaimenella on samanlainen elinympäristö, kuin järvilohella.<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
Järvitaimen kutee [[joki|joissa]]. Kuitenkin Saimaan alueella järvitaimenten luonnolliset lisääntymispaikat ovat vähentyneet selvästi. Muutamia patoamattomia lisääntymiseen soveltuvia alueita on jäljellä. Järvitaimen pystyy kuitenkin lisääntymään pienissä, heikkovirtasissa [[puro]]issa.<br />
<br />
==Ravinto==<br />
<br />
Järvitaimen syö järvivaelluksen aikana hyönteisiä, mutta siirtyy kuitenkin nopeasti kalaravintoon, jolloin varsinainen kasvukausi alkaa. Järvitaimenen pääasiallisia saalislajeja ovat muun muassa [[muikku]], [[ahven]], [[kuore]] ja [[kymmenpiikki]]. Järvitaimenen jokipoikasten ravinto koostuu virran mukana kulkevista hyönteisistä ja toukista.<br />
<br />
[[Tiedosto:Järvitaimenen kasvukäyrä.jpeg|300px|thumb|Järvitaimenen kasvukäyrä]]<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
Järvitaimenta kalastetaan muiden taimenten tapaan. Järvitaimenta käytetään ruokakalana.<br />
<br />
==Muuta==<br />
<br />
Järvilohen suositeltu alamitta on 50-60cm. Järvitaimen on suuremmassa suosiossa kuin sukulaislaji järvilohi, koska järvitaimen paikallisempi kala ja se pysyy paremmin lähellä istutusaluetta. Järvitaimen on suosittu urheilukalastuksen saalislaji.<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/jarvitaimen.html|Nimeke=Riistan- ja kalantutkimuslaitos|Viitattu=26.8 2010}}<br />
[[luokka:lohikalat]]<br />
<br />
<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/<br />
<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/kasvu+ja+ravinto/<br />
<br />
http://kalasaalis.com/ennatyskalat/J%E4rvitaimen/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/viljely+ja+istutukset/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/lisaantyminen+luonnossa/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/<br />
<br />
http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/jarvitaimen.html</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:M%C3%A4tirasian_kuva.jpeg&diff=17447Tiedosto:Mätirasian kuva.jpeg2012-12-07T12:41:30Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:J%C3%A4rvitaimenen_kasvuk%C3%A4yr%C3%A4.jpeg&diff=17446Tiedosto:Järvitaimenen kasvukäyrä.jpeg2012-12-07T12:39:03Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4rvitaimen&diff=17445Järvitaimen2012-12-07T12:35:09Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Järvitaimen<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti =<br />
| kuva = Järvitaimen.jpg<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| yläkunta = <br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''[[Neopterygii]]''<br />
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''<br />
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''<br />
| suku = ''[[Salmo]]''<br />
| laji = [[Taimen]] ''trutta''<br />
| alalaji = ''lacustris''<br />
}}<br />
'''Järvitaimen''' (''Salmo trutta lacustris'' tai ''Salmo trutta'' m. ''lacustris'') on [[taimen]]en alalaji. Se on sopeutunut elämään makeassa vedessä ja tekee ''syönnösvaelluksen'' sen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, [[meritaimen]] (''Salmo trutta trutta'') ja [[purotaimen]] (''Salmo trutta fario'') ovat kaikki saman lajin alalajeja joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne elävät erilaisissa elinympäristöissä. Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (''Salmo trutta'' m. ''lacustris''). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Järvitaimenen väritys riippuu sen elinympäristön veden värityksestä. Kirkaassa vedessä järvitaimenen väritys on hopeinen ja tummemmassa ruskean sävyinen. Järvitaimen hyviä tuntomerkkejä ovat pilkukkaat kyljet, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille, silmän takareunalle ulottuva suu ja pyrstön paksu tyvi. Ensimmäisen järvivuoden jälkeen järvitaimen painaa hieman alle kilon. Seuraavina vuosina kasvu kiihtyy. Kahden vuoden ikäisenä se painaa noin 2,5-3kg, kolmen vuoden ikäisenä noin 5kg. Sukukypsyyden järvitaimen saavuttaa 2kg painoisena. Suomen suurin Järvitaimen on painanut 10.15kg ja se on saatu 9.6.2001. Järvitaimenta on vaikea erottaa järvilohesta samojen piirteiden takia<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
Järvitaimenta istutetaan Vuoksen vesistöön noin 200 00 kappaletta vuosittain. Suurin osa istutettavista taimenista on kahden vuoden ikäisiä. Etenkin virkistyskalastuskohteisiin istutetaan pyyntikokoisia taimenia. [[Koski]]alueilla järvitaimenia istutetaan jonkin verran myös [[mäti]]rasioissa<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Järvitaimenta tavataan pääosin Saimaan vesistöissä. Järvitaimen elää samoilla alueilla kuin järvilohi. Järvilohta tavataan koko maan vesistöissä, joissa myös monet muut taimenlajit elävät.<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Järvitaimenen elää koko elämänsä makeassa [[vesi|vedessä]]. Se elää puroissa ja koskissa. Järvitaimenella on samanlainen elinympäristö, kuin järvilohella.<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
Järvitaimen kutee [[joki|joissa]]. Kuitenkin Saimaan alueella järvitaimenten luonnolliset lisääntymispaikat ovat vähentyneet selvästi. Muutamia patoamattomia lisääntymiseen soveltuvia alueita on jäljellä. Järvitaimen pystyy kuitenkin lisääntymään pienissä, heikkovirtasissa [[puro]]issa.<br />
<br />
==Ravinto==<br />
<br />
Järvitaimen syö järvivaelluksen aikana hyönteisiä, mutta siirtyy kuitenkin nopeasti kalaravintoon, jolloin varsinainen kasvukausi alkaa. Järvitaimenen pääasiallisia saalislajeja ovat muun muassa [[muikku]], [[ahven]], [[kuore]] ja [[kymmenpiikki]]. Järvitaimenen jokipoikasten ravinto koostuu virran mukana kulkevista hyönteisistä ja toukista.<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
Järvitaimenta kalastetaan muiden taimenten tapaan. Järvitaimenta käytetään ruokakalana.<br />
<br />
==Muuta==<br />
<br />
Järvilohen suositeltu alamitta on 50-60cm. Järvitaimen on suuremmassa suosiossa kuin sukulaislaji järvilohi, koska järvitaimen paikallisempi kala ja se pysyy paremmin lähellä istutusaluetta. Järvitaimen on suosittu urheilukalastuksen saalislaji.<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/jarvitaimen.html|Nimeke=Riistan- ja kalantutkimuslaitos|Viitattu=26.8 2010}}<br />
[[luokka:lohikalat]]<br />
<br />
<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/<br />
<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/kasvu+ja+ravinto/<br />
<br />
http://kalasaalis.com/ennatyskalat/J%E4rvitaimen/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/viljely+ja+istutukset/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/lisaantyminen+luonnossa/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/<br />
<br />
http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/jarvitaimen.html</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4rvilohi&diff=17440Järvilohi2012-12-02T17:29:05Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:järvilohi.jpg|thumb|500px]]'''Järvilohi''' <br />
<br />
(''Salmo salar m. sebago)'' on relikti eli [[Lohi|merilohi]], joka on jäänyt jääkauden jälkeen makean veden vangiksi. Se on lohikaloihin kuuluva laji, joka viettää koko elämänsä nimensä mukaisesti järvissä eli makeissa vesissä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Ravinto ==<br />
<br />
<br />
Järvilohen poikasten ensimmäisenä kesänä ravinto koostuu eläinplanktonista,hyönteisistä sekä pohjaeläimistä.Myöhemmin poikaset syövät hyönteistoukkia ja vesihyönteisiä. Aikuisen järvilohen ravintoa on pikkukalat, yleensä muikut. [[Muikku]] ja [[kuore]] kuuluvat pääravintoon, mutta silloin tällöin [[Ahven|ahvenet]] ja [[Salakka|salakat]]. Vuoksen vesistössä myös [[Kymmenpiikki|kymmenpiikit]]. Järvilohi syös aamuvarhain ja illalla muutama tunti ennen auringonlaskua. Kesällä järvilohi oleskelee pääasiassa harppauskerroksessa ja nousee ravintokalojen perässä. Vain syksyllä ja keväällä vesien ollessa kylmää (n. 8-12 astetta), on järvilohi pinnassa. Järvilohi kasvaa hitaammin kuin merilohi. Saimaalla järvilohet painavat ensimmäisen järvivuoden jälkeen noin 0,5-0,9kg, ja kolmannen vuoden jälkeen 2-6kg.<br />
<br />
[[Tiedosto:Taimen jarvilohi nieria harmaanieria inarijarvi 2010.png|400px|thumb|Inarinjärven saalistilasto]]<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
<br />
Järvilohta pyydetään pääasiassa [[Vetouistelu|vetouistelemalla]] ja pyydyksillä. Vetouistelu ajoittuu oikeastaan vain kevääseen ja syksyyn, jolloin lohi on pinnassa. Kesällä se on syvässä ja sen saamiseen tarvitaan takilaa tai muita painoja. Järvilohikanta on Suomessa äärimmäisen vaaraantunut. <br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Järvilohi on merilohta tummempi, tukevampi ja järvilohen pyrstön lovi on pienempi. Järvilohen väritys riippuu veden kirkkaudesta, jossa se elää. Kirkkaissa vesissä järvilohen väritys on hopea ja tummissa vesissä ruskean sävyinen. Järvilohi on pienempi kuin merilohi ja kasvaa harvoin yli 10 kiloiseksi. Suomen suurin järvilohi on painanut 12.4 kiloa ja se on saatu 15.10.2002. Järvilohta on vaikea tunnistaa järvitaimeneen verrattuna samanlaisten piirteiden takia.Se muistuttaa paljon [[Järvitaimen|järvitaimenta]]. Joskus kuitenkin, esim. kudulla järvilohi tummuu niin taimenen näköiseksi, että niitä kahta on todella vaikea erottaa. Silloin on paras irrottaa kylkiviivan ja rasvaevän väliset suomut sekä pää ja lähettää ne kalastusviranomaiselle. Tätä ei suositella, ellei kyseessä ole ennätyskala-tapaus.<br />
<br />
==Kanta==<br />
<br />
Järvilohen alkuperäiskanta sijoittuu Vuoksen vesistöön. Järvilohta hoidetaan ja istutetaan monille järville suomen alueella, joissa monet muutkin lohilajit viihtyvät. Järvilohen kanta on äärimmäisen vaarallinen, jota yritetään elvyttää istutuksella ja viljelemällä. Järvilohta myös suojellaan, koska kalastus aiheuttaa katoa ja harva istutettu poikanen palaa ensi kesänä kutemaan.<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
Saimaassa järvilohen säilyminen suomen eläimistön alkuperäisenä ja sekoittumattomana kantana on ollut Kuurnaan voimalaitoksen rakentamisesta lähtien ollut viljelyksen ja istutuksen varassa. Pielisjokeen pyritään vuosittain istuttamaan 100 000 ja Lieaksanjokeen 36 000 vaelluskykyistä järvilohen poikasta. Se määrä vastaa arviota järvilohen luontaisesta poikastuotantomäärästä. Näillä istutuksilla turvataan järvilohen säilyminen Saimaalla ja Pielisellä. Saimaalla viljellään myös järvilohia. Emokalojen pienen määrän takia viljelylaitoksilla on otettu käyttöön erikoistoimenpiteitä. Jokaisen naaraan mätiä hedelmöitetään jokaisella koiraalla. Haudonnan aikana tehdyt perheet pidetään erillään ja kustakin perheestä otetaan uuteen laitosparveen yhtä monta jälkeläistä mätimunien kehitettyä silmämunavaiheeseen. Näin varmistetaan mahdollisimman monipuolinen ja tasainen perinnöllinen rakenne viljeltäviin emoparviin .<br />
<br />
[[Tiedosto:Järvilohi2.jpg|400px|thumb|Järvilohen levinneisyys Suomessa]]<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Järvilohta esiintyy Saimaan järvissä, joita kutsutaan Saimaan järviloheksi. Järvilohta esiintyy myös Laatokalla, Äänisjärvellä, Ruotsin Värnernissä, monissa koilisen Pohjois-Amerikan järvissä (Newfoundlandin, Labradorin, Quebecin, Nova Scotian, New Brunswickin ja Mainen alueilla)ja Norjassa. Järvilohta on nykyisin alettu istuttamaan Vuoksen vesistöiden lisäksi muun muassa Päijänteellä ja Inarijärvellä. Suomessa järvilohta ei tavata luonnonvaraisena juuri missään muualla, kuin yllämainitussa [[Saimaa|Vuoksen vesistössä]],jonka takia sitä kutsutaan myös saimaanloheksi. Muualta maasta saadut järvilohet ovat saimaanlohen kantaa ja istutusten tulosta, paitsi [[Laatokka|Laatokan]] lohi, jota tavataan Hiitolanjoessa Kangaskosken alapuolelta. Tämä paikka onkin Suomen ainoa virtapaikka missä järvilohi lisääntyy.<br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Järvilohi viihtyy nimensä mukaisesti makeassa vedessä, eikä tee merivaelluksia. Elinympäristö ei erotu muiden lohien elinympäristöstä.<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
Järvilohi on lisääntynyt itseäisesti. Järvilohen kutunousu alkaa kevättulvien aikaan, huipun ajoittuessa kesäkuulle ja jatkuu kesän lopulle[3]. Saimaassa järvilohi ei lisäänny luonnollisen lisääntymiskyvyyttömyyden takia.<br />
<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
Järvilohta kalastetaan muiden lohien tapaan. Järvilohi on hyvä ruokakala ja sen ruokakäyttö ei eroa muiden lohien kanssa.<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
[http://web.archive.org/web/20030405094906/www.kalassa.net/ultommi/jarvilohi.shtml Kalassa.netin arkisto]<br />
<br />
[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/lohi_jarvilohi/ Riistan ja Kalantutkimus Laitos (RKTL)]<br />
<br />
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rvilohi 15.10.2012<br />
<br />
http://www.kalasaalis.com/ennatyskalat/J%E4rvilohi/ 15.10.2012<br />
<br />
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/lohi_jarvilohi/ 15.10.2012<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/tuntomerkit/ 16.10.2012<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvilohi/viljely+ja+istutukset/ 16.10.2012<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvilohi/suojelu/ 16.10.2012<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Lohikalat]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Taimen_jarvilohi_nieria_harmaanieria_inarijarvi_2010.png&diff=17439Tiedosto:Taimen jarvilohi nieria harmaanieria inarijarvi 2010.png2012-12-02T17:24:10Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:J%C3%A4rvilohi2.jpg&diff=17438Tiedosto:Järvilohi2.jpg2012-12-02T17:23:25Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=J%C3%A4rvilohi&diff=17436Järvilohi2012-12-01T10:08:33Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:järvilohi.jpg|thumb|500px]]'''Järvilohi''' <br />
<br />
(''Salmo salar m. sebago)'' on relikti eli [[Lohi|merilohi]], joka on jäänyt jääkauden jälkeen makean veden vangiksi. Se on lohikaloihin kuuluva laji, joka viettää koko elämänsä nimensä mukaisesti järvissä eli makeissa vesissä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Ravinto ==<br />
<br />
<br />
Järvilohen poikasten ensimmäisenä kesänä ravinto koostuu eläinplanktonista,hyönteisistä sekä pohjaeläimistä.Myöhemmin poikaset syövät hyönteistoukkia ja vesihyönteisiä. Aikuisen järvilohen ravintoa on pikkukalat, yleensä muikut. [[Muikku]] ja [[kuore]] kuuluvat pääravintoon, mutta silloin tällöin [[Ahven|ahvenet]] ja [[Salakka|salakat]]. Vuoksen vesistössä myös [[Kymmenpiikki|kymmenpiikit]]. Järvilohi syös aamuvarhain ja illalla muutama tunti ennen auringonlaskua. Kesällä järvilohi oleskelee pääasiassa harppauskerroksessa ja nousee ravintokalojen perässä. Vain syksyllä ja keväällä vesien ollessa kylmää (n. 8-12 astetta), on järvilohi pinnassa. Järvilohi kasvaa hitaammin kuin merilohi. Saimaalla järvilohet painavat ensimmäisen järvivuoden jälkeen noin 0,5-0,9kg, ja kolmannen vuoden jälkeen 2-6kg.<br />
<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
<br />
Järvilohta pyydetään pääasiassa [[Vetouistelu|vetouistelemalla]] ja pyydyksillä. Vetouistelu ajoittuu oikeastaan vain kevääseen ja syksyyn, jolloin lohi on pinnassa. Kesällä se on syvässä ja sen saamiseen tarvitaan takilaa tai muita painoja. Järvilohikanta on Suomessa äärimmäisen vaaraantunut. <br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Järvilohi on merilohta tummempi, tukevampi ja järvilohen pyrstön lovi on pienempi. Järvilohen väritys riippuu veden kirkkaudesta, jossa se elää. Kirkkaissa vesissä järvilohen väritys on hopea ja tummissa vesissä ruskean sävyinen. Järvilohi on pienempi kuin merilohi ja kasvaa harvoin yli 10 kiloiseksi. Suomen suurin järvilohi on painanut 12.4 kiloa ja se on saatu 15.10.2002. Järvilohta on vaikea tunnistaa järvitaimeneen verrattuna samanlaisten piirteiden takia.Se muistuttaa paljon [[Järvitaimen|järvitaimenta]]. Joskus kuitenkin, esim. kudulla järvilohi tummuu niin taimenen näköiseksi, että niitä kahta on todella vaikea erottaa. Silloin on paras irrottaa kylkiviivan ja rasvaevän väliset suomut sekä pää ja lähettää ne kalastusviranomaiselle. Tätä ei suositella, ellei kyseessä ole ennätyskala-tapaus.<br />
<br />
==Kanta==<br />
<br />
Järvilohen alkuperäiskanta sijoittuu Vuoksen vesistöön. Järvilohta hoidetaan ja istutetaan monille järville suomen alueella, joissa monet muutkin lohilajit viihtyvät. Järvilohen kanta on äärimmäisen vaarallinen, jota yritetään elvyttää istutuksella ja viljelemällä. Järvilohta myös suojellaan, koska kalastus aiheuttaa katoa ja harva istutettu poikanen palaa ensi kesänä kutemaan.<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
Saimaassa järvilohen säilyminen suomen eläimistön alkuperäisenä ja sekoittumattomana kantana on ollut Kuurnaan voimalaitoksen rakentamisesta lähtien ollut viljelyksen ja istutuksen varassa. Pielisjokeen pyritään vuosittain istuttamaan 100 000 ja Lieaksanjokeen 36 000 vaelluskykyistä järvilohen poikasta. Se määrä vastaa arviota järvilohen luontaisesta poikastuotantomäärästä. Näillä istutuksilla turvataan järvilohen säilyminen Saimaalla ja Pielisellä. Saimaalla viljellään myös järvilohia. Emokalojen pienen määrän takia viljelylaitoksilla on otettu käyttöön erikoistoimenpiteitä. Jokaisen naaraan mätiä hedelmöitetään jokaisella koiraalla. Haudonnan aikana tehdyt perheet pidetään erillään ja kustakin perheestä otetaan uuteen laitosparveen yhtä monta jälkeläistä mätimunien kehitettyä silmämunavaiheeseen. Näin varmistetaan mahdollisimman monipuolinen ja tasainen perinnöllinen rakenne viljeltäviin emoparviin .<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Järvilohta esiintyy Saimaan järvissä, joita kutsutaan Saimaan järviloheksi. Järvilohta esiintyy myös Laatokalla, Äänisjärvellä, Ruotsin Värnernissä, monissa koilisen Pohjois-Amerikan järvissä (Newfoundlandin, Labradorin, Quebecin, Nova Scotian, New Brunswickin ja Mainen alueilla)ja Norjassa. Järvilohta on nykyisin alettu istuttamaan Vuoksen vesistöiden lisäksi muun muassa Päijänteellä ja Inarijärvellä. Suomessa järvilohta ei tavata luonnonvaraisena juuri missään muualla, kuin yllämainitussa [[Saimaa|Vuoksen vesistössä]],jonka takia sitä kutsutaan myös saimaanloheksi. Muualta maasta saadut järvilohet ovat saimaanlohen kantaa ja istutusten tulosta, paitsi [[Laatokka|Laatokan]] lohi, jota tavataan Hiitolanjoessa Kangaskosken alapuolelta. Tämä paikka onkin Suomen ainoa virtapaikka missä järvilohi lisääntyy.<br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Järvilohi viihtyy nimensä mukaisesti makeassa vedessä, eikä tee merivaelluksia. Elinympäristö ei erotu muiden lohien elinympäristöstä.<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
Järvilohi on lisääntynyt itseäisesti. Järvilohen kutunousu alkaa kevättulvien aikaan, huipun ajoittuessa kesäkuulle ja jatkuu kesän lopulle[3]. Saimaassa järvilohi ei lisäänny luonnollisen lisääntymiskyvyyttömyyden takia.<br />
<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
Järvilohta kalastetaan muiden lohien tapaan. Järvilohi on hyvä ruokakala ja sen ruokakäyttö ei eroa muiden lohien kanssa.<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
[http://web.archive.org/web/20030405094906/www.kalassa.net/ultommi/jarvilohi.shtml Kalassa.netin arkisto]<br />
<br />
[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/lohi_jarvilohi/ Riistan ja Kalantutkimus Laitos (RKTL)]<br />
<br />
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rvilohi 15.10.2012<br />
<br />
http://www.kalasaalis.com/ennatyskalat/J%E4rvilohi/ 15.10.2012<br />
<br />
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/lohi_jarvilohi/ 15.10.2012<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/tuntomerkit/ 16.10.2012<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvilohi/viljely+ja+istutukset/ 16.10.2012<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvilohi/suojelu/ 16.10.2012<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Lohikalat]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Saimaannieri%C3%A4&diff=17435Saimaannieriä2012-11-26T17:33:32Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
'''Saimaannieriä''' ''(Salvelinus alpinus)'' on lohikaloihin kuuluva [[kala]], jota nimensä mukaisesti tavataan [[Saimaa]]n vesillä. Saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen.<br />
<br />
Saimaannieriä ei poikkea muista [[nieriä|nieriöistä]] melkeinpä mitenkään.<br />
<br />
[[Tiedosto:Saimaannieriä.jpeg|300px|right|thumb|Saimaannieriä]]<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä ei poikkea muista nieriöistä koossa tai ulkonäössä paljonkaan. Saimaannieriä on tumman värinen kala, jolla on nieriöiden tapaan mahanväritys punainen tai oranssi, riippuen kalan iästä. Saimaannieriän muoto on solakka. Suomen suurin saimaannieriä on painanut 6.5kg ja se on saatu 21.06.2009.<br />
<br />
<br />
<br />
==Kanta==<br />
<br />
[[Tiedosto:Saimaannieriän lisääntymispaikka.jpeg|200px|right|thumb|Saimaannieriän lisääntymispaikka]]<br />
<br />
Luonnonvaraisesti kanta ei kykene enää uudistumaan. Ilman istutuksia ja viljelyä saimaannieriän kanta olisi hävinnyt kokonaan. Viljelyllä ja istutuksella koitetaan kantaa nostaa ylöspäin. Kantaan vaikuttaa myös se, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä. Muun muassa Peltoinlahden osakaskunnassa kiellettiin verkkokalastus 19-54 millin verkoilla, jotta niin moni saimaannieriän poikanen ei joutuisi [[verkko]]on.<br />
<br />
<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriää viljellään pääasiassa Enonkoskella. Kuolimolla ja Ruokovedeltä on kalastettu emokaloja tätä viljelyä varten. Enonkosella sijaitsevalla Saimaan tutkimuslaitoksella yritetään kasvattaa saimaannieriän poikasilla, joilla toivotaan kannan elpyvän. Saimaannieriää on istettu muun muassa Puruvedellä, Ruokovedellä ja luonterissa, jossa on istutus onnnistunut hyvin[6].<br />
<br />
<br />
<br />
==Suojelu==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, joten saimaannieriää on alettu suojella. Osoitteessa http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/suojelu/toimenpideohjelma/ voi käydä lukemassa toimintaohjeista, joilla suojelua yritetään toteuttaa.<br />
<br />
<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
[[Tiedosto:Saimaannieriän esiintyminen vuoksen vesistössä.jpg|400px|right]]<br />
<br />
Saimaannieriää tavataan Kuolimossa ja osassa eteläistä Saimaan aluetta (mm. Ruokovesi, Yövesi ja Luonteri). Saimaannieriä on levinnyt jääkauden aikana Siperiasta asti, mutta se jäi eristyksiin Saimaan vesistöön. Jolloin siitä kehittyi uusi laji.<br />
<br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä viihtyy muiden nieriöiden tavoin viileässä vedessä. [[Järvi]]alueiden syvänteet ovat Saimaannieriän mieleen. Saimaannieriän elinympäristökään ei poikkea muiden nieriöiden elinympäristöstä.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän tämän hetken ainoa luontainen lisääntymispaikka sijaitsee Kuolimossa. Lisääntyminen tapahtuu kivikko- tai sorapohjaisissa rantavesissä. Harmillista on, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä.<br />
<br />
<br />
<br />
==Ravinto==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän ravinto koostuu eläinplanktonista, pintahyönteisistä, pohjaeläimistä ja pienistä kaloista. <br />
<br />
<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
[[Tiedosto:Paahdettua saimaannieriänlihaa.jpg|300px|right|thumb|Paahdettua saimaannieriänlihaa]]<br />
<br />
Saimaannieriä on kalastettu laji uhanalaisuudesta huolimatta. Saimaannieriän alamitta on 70 cm. Saimaannieriä on ruokakalana erittäin hyvä, koska liha on lohikalaksi vähärasvaisempi ja [[lohi|lohen]] tai [[kirjolohi|kirjolohen]] lihaa napakampi. Esimerkiksi ruokakirjailija ja keittiömestari Maija Silvennoinen on kehittänyt saimaannieriästä uusia ruokaohjeita. Nykyään enemmän ja enemmän kaupan kalatiskeille on alkanut ilmestyä saimaannieriää, mutta kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan, koska nämä saimaannieriät ovat kasvaneet alusta alkaen kalankasvatuslaitoksilla, eivätkä siten uhkaa saimaannieriän luontaista kantaa.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
<br />
<br />
http://www.kalassa.net/Kalastusuutinen/190/Saimaannieria-rikkoi-Suomen-ennatyksen<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/<br />
<br />
http://www.kalankasvatus.fi/sivut/saimaannieri%C3%A4<br />
<br />
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/nieria/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/viljely/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/istutukset/<br />
<br />
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=4&news_id=200916777063&comAct=email<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän kuvan lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/<br />
<br />
Saimaannieriän lihaa mantelikastikkeessa -kuvan lähde:http://nettitelkku.fi/juttu/saimaannieria-on-parasta-pannulla<br />
<br />
Saimaannieriän lisääntymiskartan lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/biologia/lisaantyminen+luonnossa/<br />
<br />
Saimaannieriän esiintyminen Vuoksen vesistössä -kuvan lähde:<br />
<br />
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=4&news_id=200916777063&comAct=email</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Saimaannieri%C3%A4n_lis%C3%A4%C3%A4ntymispaikka.jpeg&diff=17434Tiedosto:Saimaannieriän lisääntymispaikka.jpeg2012-11-26T17:29:46Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Saimaannieri%C3%A4n_esiintyminen_vuoksen_vesist%C3%B6ss%C3%A4.jpg&diff=17433Tiedosto:Saimaannieriän esiintyminen vuoksen vesistössä.jpg2012-11-26T17:24:01Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Paahdettua_saimaannieri%C3%A4nlihaa.jpg&diff=17432Tiedosto:Paahdettua saimaannieriänlihaa.jpg2012-11-26T17:21:16Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Saimaannieri%C3%A4&diff=17431Saimaannieriä2012-11-26T17:20:38Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
'''Saimaannieriä''' ''(Salvelinus alpinus)'' on lohikaloihin kuuluva [[kala]], jota nimensä mukaisesti tavataan [[Saimaa]]n vesillä. Saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen.<br />
<br />
Saimaannieriä ei poikkea muista [[nieriä|nieriöistä]] melkeinpä mitenkään.<br />
<br />
[[Tiedosto:Saimaannieriä.jpeg|300px|right|thumb|Saimaannieriä]]<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä ei poikkea muista nieriöistä koossa tai ulkonäössä paljonkaan. Saimaannieriä on tumman värinen kala, jolla on nieriöiden tapaan mahanväritys punainen tai oranssi, riippuen kalan iästä. Saimaannieriän muoto on solakka. Suomen suurin saimaannieriä on painanut 6.5kg ja se on saatu 21.06.2009.<br />
<br />
<br />
<br />
==Kanta==<br />
<br />
<br />
<br />
Luonnonvaraisesti kanta ei kykene enää uudistumaan. Ilman istutuksia ja viljelyä saimaannieriän kanta olisi hävinnyt kokonaan. Viljelyllä ja istutuksella koitetaan kantaa nostaa ylöspäin. Kantaan vaikuttaa myös se, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä. Muun muassa Peltoinlahden osakaskunnassa kiellettiin verkkokalastus 19-54 millin verkoilla, jotta niin moni saimaannieriän poikanen ei joutuisi [[verkko]]on.<br />
<br />
<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriää viljellään pääasiassa Enonkoskella. Kuolimolla ja Ruokovedeltä on kalastettu emokaloja tätä viljelyä varten. Enonkosella sijaitsevalla Saimaan tutkimuslaitoksella yritetään kasvattaa saimaannieriän poikasilla, joilla toivotaan kannan elpyvän. Saimaannieriää on istettu muun muassa Puruvedellä, Ruokovedellä ja luonterissa, jossa on istutus onnnistunut hyvin[6].<br />
<br />
<br />
<br />
==Suojelu==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, joten saimaannieriää on alettu suojella. Osoitteessa http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/suojelu/toimenpideohjelma/ voi käydä lukemassa toimintaohjeista, joilla suojelua yritetään toteuttaa.<br />
<br />
<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriää tavataan Kuolimossa ja osassa eteläistä Saimaan aluetta (mm. Ruokovesi, Yövesi ja Luonteri). Saimaannieriä on levinnyt jääkauden aikana Siperiasta asti, mutta se jäi eristyksiin Saimaan vesistöön. Jolloin siitä kehittyi uusi laji.<br />
<br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä viihtyy muiden nieriöiden tavoin viileässä vedessä. [[Järvi]]alueiden syvänteet ovat Saimaannieriän mieleen. Saimaannieriän elinympäristökään ei poikkea muiden nieriöiden elinympäristöstä.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän tämän hetken ainoa luontainen lisääntymispaikka sijaitsee Kuolimossa. Lisääntyminen tapahtuu kivikko- tai sorapohjaisissa rantavesissä. Harmillista on, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä.<br />
<br />
<br />
<br />
==Ravinto==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän ravinto koostuu eläinplanktonista, pintahyönteisistä, pohjaeläimistä ja pienistä kaloista. <br />
<br />
<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä on kalastettu laji uhanalaisuudesta huolimatta. Saimaannieriän alamitta on 70 cm. Saimaannieriä on ruokakalana erittäin hyvä, koska liha on lohikalaksi vähärasvaisempi ja [[lohi|lohen]] tai [[kirjolohi|kirjolohen]] lihaa napakampi. Esimerkiksi ruokakirjailija ja keittiömestari Maija Silvennoinen on kehittänyt saimaannieriästä uusia ruokaohjeita. Nykyään enemmän ja enemmän kaupan kalatiskeille on alkanut ilmestyä saimaannieriää, mutta kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan, koska nämä saimaannieriät ovat kasvaneet alusta alkaen kalankasvatuslaitoksilla, eivätkä siten uhkaa saimaannieriän luontaista kantaa.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
<br />
<br />
http://www.kalassa.net/Kalastusuutinen/190/Saimaannieria-rikkoi-Suomen-ennatyksen<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/<br />
<br />
http://www.kalankasvatus.fi/sivut/saimaannieri%C3%A4<br />
<br />
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/nieria/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/viljely/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/istutukset/<br />
<br />
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=4&news_id=200916777063&comAct=email<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän kuvan lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/<br />
<br />
Saimaannieriän lihaa mantelikastikkeessa -kuvan lähde:http://nettitelkku.fi/juttu/saimaannieria-on-parasta-pannulla<br />
<br />
Saimaannieriän lisääntymiskartan lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/biologia/lisaantyminen+luonnossa/<br />
<br />
Saimaannieriän esiintyminen Vuoksen vesistössä -kuvan lähde:<br />
<br />
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=4&news_id=200916777063&comAct=email</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Saimaannieri%C3%A4.jpeg&diff=17430Tiedosto:Saimaannieriä.jpeg2012-11-26T17:18:53Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Saimaannieri%C3%A4&diff=17429Saimaannieriä2012-11-24T15:33:35Z<p>Kona19: Ak: Uusi sivu: {{kehitteillä oleva artikkeli}} '''Saimaannieriä''' ''(Salvelinus alpinus)'' on lohikaloihin kuuluva kala, jota nimensä mukaisesti tavataan Saimaan vesillä. Saimaannie...</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
'''Saimaannieriä''' ''(Salvelinus alpinus)'' on lohikaloihin kuuluva [[kala]], jota nimensä mukaisesti tavataan [[Saimaa]]n vesillä. Saimaannieriä on äärimmäisen uhanalainen.<br />
<br />
Saimaannieriä ei poikkea muista [[nieriä|nieriöistä]] melkeinpä mitenkään.<br />
<br />
<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä ei poikkea muista nieriöistä koossa tai ulkonäössä paljonkaan. Saimaannieriä on tumman värinen kala, jolla on nieriöiden tapaan mahanväritys punainen tai oranssi, riippuen kalan iästä. Saimaannieriän muoto on solakka. Suomen suurin saimaannieriä on painanut 6.5kg ja se on saatu 21.06.2009.<br />
<br />
<br />
<br />
==Kanta==<br />
<br />
<br />
<br />
Luonnonvaraisesti kanta ei kykene enää uudistumaan. Ilman istutuksia ja viljelyä saimaannieriän kanta olisi hävinnyt kokonaan. Viljelyllä ja istutuksella koitetaan kantaa nostaa ylöspäin. Kantaan vaikuttaa myös se, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä. Muun muassa Peltoinlahden osakaskunnassa kiellettiin verkkokalastus 19-54 millin verkoilla, jotta niin moni saimaannieriän poikanen ei joutuisi [[verkko]]on.<br />
<br />
<br />
<br />
==Viljely ja istutukset==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriää viljellään pääasiassa Enonkoskella. Kuolimolla ja Ruokovedeltä on kalastettu emokaloja tätä viljelyä varten. Enonkosella sijaitsevalla Saimaan tutkimuslaitoksella yritetään kasvattaa saimaannieriän poikasilla, joilla toivotaan kannan elpyvän. Saimaannieriää on istettu muun muassa Puruvedellä, Ruokovedellä ja luonterissa, jossa on istutus onnnistunut hyvin[6].<br />
<br />
<br />
<br />
==Suojelu==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, joten saimaannieriää on alettu suojella. Osoitteessa http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/suojelu/toimenpideohjelma/ voi käydä lukemassa toimintaohjeista, joilla suojelua yritetään toteuttaa.<br />
<br />
<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriää tavataan Kuolimossa ja osassa eteläistä Saimaan aluetta (mm. Ruokovesi, Yövesi ja Luonteri). Saimaannieriä on levinnyt jääkauden aikana Siperiasta asti, mutta se jäi eristyksiin Saimaan vesistöön. Jolloin siitä kehittyi uusi laji.<br />
<br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä viihtyy muiden nieriöiden tavoin viileässä vedessä. [[Järvi]]alueiden syvänteet ovat Saimaannieriän mieleen. Saimaannieriän elinympäristökään ei poikkea muiden nieriöiden elinympäristöstä.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän tämän hetken ainoa luontainen lisääntymispaikka sijaitsee Kuolimossa. Lisääntyminen tapahtuu kivikko- tai sorapohjaisissa rantavesissä. Harmillista on, että iso osa poikasista päätyy kalaverkkoihin ennen sukukypsyyttä.<br />
<br />
<br />
<br />
==Ravinto==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän ravinto koostuu eläinplanktonista, pintahyönteisistä, pohjaeläimistä ja pienistä kaloista. <br />
<br />
<br />
<br />
==Taloudellinen hyöty==<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriä on kalastettu laji uhanalaisuudesta huolimatta. Saimaannieriän alamitta on 70 cm. Saimaannieriä on ruokakalana erittäin hyvä, koska liha on lohikalaksi vähärasvaisempi ja [[lohi|lohen]] tai [[kirjolohi|kirjolohen]] lihaa napakampi. Esimerkiksi ruokakirjailija ja keittiömestari Maija Silvennoinen on kehittänyt saimaannieriästä uusia ruokaohjeita. Nykyään enemmän ja enemmän kaupan kalatiskeille on alkanut ilmestyä saimaannieriää, mutta kuluttajien ei tarvitse olla huolissaan, koska nämä saimaannieriät ovat kasvaneet alusta alkaen kalankasvatuslaitoksilla, eivätkä siten uhkaa saimaannieriän luontaista kantaa.<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
<br />
<br />
http://www.kalassa.net/Kalastusuutinen/190/Saimaannieria-rikkoi-Suomen-ennatyksen<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/<br />
<br />
http://www.kalankasvatus.fi/sivut/saimaannieri%C3%A4<br />
<br />
http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/nieria/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/viljely/<br />
<br />
http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/istutukset/<br />
<br />
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=4&news_id=200916777063&comAct=email<br />
<br />
<br />
<br />
Saimaannieriän kuvan lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/<br />
<br />
Saimaannieriän lihaa mantelikastikkeessa -kuvan lähde:http://nettitelkku.fi/juttu/saimaannieria-on-parasta-pannulla<br />
<br />
Saimaannieriän lisääntymiskartan lähde: http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/saimaannieria/biologia/lisaantyminen+luonnossa/<br />
<br />
Saimaannieriän esiintyminen Vuoksen vesistössä -kuvan lähde:<br />
<br />
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=4&news_id=200916777063&comAct=email</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lehmilampipilkki_-2004-&diff=17394Lehmilampipilkki -2004-2012-10-25T17:28:44Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div><br />
[[Tiedosto:Image001.png]]<br />
<br />
'''Lehmilampipilkki 2004 – Tiukkaa vääntöä'''<br />
<br />
<br />
==Kisaraportti 2004 Lehmilampipilkistä==<br />
<br />
Viime vuoden kilpailu oli tiukka, mutta tänä vuonna se oli ennennäkemättömän tasainen. Aurinkoisessa säässä pilkitty kisa muodostui jälleen kerran kahden joukkueen väliseksi taistoksi. Selvää haastajaa ei vieläkään löytynyt, mutta yllättäviä käänteitä nähtiin vielä kisan jälkeenkin!<br />
<br />
[[Tiedosto:Image003.jpg|thumb|center|400px|Aamuhetki Lehmilammella ennen starttia]]<br />
<br />
Vuoden 2004 kisa alkoi oikeastaan jo viikkoa ennen virallista lähtölaukausta. Lehmilammen jäälle sattui samaan aikaan Fish kings –joukkue ja kirjoittaja itse treenailemaan kisaa varten. Kalaparvien sijainteja ja ottipilkkejä oli testattava, jotta kisassa ei siihen menisi turhaan aikaa. Treenipäivän kalat olivat tiukassa, mutta poiketen muuhun talveen sentään jotain elonmerkkejä näkyi. Aamusta Timo oli kiskonut hauen ja särkiä sulan reunustoilta, mutta sitten oli tullut pitkään tyhjää. Itse kiertelin lampea tavanomaista syvempää ja löysinkin muutaman hyvän pasuripaikan. Tarkat sijainnit pidin omana tietonani ja kairailin pikaiseen uusia reikiä, että Fish Kingsit luulisivat minun saavan tyhjää. Taktiikka menikin läpi puoli päivää, mutta sitten Timo osui yhden hyvän pasuriapajan päälle ja kädet alkoivat viuhtoa. Riemunkiljahduksista saatoin päätellä ylös nousseen ensimmäisen pasurin. Itselläni niitä oli pussissa jo lukuisia, mutta salamyhkäinen meno jatkui omalta osaltani. Käänsin selkäni visusti vastustajia kohden ja jatkoin haarukkavavalla treenaamista. Olin nimittäin viimeinkin päättänyt siirtyä pääasialliseksi haarukkavavan käyttäjäksi ja nyt oli pakko harjoitella niksit kisaa varten. Taustalta kuului loppumaton oman kehun vyöryminen ja itsekehu. Sitä ei vähentänyt yhtään se, että Toni nosti lähes puolenkilon ahvenen jäälle. Rommipullo oli vajunut pitkälle ja onnellinen saamamies pyöri jäällä ja nauroi ääneen. Mikäs siinä, komea ahven se oli. Itse jatkoin kalaparvien etsimistä tekemällä kierroksen koko lammen ympäri. Olin näemmä onnistunut harhauttamaan Fish kingsejä jonkin verran, sillä he eivät osoittaneet mitään mielenkiintoa minun tekemille kairauksille. Hyvä niin. Edes jokin paikka säilyi kisaan minun omia apajia varten. Päivän päätteeksi onnesta huumautuneet kisaajat haastoivat minut kumoamaan kalapussini sisällön jäälle. Yrittivät luultavasti masentaa minua omilla pasureillaan, mutta yllättäen minulla oli kalaa yhtä paljon. Enkä ollut edes koko päivää istunut apajan päällä, joten takuulla tämä herätti levottomuutta itse kisaan. Olin onnistunut vakoilemaan niiden käyttämät ottipilkit ja strategiat varsin hyvin ja tiesin kalojen sijainnit. Olin erittäin tyytyväinen harjoituspäivään, eikä sitä tyytyväisyyttä vähentänyt yhtään se, että viimehetkillä sain 750g painoisen hauen. Tänä vuonna Procyon vielä näyttäisi, kuka hallitsee Lehmilammella!<br />
<br />
[[Tiedosto:Image005.jpg|thumb|center|400px|Tonin saama komea ahven]]<br />
<br />
Sitten olikin tiukan taktiikkapalaverin aika. Puhelin käteen ja Jannelle tiukkaa tekstiä Lehmilammella opituista asioista. Pääpointteja oli kolme. Ensiksi, mene kauppaan ja osta haarukkavapa ja opettele sen käyttö. Salamyhkäisyys ja siimasotkujen loppuminen ovat ratkaisevassa asemassa. Toiseksi, vaihda kaikkiin pilkkeihin uudet morrit. Tänä vuonna ei hävittäisi enää siten, että tylsän koukun vuoksi viimeisestä reiästä karkaa 2 kalaa! Itselläni morritalkoot oli jo suoritettu ja hauen hampaan teräviä volframimorreja oli pilkkien alle kiinnitettyinä. Kolmanneksi, osta samanlaiset ottipilkit kuin Fish kingsillä. Itselläni oli ostettuna muutama hyvä ottipilkki, joilla pasuria tuntui tulevan ihan samaan tahtiin kuin pahimmalla uhkaajalla. Huolta ei siis omalta kohdalta löytynyt. Haarukkavapaa Janne ei sitten ostanut, koska Kärkkäisen sikapäivät olivat tyhjentäneet hyllyt. Morreja oli muutama ostettuna, mutta pilkkirintamalla ei mitään näkyviä uudistuksia. Itseluottamus tuntui olevan korkealla edellisen vuoden henkilökohtaisen sarjan voiton jälkeen. Itse olin hivenen epäilevällä kannalla, sillä Fish Kings ei käyttänyt enää pääasiallisesti Saurumin pilkkejä, joten Kuusamon Jazz ei myöskään olisi välttämättä tämän vuoden ykköspilkki. Treenin aikana pilkit näyttivät vaihtuvan tiheään, eikä parhaan syönnin pilkkiä pidetty pitkään edes vedessä. Tarpeeksi kauan siltikin, että kerkesin sen vakoilemaan. Taktiikasta sovittiin se, että seuraamaan ei lähdetä. Ahos-Räsäs –psyykkaustm ja omakehutm ovat omiaan lannistamaan kisamoraalia, joten sitä ei lähdetä tappituntumalta kuuntelemaan. Muista kisaajista ei olisi suurta pelkoa, joten vakoilutoimet ainoastaan Fish kingsejä kohtaan. Timon tuulimyllytm-tyylistä kyllä näkisi kauas asti, milloin kalaa tulee.<br />
<br />
[[Tiedosto:Image007.jpg|thumb|center|400px|Haarukkavapaharjoittelun tulosta (kuva ei ole Lehmilammelta)]]<br />
<br />
Virallinen kisa-aamu valkeni aurinkoisena. Kahvit meni termariin ja tovin pohdinnan jälkeen puin pilkkihaalarin päälle. Aamu saattaisi olla kylmäkin, koska mittari näytti pakkasasteita. Pihalla karu totuus kuitenkin paljastui. Sää oli lämpimän kosteahko, joten haalari olisi takuulla liian kuuma varuste. Ei muuta kuin romppeet autoon ja sakki matkalle. Pihan jäätyneet lumipenkat raapivat pohjaa lähtiessä, koska auto oli lähes kattoa myöten täynnä tavaraa ja jouset pohjassa. Jälleen nähtiin draamaa jo ajomatkalla, sillä edellä ajanut VW-golf päätti tehdä ”Räikköset” ja sankan savun saattelemana päätyi tien penkalle. <br />
<br />
[[Tiedosto:Image009.jpg|thumb|center|400px|Autot parkissa, tunnelma tiivistyy]]<br />
<br />
Lehmilammella oli jo täysi kisatunnelma. Fish kings viritteli kairojaan K-kaupan ”villit viikot” –peruukit päissään. Yksi kuljetteli pallogrilliä hankia pitkin kohti lammen jäätä. Antti kertoi melkein ajaneensa metsään peilijäällä. Huumorin ja rennon pinnan alla kyti selkeä kisajännitys. Salaa viriteltiin ottipilkit kiinni ja kumottiin salaiset syötit rasioihin. Aina välillä joku kääntyi selin muihin ja teki tarkoin harkittuja virittelyjä repun suojissa. <br />
<br />
[[Tiedosto:Image011.jpg|thumb|center|Fish kings]]<br />
<br />
Edellisvuoden säyne-kuningas Lennu kohautti kilpailijoita pilkkipöntöllään. Pönttö oli vanha tietokoneen kotelo, jonka päälle oli niitetty pehmusteeksi solumuovia. Virtalähteen aukosta nakeltiin kalat sisälle ja sen suojana oli jostain emolevynkappaleesta tehty läppä. Kantokahvana oli narua ja siinä kädensijana toimiva taskulamppu. Vuoden 2004 ”vuoden insinööri” –sarjan voittaja oli löytynyt.<br />
<br />
[[Tiedosto:Image013.jpg|thumb|center|400px|Servia-tiimin erikoinen pilkkipönttöratkaisu]]<br />
<br />
Tuomari karjahti aikataulutiedotuksen: MINUUTTI! Ihmiset pyörivät levottomina ja puhe alkoi hiljentyä. Keskittyminen oli alkanut. Pulssi oli kohonnut ja kädet tärisivät hienokseltaan jännityksestä. Yhtäkkiä hiljaisuuden rikkoi kairan rohina. Harri oli alkanut kairaamaan reikää etukäteen vasten kaikkia pilkkikisojen sääntöjä! ”Joojoo, en minä läpi asti kairaa. Minä vaan kokeilen yhtä juttua”, sanoi Harri ja porasi kuin porasi reiän loppuun asti. ”No en minä siltä reiältä ala pilkkimään sentään”, se lupaili, mutta tietolähteiden mukaan sai kairaamaltaan reiältä useita pasureita. Harrista tuli vahva ehdokas ”vuoden kyseenalainen performanssi” –sarjaan. Itse neuvoin pikaiseen Olkkoselle, mistä sain treeneissä kalaa tarkalleen ja sovittiin aloituspaikat. Itse aloitan Räsäs-Ahos –apajalta ja Janne menee sinne toiselle hyvälle löydetylle paikalle. Kello tuli pykälään ja kisa alkoi. Ilma täyttyi kairaamisen äänistä, jotka vähitellen vaikenivat. Pilkit plumpsahteli avantoihin ja hiljainen odottelu alkoi. Aloitin jälleen Viima-pilkillä, jolla olin harjoituksissa saanut hyvin kalaa. Ahonen ja Räsänen olivat lähettyvillä, samoin Harri ja Antti. Lennu ja Tomi menivät lähemmäksi rantaa edellisen vuoden ottipaikoille. Olkkonen näkyi menneen kokonaan väärään suuntaan. Saara istui sen pasuriapajan päällä, oli tainnut kuunnella minun ja Jannen strategiapalaverin tarkemmin kuin Janne itse! Muut kisailijat olivat siellä täällä porukan seassa. Grilliinkin viriteltiin tulia.<br />
<br />
[[Tiedosto:Image015.jpg|thumb|center|400px|Pallogrilli ja Tonin tyylikäs poseeraus. Haalarista oli karkoitettu hiiret vähän ennen kisaa.]]<br />
<br />
Hiljaista oli, kaikki pilkkivät jännittyneinä. Nykäisy. Ei pysynyt kiinni. Vähän odottelua ja uudestaan, mutta sitten hiljeni kokonaan. Saara nosti ensimmäisen pasurin ja sanoi ”tämä taisi sitten olla ensimmäinen”. Kyllähän se sitä oli ja ”ensimmäisen pasurin palkinto” meni sinne. Heti perään Harri huuteli jotain vastaavaa, mutta myöhästyi silti. Palkinto meni ohi suun. Fish kingsien kädet kävivät, eikä itsellä tapahtunut mitään merkittävää. Oli siis aika tehdä siirto. Saara istui apajan päällä ja nosti jo toisen pasurin. Suunnistin sinne lähistölle ja porasin pikavauhdilla reiän. Pilkki veteen vauhdilla. Alku oli tärkeä oikean fiiliksen saavuttamiseksi. Heti alusta jälkeen jääminen latistaisi koko lopun yrittämisen, joten nyt oli saatava peli auki. Odottelua ja pari varovaista nyppäisyä. Raastavan pitkät kymmenen sekuntia ja selvempi nykäisy. Kiinni jäi ja kehintäkin meinasi mennä hermostuksissa pieleen. Pasuri nousi ylös asti ja sujahti lennosta pussiin. Hyvä, peli oli auki. <br />
<br />
Tämä reikä ei todellakaan ollut pettymys, sillä sain siitä heti alkuun kymmenkunta pasuria. Sitten nykäistiin jälleen varovaisesti, mutta painavalta tuntui kala kehittäessä. Hetken mietin nostokoukun tarvettakin, mutta päätin nostaa kalan ylös ilman suurempia apuja. Kala oli n. 400g painoinen lahna. Vauhdilla pussiin ja pilkki taas pyytämään. Viitoin Jannelle, että tulee tännemmäksi, sillä täältä tuli kalaa. Fish kings ei noteerannut tilannetta mitenkään, paitsi peruukit olivat päätyneet jäälle. Iloinen selostaminen sieltä vain kuului, joten taisi olla kala otillaan. Saara vaihtoi paikkaa ja jurrautti reiän ihan viereen. Siihen loppui kalantulo. Janne alkoi saamaan vieressä, joten oli pakko etsiä uusi paikka. Jännä juttu, että noin helposti häiriintyi kalantulo, yleensä syvässä vedessä ne eivät suuremmin pelkää mitään.<br />
<br />
[[Tiedosto:Image017.jpg|thumb|center|400px|Parhailla pasuriapajilla oli perinteiseen tyyliin tungosta.]]<br />
<br />
Uusi reikä oli oikeastaan edellisen toisinto. Kalaa tuli putkessa ja kolmenkymmenen pasurin raja naksahti rikki varsin nopeasti. Itseluottamus kasvoi. Fish kings kierteli lähtöpaikan alueita ja kairaili reikiä. Nyt oltiin tilanteessa, jossa haarukkavavasta olisi ollut hyötyä. Vaikka kuinka yrittää tavallisella nostotyylillä istua selin kilpailijoihin, silti liikkeet paljastavat kalantulon. Janne nosteli pasureita huitomalla ja eikös kohta Timo ja Toni ilmestyneet samoille apajille. Kalan tulo hiljeni ensin ja sitten loppui kokonaan. Uudet reiätkään eivät olleet ratkaisu. Päätin palata takaisin aloituspaikalle, koska ensimmäisestä reiästä oli joku käynyt nykimässä. Harri nosteli lähistöllä hiljakseen pasureita, mutta muuten taisi alkuhuuma olla jo ohi kilpailijoilta. Fish kingsitkin hiipivät hiljakseen perässä takaisin lähtöalueelle. Vavan kärki pysyi paikoillaan, kunnes nyki vaimeasti, mutta ei jäänyt kiinni sitten millään. Kohta sama uudestaan. Lopulta kala tuli ylös asti. Kiiski! Pulssi nousi heti ja katse etsi uhria. Timo istui edessä melko lähellä eikä huomannut ilmeisesti saaliin laatua. Heitto ja osuma! Johtoon ”eniten osumia kiiskillä” –sarjassa. Kohta Ahonen kiljui omituista huihuhijuijui –huutoa, koska lahna nousi jäälle. Ei hätkäyttänyt lainkaan, olihan noita pussissa jo parikin kappaletta. Kairasin muutaman reiän ihan häirintämielessä ja lähdin kotvan kuluttua vähän etäämmälle pilkkimään. <br />
<br />
[[Tiedosto:Image019.jpg|center|thumb|400px|Team Hallikainen ja pilkintää häiritsemään koulutettu koira.]]<br />
<br />
Nälkä möyrähteli mahassa. Aurinko kuumensi haalarinselkämystä ja teki olon tukalaksi. Uusia reikiä piti tehdä koko ajan, sillä kalaa ei tullut enää juuri mistään. Ahonen yritti syödä grillattua makkaraa, mutta päätyi toteamaan: ”helvetti, kun ei voi edes makkaraa syödä, kun kalaa tulee koko ajan”. Makkara putoili jäälle ja kädet viuhtoivat kalaa ylös. ”Vuoden valittaja” –kandidaatti tuli tästä fraasista. <br />
<br />
[[Tiedosto:Image020.jpg|thumb|center|Ahonen syö makkaraa.]]<br />
<br />
Yhtäkkiä tajusin, että Harri oli kadonnut lähistöltä. Miestä ei näkynyt missään järkevässä paikassa. Lopulta huomasin Harrin istuvan rannantuntumassa aivan erillään muista. Melko luovuttajan elkeitä mennä tuonne, ajattelin vaihtaessani toukkaa jälleen kerran. Kohta vakoilin samaan suuntaan uudestaan ja kas! Jäällä heilahteli kalan pyrstö! Nyt oli tehtävä taktinen siirto ja mentävä perässä. Saavuin paikalle ja huomasin jäällä olevan useammankin pasurin. Käskin pistämään kalat pussiin, etteivät muut näe. Ei suostunut: ”ei ne niitä näe”. Taisi Harri halutakin, että muut näkisivät pasurit, koska noin piti esitellä kaloja. Kova oli tarve kerjätä uskottavuutta! Ei auttanut mikään muu kuin alkaa nostamaan kalaa. Nyt olisi minun tilaisuus kiskoa vähän lisää etumatkaa Fish kingseihin. Pilkki veteen ja pari houkutusnostoa. Heti nykäisi, mutta väärä kalalaji: lahna! Taas lähes puolen kilon kala, ei muuta kuin pussiin ja pilkki takaisin pyytämään. Kohta tuli toinen, mutta pienempi. Sitten tulikin taas pasuri ja kohtuullisen iso yksilökin. Sitten pienempi ja kohta taas lahna. Kukaan ei ollut vielä kiinnostunut vaihtamaan paikkaa, sen verran epätodennäköisessä ottipaikassa istuttiin. Antti käveli hetken päästä katsomaan joukkuekaverinsa saalista ja kairasi reiän lähistölle. Tämä herätti lopultakin muiden mielenkiinnon. Kohta Fish kings, Olkkonen, Saara, Minna, Tomi ja Lasse kärkkyivät aivan lähistöllä. Sitten alkoi taas kuulua Fish kingsien kalantulo–mölinää ja Timo vuorostaan kiljui lahna-fanfaarin. Sain taas kiisken ja nakkasin menestyksekkäästi Anttia sillä. Toinen osuma, mutta en tainnut enää olla edes johdossa?<br />
<br />
[[Tiedosto:Image023.jpg|thumb|center|400px|Lahnoja.Näillä ei tätä kisaa voiteta]]<br />
<br />
Itse kairasin kokeeksi lähialueelle pari reikää, joista tuli kalaa, mutta en jäänyt niille pilkkimään. Kisaa oli vielä melkein 1,5 tuntia jäljellä, joten päätin säästää ne loppukirin ajaksi. Nyt aioin keskittyä nostamaan kalaa tästä ryppäästä. Janne tosin pyöritteli päätään. Sanoi, että kalaa tulee jos Toni ja Timo eivät ole lähistöllä. Niinpä niin, kukas se käskikään ostamaan ottipilkin ettei näin pääsisi käymään? Isoin virhe oli kuitenkin se, että Janne jäi istuskelemaan näiden lähistölle vaikkei itse saanutkaan kalaa. Kävi kuulemma kaikki pilkit läpi, eikä millään alkanut tulla kalaa. Huoli häviämisestä alkoi selkeästi painamaan mieltä. Patistin miehen kairailemaan lisää reikiä. Näytti olevan enin puhti poissa ja kuumuus vaivasi selkeästi suoritusta. Itse yritin juoda mehua, mutta aina ratkaisevalla hetkellä alkoi nykimään. Lopulta koirakin kiinnostui minun tekemisistä ja oli vähällä potkia pullon avantoon! Marika ihmetteli, että ”kyllä tuota kalaa tulisi paremmin, jos olisi koukku kiinni” ja esitteli tyhjää siimaa. Hauki oli tainnut viedä pilkin ja ”hauki-perkele! –kunniakirjalle” löytyi omistaja.<br />
<br />
[[Tiedosto:Image025.jpg|thumb|center|400px|Pasurisaalista Lehmilammen jäällä.]]<br />
<br />
Katselin tuskastuneena kelloa. Vielä oli puoli tuntia kisaa jäljellä ja kaikki energia oli lopussa. Kalapussi painoi repussa sen verran paljon, että se oli vaikea nakata helposti selkään. Jokaisen reiän kairaaminen oli ponnistus. Jano, nälkä ja KUUMUUS vaivasivat. Janne meni ohi ja vihjasin löytämäni apajan, jonka olin jättänyt toistaiseksi rauhaan. Nyt oli tullut aika iskeä viimeisen kerran. Irtaannuimme muusta ryppäästä erilleen ja kaikessa hiljaisuudessa nostelimme pasureita ylös. Niitä ei tullut nopeasti, mutta sopivan harvakseltaan. Meni viitisen minuuttia ennenkuin Fish kings tajusi tilanteen. Toni hiippaili paikalle ja sanoi: ”aina pitää epäillä jotain, jos Happo ja Olkkonen istuu lähekkäin pidemmän aikaa”. Kylläpä kyllä, tänä vuonna Fish kings seuraili meitä, eikä toisinpäin. Oma kalantulo oli sesonkiluontoista ja Jannen saaliista minulla ei ollut tarkkaa käsitystä. Kovin iloiselta se ei näyttänyt, vai oliko kyseessä vain vedätys? Fish Kings nosteli kalaa tasaisesti koko ajan, huolestuttavan tasaisesti jopa. Lievä epävarmuus kisan tuloksesta alkoi kaivertaa mieltä hyvän alun jälkeen. Timo ja Toni kairailivat kairanmitan päähän. Timo hyppi jäällä kairatessaan, että kalat olisivat säikkyneet kauemmaksi (vaikka säännöissä häiritseminen kielletään). Ei auttanut. Sain siltä reiältä kalaa aivan viime hetkille asti. Viimeiset 1,5 minuuttia oli kuitenkin tyhjää, mikä harmitti koska siinä olisi vielä kerinnyt pari pasuria ottaa ylös. Vähän ennen loppuvihellystä Janne näkyi saavan vielä yhden pasurin ja pisti sen pussiin. ”AIKA”, kajahti huuto ja pilkit oli jo oltava ylhäällä. Kisan kairaamalla aloittanut Harri istuskeli taas muista erillään kaukana ja näkyi yhä jatkavan pilkkimistä. Säännöt antaisivat aiheen diskaamisellekin, mutta armomielinen tuomaristo tyytyi rankaisemaan Harria ”vuoden kyseenalainen performanssi” –ansiokirjalla. Syy liennytykseen oli huudon heikko kuuluvuus. <br />
<br />
[[Tiedosto:Image027.jpg|thumb|center|400px|Tuomari-Räsänen ja mittalauta. Lennua taas kiinnostaa enemmän korkinavaaja.]]<br />
<br />
Helpotuksen huokaus, rankka kisa oli takana. Kahvia meni termariin ja leipää kohti ääntä. Istuskelin ja söin ja jännitin. Tuomaristo totesi, että puntari oli kotona. Oli siis turvauduttava minun max. 5kg ”not legal for trade” –puntariin. Toimin siis hetken tuomariston roolissa punniten kalapusseja. Helpotus oli suunnaton, kun oma kalapussi oli selvästi painavin. Hirvitys oli taas Jannen kalapussin pienuus verrattuna Ahosen ja Räsäsen pusseihin! Tästä tulisi tiukkaa vielä. Harri kävi sanomassa, että olisi saanut melkein 70 pasuria, eikä sekään helpottanut jännitystä. Tosin oli tainnut mennä laskut kyllä jossain vaiheessa pahemman kerran sekaisin, koska kenelläkään ei 70:n raja ylittynyt.<br />
<br />
[[Tiedosto:Image029.jpg|thumb|center|Tuomaristo kalibroimassa "mittatikut"]]<br />
<br />
Yksi kala herätti keskustelua. Se ei ollut särki, koska sen evät olivat suuremmat ja sen silmä ei ollut punainen. Silmässä oli oranssi kehä mustuaisen ympärillä, mikä viittasi sorvaan. Muuten profiili kylläkin oli särkimäinen. Evät olivat mustahkot, mutta niissä oli kirkkaan punaisia alueita, mikä taas viittasi sorvaan. Suu oli lahnamainen tötterö. Kala ei siis ollut selkeästi mikään tunnettu laji, mutta eniten se vaikutti sorvalta. Pääasia kuitenkin, että pasuri se ei ollut.<br />
<br />
[[Tiedosto:Image030.jpg|thumb|center|400px|Mikko ja kisan painavimman kalapussin sisältö.]]<br />
<br />
Jännitettävää siis riitti gaalailtaan asti, jossa viralliset tulokset luettiin. Palkintoja oli tänä vuonna niin paljon, ettei sitä laatikkoa yksi mies jaksanut nostaa. Tällä kertaa tarjolla oli mm. pokaalit, laulava bass(uri), pilkkejä, lippiksiä, uunikintaita, radioita, kännykkäkoteloita, cd-koteloita, tietokonepelejä, pullapitko, Viitasaaren teboilin pipo, Daihatsu-avaimenperä, villit viikot –ilmapalloja, laukkuja, laskukone, perinteistä aurinkorasvaa, gideon raamattu, Viitasaari -viirejä yms yms. Jälleen kerran kunnon palkintoja ja huumoritavaraa. Rahallinen arvo palkinnoilla taisi olla jo useamman tuhatta euroa (näin niinkuin palkinnoissa yleensä ilmoitetaan ”vähän” yläkanttiin arvot).<br />
<br />
Gaalailta sujui rattoisasti syöden pizzaa ja naukkaillen erilaisia juomia. Antti kunnostautui ja söi vadelmat boolista, koska niihin kuulemma kerääntyy eniten alkoholia. Tunnelma alkoi tiivistyä ja jännitys kohosi. Lopulta tulokset julkistettiin.<br />
<br />
[[Tiedosto:Image031.jpg|thumb|center|400px|Gaalayleisöä. Auringonpaisteen luomaa tervettä punotusta on havaittavissa poskilta.]]<br />
<br />
Voitin jälleen kerran särkisarjat, mutta muuten suurimmat kalat ja enimmät kalat menivät sivusuun. Eniten kiloja –palkinto tuli sentään itselleni, minkä jo tiesinkin etukäteen. Suurimman pasurin oli saanut Minna ja laulava-bass(uri) –kiertopalkinto meni sinne. Sitten alkoi illan kohokohta häämöttää. Ensin henkilökohtaisen pasuri-sarjan tulokset... ja voittaja on... Mikko Happo ! KYLLÄ! Tänä vuonna pokaali päätyi minun hyllynkoristeeksi! Ensimmäistä kertaa se päätyi sinne, missä sen oikea koti on! Mutta riittikö minun 65 pasuria takaamaan joukkuesarjan voiton. Pahaenteisesti Janne kutsuttiin lukemaan ehdokkaat. Voittajaksi selviytyy... *huokaus*, Fish kings. Itse pasurien osalta peli päättyi tasapeliin 113-113, mutta suurimman pasurin säännöllä voitto meni sivu suun. <br />
<br />
[[Tiedosto:Image033.jpg|thumb|center|400px|Edellisvuoden mestarin taidonnäyte ei riittänyt tänä vuonna henkilökohtaisessa sarjassa.]]<br />
<br />
Todella tyhjä olo hiipi päähän eikä voiton ripaskaa päästy tanssimaan. Ei vaan VOI mennä näin tiukalle, eikä vaan VOI olla noin vähästä enää kiinni! Kyllä sitä olisi voinut edes tuon verran enemmän tsempata ja ehkä kairata pari reikää enemmän... Turhauttava tunnelma, ei voitonjuhla, muttei mikään tappion masennuskaan Miten voi mennä neljä tuntia kalaa kiskoessa ja kaikki päättyä lopulta tasapeliin? Kisa on siis todellakin raakaa, näin voi kyllä rehellisesti sanoa. Kisan jälkeen olin aivan katkipoikki väsynyt, eikä yhtään olisi jaksanut tehdä mitään enempää. Hetkeksikään ei siis ollut aikaa antaa otteen herpaantua. Jokainen tärppi oli ratkaiseva. Mihin voitto lopulta kariutui? Siihenkö, että minulta karkasi päivän aikana yksi kiinni jäänyt kala kehimisvirheestä? Siihenkö, että Janne jäi pilkkimään Timon ja Tonin viereen? Siihenkö, että Saara kairasi liian lähelle? Siihenkö, että Jannella oli siimasotku? Siihenkö, etten saanut viimeisen 1,5 minuutin aikana kalaa? Kyllä joku näistä olisi voinut mennä toisin ja tulla edes yksi pasuri enemmän! Olisi ollut edes yksi lahna vähemmän ja sen sijasta pasuri! <br />
<br />
Aikaa kerkesi kulua parisen viikkoa. Sitten lopulta sain Jannelta nipun valokuvia kisasta. Mielenkiinnosta laskin kuvasta omat pasurit ja hetkeksi ajankulku pysähtyi. Sydän lopetti hakkaamisen ja kohta kiihdytti senkin edestä. Niitähän on SITTENKIN 66 kappaletta! Kädet alkoivat vapista. Oliko tässä sittenkin tulossa historiallinen Team Procyonin tuplamestaruus? Puhelin käteen ja Janne linjoille. Laskettiin kalat molemmissa päissä ja saatiin luvuksi 66. Sitten puhelin käteen ja Team Procyon jätti virallisen protestin. Tuomaristo sanoi tarkistavansa tilanteen videonauhalta, joka varmuuden vuoksi punnitustapahtumassa kuvattiin. Eipä siinä ollut mitään lisättävää. Fakta oli fakta ja todisteet olivat ilmeiset. Tämän myönsi lopulta tuomaristokin. Virallisen selityksen mukaan suurin pasuri oli tippunut toisen päälle, jolloin näytti niitä olevan 1 vähemmän. Ennen suurimman kalan mittaamista kaikki kalat näkyivät siistissä rivissä ja niitä todellakin OLI 66! Eli Team Procyon voitti joukkuemestaruuden Lehmilammella 2004! Tämä asia oli täyttä totta, eikä sille voinut enää mitään. Joukkuetulos oli 114 pasuria ja sillä mentiin kaikkien aikojen pasuri-ranking –tilaston ykköseksi! Tuomaristo myönsi vielä toisenkin virheen, joka liittyi suurimman pasurin pituuteen. Fish Kingsien 27,5 cm pasuri ei ollutkaan lähellekään niin iso, vaan peräti 10 cm lyhyempi. Eli jo suurimman pasurin säännölläkin mestaruus olisi kuulunut Procyonille! Nyt ei enää tarvinnut spekuloida vuoden 1999 kisaa eikä 2003 kisan viimeisen reiän tapahtumia. Mestaruus oli meidän!<br />
<br />
[[Tiedosto:Image034.jpg|thumb|center|400px|Videokuvaus oli tänä vuonna tarpeen. Tästä tehtäneen vakiokäytäntö tuleviinkin kisoihin.]]<br />
<br />
Hatunnoston arvoinen teko tuomaristolta oli myöntää virheet, mutta kyllä voitosta leikkasi ison siivun se, ettei Team Procyon päässyt tanssimaan gaala-illassa perinteistä voitonripaskaa. Asia on korjattava ehdottomasti vuoden 2005 gaalassa, jossa tämä tullaan takuulla näkemään. Ja mikäli se on meistä kiinni, niin vielä kaksi kertaa saman illan aikana. Ai miksikö olen niin varma? No, tuomarointivuoro ainakin on ensi vuonna Team Procyonilla...<br />
<br />
[[Tiedosto:Image035.jpg|thumb|center|400px|Team Procyon tanssimassa voitonripaskaa. (Kuva Haukilahden perinteisestä uudenvuoden kisasta).]]<br />
<br />
:Teksti: Mikko Happo<br />
:Kuvat: Janne Olkkonen<br />
:Mikko Happo<br />
:Saara Honkala<br />
<br />
==Säännöt==<br />
<br />
====§1 Lehmilampipilkin päätäntävalta====<br />
<br />
Lehmilampipilkin päätökset tekevät perustajajoukkueet eli Procyon ja Fish kings. Muilla ei ole valtaa tehdä kisaan liittyviä päätöksiä ja valittamisesta seuraa ainoastaan ehdokkuus ”vuoden valittaja” –sarjassa.<br />
<br />
Sääntöjen muuttamiseen on perustajajäsenillä oikeus. Päätöksen teko tapahtuu keskustelemalla tai saunan takana. <br />
<br />
<br />
====§2 Osallistuminen====<br />
<br />
Lehmilampi-PILKKI pilkitään sekä yksilökilpailuna että joukkuekilpailuna. Joukkuekilpailu pilkitään kaksihenkisinä joukkueina.<br />
<br />
Ainoastaan perustajajoukkueilla, eli Fish kingsillä ja Procyonilla, on elinikäinen osallistumisoikeus kilpailuun. Kisassa ansiokkaasti menestyneillä joukkueilla on mahdollisuus päästä 6-8 kahdeksan joukkueen vakiojäsenistöön, joilla on oikeus osallistua Lehmilampipilkkiin. Vakiojäsenistön ja osallistumisoikeuden päättävät perustajajäsenet. Vakiojäsenistö saa osallistumisoikeuden kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Perustajajäsenet voivat halutessaan uusia osallistumisoikeuden. Vakiojäsenistöstä tiputettu lukeutuu ulkopuolisiin kilpailijoihin ja osallistumista tulee anoa erillisellä lomakkeella. <br />
<br />
Ulkopuolisten osallistuminen kisaan on mahdollista, jos perustajajäsenet kutsuvat mukaan. Jos kutsua ei tule, voi osallistumisoikeutta anoa erillisellä anomuksella.<br />
<br />
<br />
====§3 Kilpailukala====<br />
<br />
Kilpailukala on pasuri, ja vain pasuri. Lahnaa, sorvaa ym. ei hyväksytä kilpailukalaksi.<br />
<br />
Epäselvissä tapauksissa kala annetaan käsiteltäväksi tuomaristolle, jonka muodostavat perustajajäsenet. Jos kala on niin pieni, että eroa lahnan ja pasurin välillä ei voi huomata, lasketaan se pasuriksi.<br />
<br />
Joukkuekilpailussa kilpaillaan vain pasurien kappalemäärissä.<br />
<br />
Punnitukset tehdään kaikki samalla vaa’alla.<br />
<br />
Tasatilanteessa suurin kala ratkaisee.<br />
<br />
Muille kalalajeille on omat sarjansa.<br />
<br />
<br />
<br />
====§4 Palkinnot====<br />
<br />
Kilpailussa eniten pasureita kilpailuaikana saanut pilkkijä on kisan voittaja. Voittajalle luovutetaan kiertopalkintona legendaarinen Lehmilampi-PILKKI –pokaali.<br />
<br />
Kilpailussa myönnetään myös pienempiä palkintoja jokaisesta saadusta kalalajista: eniten kaloja ja suurimman kalan saaneelle. Suurin kala arvioidaan millimetrin tarkkuudella.<br />
<br />
Kisassa kilpaillaan myös mm. seuraavissa sarjoissa: Eniten kiloja yhteensä, Vuoden tulokas, Reilun pilkkijän pokaali, Eniten eväitä –ansiomerkki, Hauki perkele –kunniakirja, Vuoden vakoilija, Eniten osumia kiiskillä –supersarja ja Eniten eri kalalajeja -kuningassarja.<br />
<br />
Palkinnot jaetaan vain, jos siihen on aihetta.<br />
<br />
Palkintosarjoja pyritään lisäämään joka vuosi.<br />
<br />
Palkintoa ei saa palauttaa kiertopalkinnoksi, ellei sitä erikseen pyydetä.<br />
<br />
Kiertopalkinnot on palautettava aina takaisin jaettavaksi. <br />
<br />
Kisan viralliset sarjat ovat: suurin kala (lajeittain), eniten kalaa (lajeittain), ensimmäinen pasuri, joukkuesarja pasureissa, eniten osumia kiiskillä, eniten kaloja sarja (kaikki yhteensä), eniten kiloja sarja (yhteensä), eniten kalalajeja –kuningaskalastajasarja, vuoden siittiö –säälisarja, huonoin häviäjä –sarja, hauki perkele! –kunniakirja, eniten eväitä –ansiomerkki, erikois-pasuri –sarja, vuoden tulokas, vuoden valittaja, vuoden vakoilija, vuoden yllättäjä, reilun pilkkijän pokaali, vuoden yllättäjäjoukkue, vuoden kyseenalainen performanssi –sarja.<br />
<br />
Vuosittain voi olla myös muita erikoissarjoja, joita ei lasketa mukaan eniten/vähiten palkintoja –sarjoihin. Esim. vuoden insinööri, vuoden teenjuoja, vuoden radisti, vuoden juomari, vuoden tuulimylly, Ari Räsänen haluaa luovuttaa autoradion takaisin –sarja.. jne.<br />
<br />
Eniten palkintoja ja vähiten palkintoja sarjojen palkintoja ei lasketa mukaan näiden ko. sarjojen palkintomäärissä.<br />
<br />
Jos kilpailija ei ole vastaanottamassa palkintoja virallisessa palkintogaalassa, tulee hänen noutaa palkinnot itse kuukauden sisällä palkintojen jaosta tai maksaa postituskulut. Jos näin ei tapahdu, palkinnot siirtyvät jaettavaksi seuraavan vuoden kilpailuun.<br />
<br />
<br />
====§5 Kilpailuaika====<br />
<br />
Lehmilampipilkki kestää neljä tuntia. Kisa alkaa 10.00 ja päättyy 14.00. Mahdollisista muutoksista päättävät perustajajäsenet.<br />
<br />
Jos pilkki on avannossa kisan päätöshetkellä, pilkkijä diskataan.<br />
<br />
<br />
====§6 Rajoitukset====<br />
<br />
Kaira ei saa olla moottorikäyttöinen eikä pilkkijällä saa olla avustajaa kairaamiseen. Poikkeustapauksissa (sairaus, raskaus, lihasten heikkous) kairausapu voidaan sallia.<br />
<br />
Välimatka toisen joukkueen pilkkijään on oltava vähintään kairanmitta. Kairan on oltava täysmittainen. Jos toinen pilkkijä antaa luvan, saa pilkkiä myös lähempää, vaikka samasta reiästä.<br />
<br />
Mäskääminen on kielletty. Vanhat kärpäsentoukat saa pudottaa avantoon.<br />
<br />
Pilkkiä saa vain yhdellä vavalla kerrallaan. Pilkissä saa olla vain yksi (1) tartuttava koukku (joko yksi- tai kolmihaarainen). Tasapainopilkit ovat kuitenkin sallittuja. Ootto-onget ym. ovat hylkäämisen uhalla kielletty.<br />
<br />
<br />
Muita pilkkijöitä ei saa millään tavoin häiritä tahi muulla tavoin estää. <br />
(HUOM! Katso oikeudet)<br />
<br />
Muita pilkkijöitä ei saa huijata valheellisilla pasuri-ilmoituksilla.<br />
<br />
Pilkkiavantoa ei saa varata esim. sohjokauhalla.<br />
<br />
Avantoon kuseminen ankarasti kielletty. Avantoon saa paskantaa, jos pystyy tekemään sen nauramatta. Mikäli paskantajalla on ripuli, saa suorituksen aikana nauraa, mutta kaiken on osuttava avantoon.<br />
<br />
Pilkkiavannolta lähdettäessä avantoa ei saa turmella esim. sohjolla.<br />
<br />
Kalapussiin ei saa lisäpainoksi tunkea lunta tai muuta vastaavaa (kuten smetanaa).<br />
<br />
Kilpailupaikkaa ei saa mäskittää etukäteen. Jos tällaisesta toiminnasta jää kiinni, kilpailijalle langetetaan elinikäinen osallistumiskielto.<br />
<br />
<br />
====§7 Oikeudet====<br />
<br />
Toisen pilkkijän kairaa saa lainata, kunhan se ei vaikeuta hänen kilpailusuoritustaan. Kaira on palautettava samaan paikkaan.<br />
<br />
Samaan joukkueeseen kuuluvat saavat porata pilkkiavantoja toisilleen.<br />
<br />
Itse saadulla kiiskellä saa heittää toista pilkkijää. Heitto on suoritettava istualtaan, siltä avannolta, jolta kiiski on saatu. Osumasta heittäjälle tulee hyvä mieli, heitetylle kova himo saada kiiskiä. Jos haluaa osallistua kiiski-sarjoihin, tulee kala kerätä pussiin takaisin. Muutoin osumista vähennetään jäälle jätettyjen kalojen määrä, eikä lukumäärään lasketa punnitusvaiheessa kateissa olevia kaloja.<br />
<br />
Muillakin kaloilla saa nakata toista pilkkijää, mutta heiton kohteella on oikeus ottaa kala itselleen. Omittua kalaa ei kuitenkaan saa laskea mukaan omaan saaliiseen.<br />
<br />
Kahvi- ja ruokataukoja saa pitää niin monta kuin huvittaa.<br />
<br />
Toisen joukkueen pilkkijälle ei tarvitse antaa syömistä tai juomista.<br />
<br />
Riettauksien huutelu toisille on luvallista. Tätä ei lasketa häiritsemiseksi.<br />
<br />
Saaduista pasureista ei tarvitse ilmoittaa.<br />
<br />
Kilpailupaikkaan tutustuminen etukäteen on sallittua, jos vain onnistuu saamaan selville millä Lehmilammella kilpailu käydään.<br />
<br />
==Tulokset==<br />
<br />
{| class="{{prettytable}}" float="right"<br />
|-<br />
!Pasuri-ranking<br />
|-<br />
|1. Toni Ahonen 77 (1999)<br />
|-<br />
|2. Mikko Happo 66 (2004)<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 52 (2004)<br />
|-<br />
|4. Janne Olkkonen 48 (2004)<br />
|-<br />
|5. Tomi Räsänen 40 (2002)<br />
|-<br />
|6. Harri Happo 31 (2004)<br />
|-<br />
|7. Saara Honkala 26 (2004)<br />
|-<br />
|8. Antti Seitamo 25 (2004)<br />
|-<br />
|9. Lasse Kunnasluoto 23 (2004)<br />
|-<br />
|10. Lennu Keinänen 20 (2004)<br />
|-<br />
|11. Minna Kurki 13 (2004)<br />
|-<br />
|12. Ari Räsänen 8 (2002)<br />
|-<br />
|13. Mika Hallikainen 8 (2004)<br />
|-<br />
|14. Risto Tanskanen 5 (2003)<br />
|-<br />
|15. Janne Hämäläinen 5 (2001)<br />
|-<br />
|16. Janne Holopainen 4 (2003)<br />
|-<br />
|17. Tero Karttunen 4 (2004)<br />
|-<br />
|18. Tarmo Karhula 2 (2003)<br />
|-<br />
|19. Pauli Räsänen 1 (2003)<br />
|-<br />
|20. Sanna Räsänen 1 (2001)<br />
|-<br />
<br />
!Joukkue-ranking<br />
|-<br />
|1. Procyon Team (Mikko Happo / Janne Olkkonen) 114 (2004)<br />
|-<br />
|2. Fish Kings (Toni Ahonen / Timo Räsänen) 113 (2000, 2004)<br />
|-<br />
|3. Hiprostar (Tomi Räsänen / Lennu Keinänen) 59 (2002)<br />
|-<br />
|4. Harri-Antti (Harri Happo / Antti Seitamo) 56 (2004)<br />
|-<br />
|5. Minna & Lasse (Minna Kurki / Lasse Kunnasluoto) 36 (2004)<br />
|-<br />
|6. Saara & Tero (Saara Honkala / Tero Karttunen) 30 (2004)<br />
|-<br />
|7. Ädlöt (Saku Karvonen / Antti Savolainen) 26 (2002)<br />
|-<br />
|8. Tomi Räsänen / Janne Hämäläinen 21 (2001)<br />
|-<br />
|9. Team Peltihippo 9 (2003)<br />
|-<br />
|10. Saara Honkala / Sanna Räsänen 8 (2001)<br />
|-<br />
|11. Ari Räsänen / Taimi Räsänen 8 (2002)<br />
|-<br />
|11. Team Hallikainen (Mika & Marika Hallikainen) 8 (2004)<br />
|-<br />
|13. Tarmo & Harri 2 (2003)<br />
|-<br />
|14. Ari & Pauli Räsänen 1 (2003)<br />
|-<br />
<br />
<br />
!Suurin pasuri –ranking<br />
|-<br />
|1. Minna Kurki 28,2 cm (2004)<br />
|-<br />
|2. Lasse Kunnasluoto 27,2 cm (2004)<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 26,0 cm (2002)<br />
|-<br />
|4. Ari Räsänen 24 cm (2002)<br />
|-<br />
|5. Lennu Keinänen 24 cm (2002)<br />
|-<br />
|6. Janne Olkkonen 23,9 cm (2003)<br />
|-<br />
|7. Mikko Happo 23,6 cm (2004)<br />
|-<br />
|8. Antti Seitamo 23,1 cm (2004)<br />
|-<br />
|9. Tomi Räsänen 23 cm (2002)<br />
|-<br />
|10. Toni Ahonen 22,9 cm (2003)<br />
|-<br />
|11. Saara Honkala 22,7 cm (2004)<br />
|-<br />
|12. Harri Happo 22,7 cm (2004)<br />
|-<br />
|13. Tarmo Karhula 19,0 cm (2003)<br />
|-<br />
|14. Janne Holopainen 18,9 cm (2003)<br />
|-<br />
|15. Mika Hallikainen 18,5 cm (2004)<br />
|-<br />
|16. Pauli Räsänen 17,4 cm (2003)<br />
|-<br />
|17. Risto Tanskanen 17,3 cm (2003)<br />
|-<br />
|18. Tero Karttunen 16,5 cm (2004)<br />
|-<br />
|19. Janne Hämäläinen 14 cm (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Ahven-ranking<br />
|-<br />
|1. Risto Tanskanen 114 (2003)<br />
|-<br />
|2. Janne Holopainen 111 (2003)<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 97 (1999)<br />
|-<br />
|4. Toni Ahonen 94 (2000)<br />
|-<br />
|5. Mikko Happo 84 (1999)<br />
|-<br />
|6. Harri Happo 70 (2003)<br />
|-<br />
|7. Ari Räsänen 44 (2002)<br />
|-<br />
|8. Pauli Räsänen 34 (2003)<br />
|-<br />
|9. Janne Olkkonen 25 (2003)<br />
|-<br />
|10. Taimi Räsänen 16 (2003)<br />
|-<br />
|11. Tomi Räsänen 15 (2002)<br />
|-<br />
|12. Janne Hämäläinen 14 (2002)<br />
|-<br />
|13. Tarmo Karhula 11 (2003)<br />
|-<br />
|14. Lasse Kunnasluoto 7 (2002)<br />
|-<br />
|15. Lennu Keinänen 6 (2003)<br />
|-<br />
|16. Saara Honkala 5 (2004)<br />
|-<br />
|17. Tero Karttunen 4 (2004)<br />
|-<br />
|18. Minna Kurki 2 (2004)<br />
|-<br />
|19. Antti Seitamo 2 (2004)<br />
|-<br />
|20. Marika Hallikainen 1 (2004)<br />
|-<br />
|21. Mika Hallikainen 1 (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin ahven -ranking<br />
|-<br />
|1. Janne Hämäläinen 25 cm (2002)<br />
|-<br />
|2. Toni Ahonen 21 cm (2002)<br />
|-<br />
|3. Ari Räsänen 20 cm (2002)<br />
|-<br />
|4. Tomi Räsänen 19 cm (2002)<br />
|-<br />
|5. Tero Karttunen 18,1 cm (2004)<br />
|-<br />
|6. Timo Räsänen 18,0 cm (2004)<br />
|-<br />
|7. Janne Olkkonen 17,6 cm (2003)<br />
|-<br />
|8. Taimi Räsänen 16,3 cm (2003)<br />
|-<br />
|9. Pauli Räsänen 16,2 cm (2003)<br />
|-<br />
|10. Lasse Kunnasluoto 16,1 cm (2003)<br />
|-<br />
|11. Harri Happo 15,1 cm (2004)<br />
|-<br />
|12. Risto Tanskanen 15,0 cm (2003)<br />
|-<br />
|13. Marika Hallikainen 15,0 cm (2004)<br />
|-<br />
|14. Saara Honkala 12,8 cm (2004)<br />
|-<br />
|15. Tarmo Karhula 12,5 cm (2003)<br />
|-<br />
|16. Lennu Keinänen 12,3 cm (2003)<br />
|-<br />
|17. Minna Kurki 12,3 cm (2004)<br />
|-<br />
|18. Janne Holopainen 11,8 cm (2003)<br />
|-<br />
|19. Mikko Happo 11,5 cm (2003)<br />
|-<br />
|20. Antti Seitamo 11,0 cm (2004)<br />
|-<br />
|21. Mika Hallikainen 9,5 cm (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Särki-ranking<br />
|-<br />
|1. Toni Ahonen 31 (2001)<br />
|-<br />
|2. Mikko Happo 28 (2003)<br />
|-<br />
|3. Harri Happo 22 (2003)<br />
|-<br />
|4. Janne Olkkonen 22 (2003)<br />
|-<br />
|5. Risto Tanskanen 22 (2003)<br />
|-<br />
|6. Ari Räsänen 19 (2003)<br />
|-<br />
|7. Janne Holopainen 16 (2003)<br />
|-<br />
|8. Pauli Räsänen 15 (2003)<br />
|-<br />
|9. Timo Räsänen 14 (2000)<br />
|-<br />
|10. Tomi Räsänen 11 (2003)<br />
|-<br />
|11. Lasse Kunnasluoto 11 (2002)<br />
|-<br />
|12. Taimi Räsänen 6 (2003)<br />
|-<br />
|13. Lennu Keinänen 5 (2003)<br />
|-<br />
|14. Tarmo Karhula 4 (2003)<br />
|-<br />
|15. Janne Hämäläinen 3 (2001)<br />
|-<br />
|16. Minna Kurki 1 (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin särki –ranking<br />
|-<br />
|1. Tomi Räsänen 24 cm (2002)<br />
|-<br />
|2. Mikko Happo 22,3 cm (2003)<br />
|-<br />
|3. Toni Ahonen 20 cm (2002)<br />
|-<br />
|4. Harri Happo 19,8 cm (2003)<br />
|-<br />
|5. Taimi Räsänen 19,3 cm (2003)<br />
|-<br />
|6. Lasse Kunnasluoto 19 cm (2002)<br />
|-<br />
|7. Ari Räsänen 18,0 cm (2003)<br />
|-<br />
|8. Timo Räsänen 17,8 cm (2003)<br />
|-<br />
|9. Janne Olkkonen 17,6 cm (2003)<br />
|-<br />
|10. Risto Tanskanen 17,5 cm (2003)<br />
|-<br />
|11. Pauli Räsänen 17,0 cm (2003)<br />
|-<br />
|12. Minna Kurki 16,4 cm (2004)<br />
|-<br />
|13. Janne Holopainen 16,0 cm (2003)<br />
|-<br />
|14. Lennu Keinänen 16,0 cm (2003)<br />
|-<br />
|15. Tarmo Karhula 15,5 cm (2003)<br />
|-<br />
|16. Janne Hämäläinen 15 cm (2002)<br />
|-<br />
|17. Lennu Keinänen 14 cm (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Kiiski-ranking<br />
|-<br />
|1. Toni Ahonen 14 (2002)<br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 9 (2002)<br />
|-<br />
|3. Tero Karttunen 4 (2004)<br />
|-<br />
|4. Tomi Räsänen 3 (2002, 2004)<br />
|-<br />
|5. Ari Räsänen 3 (2002)<br />
|-<br />
|6. Pauli Räsänen 2 (2003)<br />
|-<br />
|7. Janne Hämäläinen 2 (2001)<br />
|-<br />
|8. Lasse Kunnasluoto 2 (2004)<br />
|-<br />
|9. Mikko Happo 2 (2004)<br />
|-<br />
|10. Harri Happo 1 (2003)<br />
|-<br />
|11. Janne Hämäläinen 1 (2002)<br />
|-<br />
|12. Antti Seitamo 1 (2004)<br />
|-<br />
|13. Janne Olkkonen 1 (2004)<br />
|-<br />
|14. Saara Honkala 1 (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin kiiski –ranking<br />
|-<br />
|1. Timo Räsänen 15 cm (2002)<br />
|-<br />
|2. Toni Ahonen 15 cm (2002)<br />
|-<br />
|3. Ari Räsänen 14 cm (2002)<br />
|-<br />
|4. Antti Seitamo 12,4 cm (2004)<br />
|-<br />
|5. Tero Karttunen 11,6 cm (2004)<br />
|-<br />
|6. Pauli Räsänen 11,5 cm (2003)<br />
|-<br />
|7. Tomi Räsänen 11 cm (2002, 2004)<br />
|-<br />
|8. Janne Olkkonen 10,6 cm (2004)<br />
|-<br />
|9. Lasse Kunnasluoto 10,4 cm (2004)<br />
|-<br />
|10. Harri Happo 10,0 cm (2003)<br />
|-<br />
|11. Mikko Happo 9,5 cm (2004)<br />
|-<br />
|12. Saara Honkala 9,2 cm (2004)<br />
|-<br />
|13. Janne Hämäläinen 8,4 cm (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Eniten osumia kiiskillä -ranking<br />
|-<br />
|1. Toni Ahonen 10 (2002)<br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 5 (2002)<br />
|-<br />
|3. Tomi Räsänen 3 (2004)<br />
|-<br />
|4. Antti Seitamo 2 (2004)<br />
|-<br />
|5. Mikko Happo 2 (2004)<br />
|-<br />
|6. Tero Karttunen 1 (2004)<br />
|-<br />
|7. Janne Olkkonen 1 (2004)<br />
|-<br />
|8. Lasse Kunnasluoto 0 (2004)<br />
|-<br />
|9. Saara Honkala 0 (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Lahna-ranking<br />
|-<br />
|1. Lennu Keinänen 12 (2002)<br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 10 (2002)<br />
|-<br />
|3. Mikko Happo 5 (2004)<br />
|-<br />
|4. Toni Ahonen 5 (2004)<br />
|-<br />
|5. Janne Olkkonen 4 (2004)<br />
|-<br />
|6. Minna Kurki 4 (2004)<br />
|-<br />
|7. Antti Seitamo 4 (2004)<br />
|-<br />
|8. Tomi Räsänen 3 (2002)<br />
|-<br />
|9. Harri Happo 3 (2004)<br />
|-<br />
|10. Tarmo Karhula 2 (2003)<br />
|-<br />
|11. Ari Räsänen 2 (2002)<br />
|-<br />
|12. Tero Karttunen 2 (2004)<br />
|-<br />
|13. Risto Tanskanen 1 (2003)<br />
|-<br />
|14. Janne Holopainen 1 (2003)<br />
|-<br />
|15. Janne Hämäläinen 1 (2002)<br />
|-<br />
|16. Saara Honkala 1 (2004)<br />
|-<br />
|17. Lasse Kunnasluoto 1 (2004)<br />
|-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
!Suurin lahna –ranking<br />
|-<br />
|1. Risto Tanskanen 41,4 cm (700g) (2003) <br />
|-<br />
|2. Lennu Keinänen 40 cm (2002)<br />
|-<br />
|3. Ari Räsänen 39 cm (2002)<br />
|-<br />
|4. Timo Räsänen 38,5 cm (2004)<br />
|-<br />
|5. Antti Seitamo 34,1 cm (2004)<br />
|-<br />
|6. Tero Karttunen 34,0 cm (2004)<br />
|-<br />
|7. Mikko Happo 33,7 cm (2004)<br />
|-<br />
|8. Toni Ahonen 33,5 cm (2003)<br />
|-<br />
|9. Janne Olkkonen 32,0 cm (2004)<br />
|-<br />
|10. Tarmo Karhula 31,9 cm (2003)<br />
|-<br />
|11. Minna Kurki 30,2 cm (2004)<br />
|-<br />
|12. Saara Honkala 29,6 cm (2004)<br />
|-<br />
|13. Tomi Räsänen 28,8 cm (2004)<br />
|-<br />
|14. Harri Happo 28,0 cm (2004)<br />
|-<br />
|15. Lasse Kunnasluoto 24,8 cm (2004)<br />
|-<br />
|16. Janne Holopainen 22,6 cm (2003)<br />
|-<br />
|17. Janne Hämäläinen 20 cm (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Sorva-ranking<br />
|-<br />
|1. Janne Olkkonen 16 (2003)<br />
|-<br />
|2. Tomi Räsänen 11 (2003)<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 11 (2003)<br />
|-<br />
|4. Mikko Happo 8 (2003)<br />
|-<br />
|5. Toni Ahonen 5 (2003)<br />
|-<br />
|6. Lasse Kunnasluoto 3 (2003)<br />
|-<br />
|7. Taimi Räsänen 3 (2003)<br />
|-<br />
|8. Risto Tanskanen 3 (2003)<br />
|-<br />
|9. Lennu Keinänen 2 (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin sorva –ranking<br />
|-<br />
|1. Janne Olkkonen 29,3 cm (2003)<br />
|-<br />
|2. Tomi Räsänen 28,8 cm (2003)<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 28,2 cm (2003)<br />
|-<br />
|4. Lasse Kunnasluoto 28,2 cm (2003)<br />
|-<br />
|5. Lennu Keinänen 27 cm (2002)<br />
|-<br />
|6. Toni Ahonen 26,6 cm (2003)<br />
|-<br />
|7. Mikko Happo 26,1 cm (2003)<br />
|-<br />
|8. Taimi Räsänen 23,9 cm (2003)<br />
|-<br />
|9. Risto Tanskanen 22,0 cm (2003)<br />
|-<br />
|10. Lennu Keinänen 16,0 cm (2003)<br />
|-<br />
<br />
!Säyne-ranking<br />
|-<br />
|1. Lennu Keinänen 3 (2003)<br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 2 (2003)<br />
|-<br />
|3. Mikko Happo 2 (2003)<br />
|-<br />
|4. Janne Olkkonen 1 (2003)<br />
|-<br />
|5. Tomi Räsänen 1 (2002)<br />
|-<br />
|6. Toni Ahonen 1 (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin säyne –ranking<br />
|-<br />
|1. Lennu Keinänen 39,1 cm (2003)<br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 32,4 cm (2003)<br />
|-<br />
|3. Tomi Räsänen 32 cm (2002)<br />
|-<br />
|4. Mikko Happo 31,2 cm (2003)<br />
|-<br />
|5. Toni Ahonen 29 cm (2002)<br />
|-<br />
|6. Janne Olkkonen 24,3 cm (2003)<br />
|-<br />
<br />
!Hauki-ranking<br />
|-<br />
|1. Saara Honkala 2 (2001)<br />
|-<br />
|2. Janne Olkkonen 1 (2003)<br />
|-<br />
|3. Risto Tanskanen 1 (2003)<br />
|-<br />
|4. Janne Holopainen 1 (2003)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin hauki -ranking<br />
|-<br />
|1. Janne Olkkonen 49,1 cm (670g)<br />
|-<br />
|2. Risto Tanskanen 38,4 cm (340g)<br />
|-<br />
|3. Janne Holopainen 35,4 cm<br />
|-<br />
<br />
!Seipi-ranking<br />
|-<br />
|1. Saku Karvonen 1 (2002)<br />
|-<br />
|2. Tomi Räsänen 1 (2002)<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 1 (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin seipi –ranking<br />
|-<br />
|1. Saku Karvonen 26 cm (2002)<br />
|-<br />
|2. Tomi Räsänen 20 cm (2002)<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 17 cm (2002)<br />
|-<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
!Vuoden Siittiö –ranking<br />
|-<br />
|1. Janne Holopainen 6,9 cm (2003)<br />
|-<br />
|2. Risto Tanskanen 7,3 cm (2003)<br />
|-<br />
|3. Toni Ahonen 7,4 cm (2003)<br />
|-<br />
|4. Tarmo Karhula 8,2 cm (2003)<br />
|-<br />
|5. Harri Happo 8,2 cm (2003)<br />
|-<br />
|6. Mikko Happo 8,4 cm (2003)<br />
|-<br />
|7. Timo Räsänen 8,4 cm (2003)<br />
|-<br />
|8. Janne Hämäläinen 8,4 cm (kiiski) (2002)<br />
|-<br />
|9. Taimi Räsänen 8,5 cm (2003)<br />
|-<br />
|10. Ari Räsänen 8,6 cm (2003)<br />
|-<br />
|11. Lasse Kunnasluoto 8,7 cm (2004)<br />
|-<br />
|12. Tomi Räsänen 9,1 cm (2004)<br />
|-<br />
|13. Saara Honkala 9,2 cm (2004)<br />
|-<br />
|14. Tero Karttunen 9,3 cm (2004)<br />
|-<br />
|15. Mika Hallikainen 9,5 cm (2004)<br />
|-<br />
|16. Pauli Räsänen 9,6 cm (2003)<br />
|-<br />
|17. Lennu Keinänen 10,2 cm (2003)<br />
|-<br />
|18. Janne Olkkonen 10,2 cm (2004)<br />
|-<br />
|19. Antti Seitamo 10,6 cm (2004)<br />
|-<br />
|20. Minna Kurki 12,0 cm (2004)<br />
|-<br />
|21. Marika Hallikainen 15,0 cm (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Eniten kiloja -ranking<br />
|-<br />
|1. Lennu Keinänen 7,4 kg (2002)<br />
|-<br />
|2. Janne Olkkonen 5,33 kg (2003)<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 5,1 kg (2002)<br />
|-<br />
|4. Mikko Happo 4,0 kg (2004)<br />
|-<br />
|5. Tomi Räsänen 3,8 kg (2002)<br />
|-<br />
|6. Toni Ahonen 3,7 kg (2002)<br />
|-<br />
|7. Risto Tanskanen 3,08 kg (2003)<br />
|-<br />
|8. Harri Happo 2,35 kg (2004)<br />
|-<br />
|9. Antti Seitamo 2,25 kg (2004)<br />
|-<br />
|10. Minna Kurki 2,0 kg (2004)<br />
|-<br />
|11. Lasse Kunnasluoto 1,9 kg (2004)<br />
|-<br />
|12. Ari Räsänen 1,8 kg (2002)<br />
|-<br />
|13. Janne Holopainen 1,71 kg (2003)<br />
|-<br />
|14. Janne Hämäläinen 1,2 kg (2002)<br />
|-<br />
|15. Saara Honkala 1,15 kg (2004)<br />
|-<br />
|16. Pauli Räsänen 1,14 kg (2003)<br />
|-<br />
|17. Tarmo Karhula 0,97 kg (2003)<br />
|-<br />
|18. Tero Karttunen 0,95 kg (2004)<br />
|-<br />
|19. Taimi Räsänen 0,81 kg (2003)<br />
|-<br />
|20. Mika Hallikainen 0,46 kg (2004)<br />
|-<br />
|21. Sanna Räsänen 0,04 kg (2001)<br />
|-<br />
|22. Marika Hallikainen 0,03 kg (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Eniten kaloja -ranking<br />
|-<br />
|1. Risto Tanskanen 146 (2003)<br />
|-<br />
|2. Janne Holopainen 133 (2003)<br />
|-<br />
|3. Toni Ahonen 109 (2002)<br />
|-<br />
|4. Harri Happo 93 (2003)<br />
|-<br />
|5. Timo Räsänen 78 (2003)<br />
|-<br />
|6. Mikko Happo 77 (2003)<br />
|-<br />
|7. Janne Olkkonen 73 (2003)<br />
|-<br />
|8. Tomi Räsänen 68 (2002)<br />
|-<br />
|9. Ari Räsänen 60 (2002)<br />
|-<br />
|10. Pauli Räsänen 52 (2003)<br />
|-<br />
|11. Lennu Keinänen 39 (2002)<br />
|-<br />
|12. Saara Honkala 33 (2004)<br />
|-<br />
|13. Antti Seitamo 32 (2004)<br />
|-<br />
|14. Lasse Kunnasluoto 29 (2004)<br />
|-<br />
|15. Taimi Räsänen 25 (2003)<br />
|-<br />
|16. Janne Hämäläinen 24 (2002)<br />
|-<br />
|17. Minna Kurki 20 (2004)<br />
|-<br />
|18. Tarmo Karhula 19 (2003)<br />
|-<br />
|19. Tero Karttunen 14 (2004)<br />
|-<br />
|20. Mika Hallikainen 9 (2004)<br />
|-<br />
|21. Marika Hallikainen 1 (2004)<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
===Joukkue-ranking===<br />
<br />
{| class="{{prettytable}}" float="right"<br />
|-<br />
<br />
!Ahven- ranking<br />
|-<br />
|1. Team Peltihippo 225 (2003)<br />
|-<br />
|2. Fish Kings 131 (2000)<br />
|-<br />
|3. Tarmo&Harri 81 (2003)<br />
|-<br />
|4. Procyon Team 67 (2000)<br />
|-<br />
|5. Ari&Pauli Räsänen 58 (2003)<br />
|-<br />
|6. Ari&Taimi Räsänen 44 (2002)<br />
|-<br />
|7. Lasse & Taimi 19 (2003)<br />
|-<br />
|8. Hiprostar 17 (2002)<br />
|-<br />
|9. Antti-Harri 13 (2004)<br />
|-<br />
|10. Saara&Tero 9 (2004)<br />
|-<br />
|11. Minna&Lasse 3 (2004)<br />
|-<br />
|12. Team Hallikainen 2 (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Särki- ranking<br />
|-<br />
|1. Team Procyon 50 (2003)<br />
|-<br />
|2. Fish Kings 40 (2000)<br />
|-<br />
|3. Team Peltihippo 38 (2003)<br />
|-<br />
|4. Ari&Pauli Räsänen 34 (2003)<br />
|-<br />
|5. Tarmo & Harri 26 (2003)<br />
|-<br />
|6. Hiprostar 16 (2003)<br />
|-<br />
|7. Lasse K.&J. Hämäl. 14 (2002)<br />
|-<br />
|8. Lasse & Taimi 12 (2003)<br />
|-<br />
|9. Lasse&Minna 3 (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Kiiski- ranking<br />
|-<br />
|1. Fish Kings 23 (2002)<br />
|-<br />
|2. Tero&Saara 5 (2004)<br />
|-<br />
|3. Ari&Pauli Räsänen 3 (2003)<br />
|-<br />
|4. Hiprostar 3 (2002)<br />
|-<br />
|5. Team Procyon 3 (2004)<br />
|-<br />
|6. Lasse & Minna 2 (2004)<br />
|-<br />
|7. Tarmo & Harri 1 (2003)<br />
|-<br />
|8. Lasse K. ja Janne Hämäläinen 1 (2002)<br />
|-<br />
|9. Antti & Harri 1 (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Lahna- ranking<br />
|-<br />
|1. Hiprostar 15 (2002)<br />
|-<br />
|2. Fish Kings 13 (2002)<br />
|-<br />
|3. Team Procyon 9 (2004)<br />
|-<br />
|4. Antti-Harri 7 (2004)<br />
|-<br />
|5. Lasse & Minna 5 (2004)<br />
|-<br />
|6. Ari&Pauli Räsänen 3 (2003)<br />
|-<br />
|7. Tero&Saara 3 (2004)<br />
|-<br />
|8. Team Peltihippo 2 (2003)<br />
|-<br />
|9. Tarmo & Harri 1 (2003)<br />
|-<br />
|10. Lasse K.&J.Hämäl. 1 (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Sorva- ranking<br />
|-<br />
|1. Procyon Team 24 (2003)<br />
|-<br />
|2. Fish Kings 16 (2003)<br />
|-<br />
|3. Hiprostar 12 (2003)<br />
|-<br />
|4. Lasse & Taimi 6 (2003)<br />
|-<br />
|5. Team Peltihippo 3 (2003)<br />
|-<br />
<br />
!Säyne- ranking<br />
|-<br />
|1. Hiprostar 3 (2003)<br />
|-<br />
|2. Procyon Team 3 (2003)<br />
|-<br />
|3. Fish Kings 2 (2003)<br />
|-<br />
<br />
!Seipi- ranking<br />
|-<br />
|1. Fish Kings 1 (2002)<br />
|-<br />
|2. Hiprostar 1 (2002)<br />
|-<br />
|3. The Ädlöt 1 (2002)<br />
|-<br />
<br />
!Hauki- ranking<br />
|-<br />
|1. Team Peltihippo 2 (2003)<br />
|-<br />
|2. Saara ja Sanna 2 (2001)<br />
|-<br />
|3. Procyon Team 1 (2003)<br />
|-<br />
<br />
!Paino- ranking<br />
|-<br />
|1. Hiprostar 11,2 kg (2002)<br />
|-<br />
|2. Fish Kings 8,8 kg (2002)<br />
|-<br />
|3. Procyon Team 7,91 kg (2003)<br />
|-<br />
|4. Team Peltihippo 4,79 kg (2003)<br />
|-<br />
|5. Harri-Antti 4,55 kg (2004)<br />
|-<br />
|6. Lasse & Minna 3,9 kg (2004)<br />
|-<br />
|7. Ari& Pauli Räsänen 2,75 kg (2003)<br />
|-<br />
|8. Tarmo & Harri 2,25 kg (2003)<br />
|-<br />
|9. Saara & Tero 2,1 kg (2003)<br />
|-<br />
|10. Lasse & Taimi 1,82 kg (2003)<br />
|-<br />
|11. Ari&Taimi Räsänen 1,8 kg (2002)<br />
|-<br />
|12. Lasse K.& J.Hämäl 1,6 kg (2002)<br />
|-<br />
|13. Saara ja Sanna 0,7 kg (2001)<br />
|-<br />
|14. Team Hallikainen 0,49 kg (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Eniten kaloja –ranking<br />
|-<br />
|1. Team Peltihippo 279 (2003)<br />
|-<br />
|2. Fish Kings 183 (2003)<br />
|-<br />
|3. Procyon Team 150 (2003)<br />
|-<br />
|4. Tarmo & Harri 112 (2003)<br />
|-<br />
|5. Hiprostar 107 (2002)<br />
|-<br />
|6. Ari&Pauli Räsänen 97 (2003)<br />
|-<br />
|7. Antti-Harri 77 (2004)<br />
|-<br />
|8. Ari&Taimi Räsänen 60 (2002)<br />
|-<br />
|9. Lasse & Minna 49 (2004)<br />
|-<br />
|10. Saara & Tero 47 (2004)<br />
|-<br />
|11. Lasse K.&J.Hämäl 42 (2002)<br />
|-<br />
|12. Lasse & Taimi 37 (2003)<br />
|-<br />
|13. Team Hallikainen 10 (2004)<br />
|-<br />
<br />
!Kalalaji-ranking (kun molemmilla on sama kalalaji)<br />
|-<br />
|1. Hiprostar 6 (2002)<br />
|-<br />
|2. Team Peltihippo 5 (2003)<br />
|-<br />
|3. Procyon Team 5 (2003)<br />
|-<br />
|4. Fish Kings 5 (2003)<br />
|-<br />
|5. Lasse & Minna 4 (2004)<br />
|-<br />
|6. Saara & Tero 4 (2004)<br />
|-<br />
|7. Ari&Pauli Räsänen 3 (2003)<br />
|-<br />
|8. Lasse & Taimi 3 (2003)<br />
|-<br />
|9. Antti-Harri 3 (2004)<br />
|-<br />
|10. Tarmo & Harri 2 (2003)<br />
|-<br />
|11. Lasse K.& J Hämäl.2 (2002)<br />
|-<br />
|12. Team Hallikainen 1 (2004)<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
==Lehmilampipilkki 2004 tulokset==<br />
<br />
{| class="{{prettytable}}" float="right"<br />
|-<br />
!Pasurisarja<br />
|-<br />
|1. Mikko Happo 66<br />
|-<br />
|2. Toni Ahonen 61<br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 52<br />
|-<br />
|4. Janne Olkkonen 48<br />
|-<br />
|5. Harri Happo 31<br />
|-<br />
|6. Saara Honkala 26<br />
|-<br />
|7. Antti Seitamo 25<br />
|-<br />
|8. Tomi Räsänen 24<br />
|-<br />
|9. Lasse Kunnasluoto 23<br />
|-<br />
|10. Lennu Keinänen 20<br />
|-<br />
|11. Minna Kurki 13<br />
|-<br />
|12. Mika Hallikainen 8<br />
|-<br />
|13. Tero Karttunen 4<br />
|-<br />
|(-.) Päivi Vastamäki (2)<br />
|-<br />
|(-.) Marika Hallikainen 0<br />
|-<br />
<br />
<br />
<br />
!Suurin pasuri:<br />
|-<br />
|1. Minna Kurki 28,2 cm<br />
|-<br />
|2. Lasse Kunnasluoto 27,2 cm <br />
|-<br />
|3. Mikko Happo 23,6 cm<br />
|-<br />
|4. Antti Seitamo 23,1 cm<br />
|-<br />
|5. Saara Honkala 22,7 cm <br />
|-<br />
|6. Harri Happo 22,7 cm <br />
|-<br />
|7. Toni Ahonen 22,5 cm<br />
|-<br />
|8. Janne Olkkonen 21,5 cm <br />
|-<br />
|9. Tomi Räsänen 21,0 cm<br />
|-<br />
|10. Mika Hallikainen 18,5 cm<br />
|-<br />
|11. Timo Räsänen 17,5 cm<br />
|-<br />
|12. Lennu Keinänen 16,8 cm<br />
|-<br />
|13. Tero Karttunen 16,5 cm<br />
|-<br />
<br />
!Ensimmäinen pasuri<br />
|-<br />
| Saara Honkala<br />
|-<br />
<br />
!Joukkuesarja:<br />
|-<br />
|1. Procyon Team 114<br />
|-<br />
|2. Fish Kings 113<br />
|-<br />
|3. Harri & Antti 56<br />
|-<br />
|4. Servia (ent. Hiprostar) 44<br />
|-<br />
|5. Minna & Lasse 36<br />
|-<br />
|6. Saara & Tero 30<br />
|-<br />
|7. Team Hallikainen 8<br />
|-<br />
<br />
!Ahvensarja:<br />
|-<br />
|1. Toni Ahonen 23 <br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 14 <br />
|-<br />
|3. Harri Happo 11 <br />
|-<br />
|4. Saara Honkala 5 <br />
|-<br />
|5. Tero Karttunen 4 <br />
|-<br />
|6. Minna Kurki 2 <br />
|-<br />
|7. Antti Seitamo 2 <br />
|-<br />
|8. Marika Hallikainen 1 <br />
|-<br />
|9. Lasse Kunnasluoto 1 <br />
|-<br />
|10. Tomi Räsänen 1<br />
|-<br />
|11. Janne Olkkonen 1<br />
|-<br />
|12. Mika Hallikainen 1<br />
|-<br />
<br />
!Suurin ahven:<br />
|-<br />
|1. Tero Karttunen 18,1 cm <br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 18,0 cm <br />
|-<br />
|3. Harri Happo 15,1 cm<br />
|-<br />
|4. Marika Hallikainen 15,0 cm<br />
|-<br />
|5. Toni Ahonen 14,0 cm <br />
|-<br />
|6. Saara Honkala 12,8 cm<br />
|-<br />
|7. Minna Kurki 12,3 cm <br />
|-<br />
|8. Antti Seitamo 11,0 cm<br />
|-<br />
|9. Lasse Kunnasluoto 10,8 cm<br />
|-<br />
|10. Tomi Räsänen 10,7 cm <br />
|-<br />
|11. Janne Olkkonen 10,2 cm<br />
|-<br />
|12. Mika Hallikainen 9,5 cm<br />
|-<br />
<br />
<br />
!Särkisarja: <br />
|-<br />
|1. Mikko Happo 2 <br />
|-<br />
|2. Lasse Kunnasluoto 2 <br />
|-<br />
|3. Janne Olkkonen 2 <br />
|-<br />
|4. Minna Kurki 1<br />
|-<br />
|5. Lennu Keinänen 1 <br />
|-<br />
|6. Toni Ahonen 1<br />
|-<br />
<br />
!Suurin särki<br />
|-<br />
|1. Mikko Happo 16,8 cm<br />
|-<br />
|2. Minna Kurki 16,4 cm<br />
|-<br />
|3. Lasse Kunnasluoto 16,3 cm<br />
|-<br />
|4. Lennu Keinänen 15,8 cm<br />
|-<br />
|5. Toni Ahonen 15,5 cm<br />
|-<br />
|6. Janne Olkkonen 15,5 cm<br />
|-<br />
<br />
!Lahnasarja: <br />
|-<br />
|1. Timo Räsänen 7 <br />
|-<br />
|2. Mikko Happo 5 <br />
|-<br />
|3. Toni Ahonen 5 <br />
|-<br />
|4. Janne Olkkonen 4 <br />
|-<br />
|5. Minna Kurki 4 <br />
|-<br />
|6. Antti Seitamo 4 <br />
|-<br />
|7. Harri Happo 3<br />
|-<br />
|8. Tero Karttunen 2<br />
|-<br />
|9. Lennu Keinänen 1<br />
|-<br />
|10. Tomi Räsänen 1 <br />
|-<br />
|11. Saara Honkala 1 <br />
|-<br />
|12. Lasse Kunnasluoto 1 <br />
|-<br />
<br />
!Suurin lahna:<br />
|-<br />
|1. Timo Räsänen 38,5 cm<br />
|-<br />
|2. Antti Seitamo 34,1 cm<br />
|-<br />
|3. Tero Karttunen 34,0 cm <br />
|-<br />
|4. Mikko Happo 33,7 cm<br />
|-<br />
|5. Janne Olkkonen 32,0 cm<br />
|-<br />
|6. Toni Ahonen 31,2 cm <br />
|-<br />
|7. Minna Kurki 30,2 cm <br />
|-<br />
|8. Saara Honkala 29,6 cm<br />
|-<br />
|9. Tomi Räsänen 28,8 cm<br />
|-<br />
|10. Harri Happo 28,0 cm<br />
|-<br />
|11. Lasse Kunnasluoto 24,8 cm<br />
|-<br />
|12. Lennu Keinänen 22,3 cm<br />
|-<br />
<br />
!Sorvasarja: <br />
<br />
|-<br />
|1. Timo Räsänen 1 <br />
|-<br />
|2. Janne Olkkonen 1 <br />
|-<br />
<br />
!Suurin sorva<br />
|-<br />
|1. Timo Räsänen 21,7 cm <br />
|-<br />
|2. Janne Olkkonen 19,6 cm<br />
|-<br />
<br />
!Kiiskisarja: <br />
|-<br />
|1. Tero Karttunen 4 <br />
|-<br />
|2. Tomi Räsänen 3 <br />
|-<br />
|3. Toni Ahonen 2 <br />
|- <br />
|4. Lasse Kunnasluoto 2 <br />
|-<br />
|5. Mikko Happo 2 <br />
|-<br />
|6. Antti Seitamo 1 <br />
|-<br />
|7. Timo Räsänen 1 <br />
|-<br />
| 8. Janne Olkkonen 1 <br />
|-<br />
| 9. Saara Honkala 1 <br />
|-<br />
<br />
!Suurin kiiski<br />
|-<br />
|1. Antti Seitamo 12,4 cm <br />
|-<br />
|2. Toni Ahonen 12,3 cm <br />
|-<br />
|3. Timo Räsänen 12,3 cm<br />
|-<br />
|4. Tero Karttunen 11,6 cm <br />
|-<br />
|5. Tomi Räsänen 11,0 cm<br />
|-<br />
|6. Janne Olkkonen 10,6 cm <br />
|-<br />
|7. Lasse Kunnasluoto 10,4 cm<br />
|-<br />
|8. Janne Olkkonen 9,5 cm<br />
|-<br />
|9. Saara Honkala 9,2 cm<br />
|-<br />
<br />
!Eniten osumia kiiskillä –sarja: (osuma-%)<br />
|-<br />
|1. Tomi Räsänen 3 (100%)<br />
|-<br />
|2. Antti Seitamo 2 (sääntörikkomus)<br />
|-<br />
|3. Mikko Happo 2 (100%)<br />
|-<br />
|4. Toni Ahonen 2 (100%)<br />
|-<br />
|5. Timo Räsänen 1 (100%)<br />
|-<br />
|6. Tero Karttunen 1 (25%)<br />
|-<br />
| 7. Janne Olkkonen 1 (100%)<br />
|-<br />
|8. Lasse Kunnasluoto 0 (0%)<br />
|-<br />
| 9. Saara Honkala 0 (0%)<br />
|-<br />
<br />
!Eniten kaloja –sarja: <br />
|-<br />
|1. Toni Ahonen 92 <br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 75 <br />
|-<br />
|3. Mikko Happo 74<br />
|-<br />
|4. Janne Olkkonen 57 <br />
|-<br />
|5. Harri Happo 45 <br />
|-<br />
|6. Saara Honkala 33 <br />
|-<br />
|7. Antti Seitamo 32<br />
|-<br />
|8. Lasse Kunnasluoto 29 <br />
|-<br />
|9. Tomi Räsänen 29 <br />
|-<br />
|10. Lennu Keinänen 22 <br />
|-<br />
|11. Minna Kurki 20 <br />
|-<br />
|12. Tero Karttunen 14 <br />
|-<br />
|13. Mika Hallikainen 9 <br />
|-<br />
|14. Marika Hallikainen 1 <br />
|-<br />
<br />
!Eniten kiloja -sarja<br />
|-<br />
|1. Mikko Happo 4,00 kg<br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 3,75 kg<br />
|-<br />
|3. Toni Ahonen 3,30 kg<br />
|-<br />
|4. Janne Olkkonen 2,80 kg<br />
|-<br />
|5. Harri Happo 2,35 kg<br />
|-<br />
|6. Antti Seitamo 2,25 kg<br />
|-<br />
|7. Minna Kurki 2,00 kg<br />
|-<br />
|8. Lasse Kunnasluoto 1,90 kg<br />
|-<br />
|9. Saara Honkala 1,15kg<br />
|-<br />
|10. Tomi Räsänen 1,15 kg<br />
|-<br />
|11. Tero Karttunen 0,95 kg<br />
|-<br />
|12. Lennu Keinänen 0,75 kg<br />
|-<br />
|13. Mika Hallikainen 0,46 kg<br />
|-<br />
|14. Marika Hallikainen 0,03 kg<br />
|-<br />
<br />
!Eniten eri kalalajeja –kuningaskalastajasarja:<br />
|-<br />
|1. Janne Olkkonen 6 <br />
|-<br />
|2. Timo Räsänen 5<br />
|-<br />
|3. Toni Ahonen 5<br />
|-<br />
|4. Lasse Kunnasluoto 5<br />
|-<br />
|5. Minna Kurki 4<br />
|-<br />
|6. Saara Honkala 4<br />
|-<br />
|7. Tero Karttunen 4<br />
|-<br />
|8. Mikko Happo 4<br />
|-<br />
|9. Tomi Räsänen 4<br />
|-<br />
|10. Antti Seitamo 4<br />
|-<br />
|11.Harri Happo 3<br />
|-<br />
|12. Lennu Keinänen 3<br />
|-<br />
|13.Mika Hallikainen 2<br />
|-<br />
|14.Marika Hallikainen 1<br />
|-<br />
|15.Päivi Vastamäki (1)<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Siittiö –säälisarja: <br />
|-<br />
|Toni Ahonen <br />
|-<br />
<br />
!Huonoin Häviäjä -sarja:<br />
|-<br />
|Traktori-Martti<br />
|-<br />
<br />
!Hauki Perkele –kunniakirja: <br />
|-<br />
|Marika Hallikainen (hauki katkoi siiman) <br />
|-<br />
<br />
!Eniten Eväitä -ansiomerkki:<br />
|-<br />
|Tero Karttunen (mukana pallogrilli)<br />
|-<br />
<br />
!Erikois-Pasuri –sarja: <br />
|-<br />
|Marika Hallikainen (ei pasureita) <br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Tulokas:<br />
|-<br />
|Antti Seitamo<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Valittaja –sarja: <br />
|-<br />
|Mikko Happo (Valitti väärin lasketuista pasureista AIHEESTA) <br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Vakoilija -sarja:<br />
|-<br />
|Timo Räsänen<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Yllättäjä –sarja: <br />
|-<br />
|Lennu Keinänen (ei menestystä) -<br />
|-<br />
<br />
!Reilun pilkkijän pokaali:<br />
|-<br />
| -<br />
|-<br />
!Vuoden Yllättäjäjoukkue: <br />
|-<br />
|Antti-Harri (melkein puolet voittajan pasurisaaliista) <br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Kyseenalainen teko -sarja<br />
|-<br />
|Harri Happo (laiton avausreikä, kisan jälkeinen pilkintä)<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Insinööri –sarja: <br />
|-<br />
|Servia (hieno pilikkipönttö) <br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Juomari:<br />
|-<br />
|Toni Ahonen<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Tuulimylly –sarja:<br />
|-<br />
|Timo Räsänen<br />
|-<br />
<br />
!Vähiten palkintoja –sarja:(laskennalliset sarjat)<br />
|-<br />
|Mika Hallikainen 0 <br />
|-<br />
|Päivi Vastamäki 0 <br />
|-<br />
|Lennu Keinänen 0<br />
|-<br />
<br />
!Eniten palkintoja -sarja:<br />
|-<br />
| Timo Räsänen 5<br />
|-<br />
| Mikko Happo 5<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
==Kunniataulukko==<br />
<br />
{| class="{{prettytable}}" float="right"<br />
|-<br />
!Pasurisarja: <br />
|-<br />
|1999: Toni Ahonen (77)<br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen (62) <br />
|-<br />
|2001: Toni Ahonen (24) <br />
|-<br />
|2002: Tomi Räsänen (40) <br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen (8) <br />
Toni Ahonen (8)<br />
|-<br />
|2004: Mikko Happo (66)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin pasuri:<br />
|-<br />
|2000: Timo Räsänen<br />
|-<br />
|2001: Mikko Happo<br />
|-<br />
|2002: Timo Räsänen<br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen<br />
|-<br />
|2004: Minna Kurki<br />
|-<br />
<br />
!Joukkuesarja:<br />
|-<br />
|2000: Fish Kings (Toni Ahonen / Timo Räsänen) (113)<br />
|-<br />
|2001: Fish Kings (Toni Ahonen / Timo Räsänen) (42)<br />
|-<br />
|2002: Fish Kings (Toni Ahonen / Timo Räsänen) (73)<br />
|-<br />
|2003: Fish Kings (Toni Ahonen / Timo Räsänen) (14)<br />
|-<br />
|2004: Team Procyon (Mikko Happo / Janne Olkkonen) (114)<br />
|-<br />
<br />
!Ensimmäinen pasuri:<br />
|-<br />
|2002: Timo Räsänen<br />
|-<br />
|2003: Tarmo Karhula<br />
|-<br />
|2004: Saara Honkala<br />
|-<br />
<br />
!Ahvensarja: <br />
|-<br />
|1999: Timo Räsänen (97)<br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen (94) <br />
|-<br />
|2001: Toni Ahonen (39) <br />
|-<br />
|2002: Ari Räsänen (44) <br />
|-<br />
|2003: Risto Tanskanen (114) <br />
|-<br />
|2004: Toni Ahonen (23) <br />
|-<br />
<br />
!Suurin ahven:<br />
|-<br />
|2000: Timo Räsänen<br />
|-<br />
|2001: Janne Olkkonen<br />
|-<br />
|2002: Janne Hämäläinen<br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen<br />
|-<br />
|2004: Tero Karttunen<br />
|-<br />
<br />
!Särkisarja: <br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen (26) <br />
|-<br />
|2001: Toni Ahonen (31) <br />
|-<br />
|2002: Toni Ahonen (13)<br />
|-<br />
|2003: Mikko Happo (28) <br />
|-<br />
|2004: Mikko Happo (2) <br />
Lasse Kunnasluoto (2)<br />
Janne Olkkonen (2)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin särki<br />
|-<br />
|2000: Janne Olkkonen<br />
|-<br />
|2001: Toni Ahonen<br />
|-<br />
|2002: Tomi Räsänen<br />
|-<br />
|2003: Mikko Happo<br />
|-<br />
|2004: Mikko Happo<br />
|-<br />
<br />
!Kiiskisarja: <br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen (1) <br />
|-<br />
|2001: Janne Hämäläinen (2) <br />
|-<br />
|2002: Toni Ahonen (14) <br />
|-<br />
|2003: Pauli Räsänen (2) <br />
|-<br />
|2004: Tero Karttunen (4) <br />
|-<br />
<br />
!Suurin kiiski:<br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen<br />
|-<br />
|2001: Janne Hämäläinen<br />
|-<br />
|2002: Timo Räsänen ja Toni Ahonen<br />
|-<br />
|2003: Ari Räsänen<br />
|-<br />
|2004: Antti Seitamo<br />
|-<br />
<br />
!Lahnasarja: <br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen <br />
|-<br />
|2001: - <br />
|-<br />
|2002: Lennu Keinänen <br />
|-<br />
|2003: Lennu Keinänen (3) <br />
|-<br />
|2004: Timo Räsänen (7) <br />
|-<br />
<br />
!Suurin lahna:<br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen<br />
|-<br />
|2001: -<br />
|-<br />
|2002: Lennu Keinänen<br />
|-<br />
|2003: Risto Tanskanen<br />
|-<br />
|2004: Timo Räsänen<br />
|-<br />
<br />
!Säynesarja: <br />
|-<br />
|2000: Timo Räsänen (2) <br />
|-<br />
|2001: - <br />
|-<br />
|2002: Lennu Keinänen <br />
|-<br />
|2003: Lennu Keinänen (3) <br />
|-<br />
|2004: - <br />
|-<br />
<br />
!Suurin säyne:<br />
|-<br />
|2000: Timo Räsänen<br />
|-<br />
|2001: -<br />
|-<br />
|2002: Tomi Räsänen<br />
|-<br />
|2003: Lennu Keinänen<br />
|-<br />
|2004: -<br />
|-<br />
<br />
!Sorvasarja: <br />
|-<br />
|2000: Mikko Happo (2) <br />
|-<br />
|2001: - <br />
|-<br />
|2002: Lennu Keinänen <br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen (16) <br />
|-<br />
|2004: Timo Räsänen (1) <br />
Janne Olkkonen (1)<br />
|-<br />
<br />
!Suurin sorva:<br />
|-<br />
|2000: Mikko Happo<br />
|-<br />
|2001: -<br />
|-<br />
| 2002: Lennu Keinänen<br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen<br />
|-<br />
|2004: Timo Räsänen<br />
|-<br />
<br />
!Haukisarja: <br />
|-<br />
|2000: - <br />
|-<br />
|2001: Saara Honkala (2) <br />
|-<br />
|2002: - <br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen (1) <br />
Risto Tanskanen (1)<br />
Janne Holopainen (1)<br />
|-<br />
|2004: - <br />
|-<br />
<br />
!Suurin hauki:<br />
|-<br />
|2000: -<br />
|-<br />
|2001: Saara Honkala (0,28kg)<br />
|-<br />
|2002: -<br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen<br />
|-<br />
|2004: -<br />
|-<br />
<br />
!Eniten kaloja: <br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen (183) <br />
|-<br />
|2001: Toni Ahonen (94) <br />
|-<br />
|2002: Toni Ahonen (109) <br />
|-<br />
|2003: Risto Tanskanen (146) <br />
|-<br />
|2004: Toni Ahonen (92) <br />
|-<br />
<br />
!Eniten kiloja yhteensä:<br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen (7,1)<br />
|-<br />
|2001: Toni Ahonen (2,15)<br />
|-<br />
|2002: Lennu Keinänen (7,4)<br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen (5,33)<br />
|-<br />
|2004: Mikko Happo (4,0)<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden tulokas: <br />
|-<br />
|1999: Mikko Happo <br />
|-<br />
|2000: Janne Olkkonen <br />
|-<br />
|2001: Saara Honkala <br />
|-<br />
|2002: Lennu Keinänen <br />
|-<br />
|2003: Risto Tanskanen <br />
|-<br />
|2004: Antti Seitamo<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden yllättäjä:<br />
|-<br />
|1999: Traktori-Martti<br />
|-<br />
|2000: Tomi Räsänen <br />
|-<br />
|2001: Sanna Räsänen<br />
|-<br />
|2002: Tomi Räsänen<br />
|-<br />
|2003: Tomi Räsänen<br />
|-<br />
|2004: Lennu Keinänen<br />
|-<br />
<br />
!Reilun pilkkijän pokaali:<br />
|-<br />
|1999: -<br />
|-<br />
|2000: - <br />
|-<br />
|2001: - <br />
|-<br />
|2002: - <br />
|-<br />
|2003: - <br />
|-<br />
|2004: - <br />
|-<br />
<br />
!Hauki perkele! -kunniakirja<br />
|-<br />
|2000: Janne Olkkonen<br />
|-<br />
|2001: Saara Honkala<br />
|-<br />
|2002: Fish Kings<br />
|-<br />
|2003: Janne Holopainen<br />
|-<br />
|2004: Marika Hallikainen<br />
|-<br />
<br />
!Eniten eväitä –ansiomerkki:<br />
|-<br />
|1999: Timo Räsänen<br />
|-<br />
|2000: Timo Räsänen <br />
|-<br />
|2001: Timo Räsänen <br />
|-<br />
|2002: Toni Ahonen <br />
|-<br />
|2003: Toni Ahonen <br />
|-<br />
|2004: Tero Karttunen <br />
|-<br />
<br />
!Vuoden vakoilija<br />
|-<br />
|2000: Traktori-Martti<br />
|-<br />
|2001: Bella<br />
|-<br />
|2002: Taimi Räsänen <br />
|-<br />
|2003: Harri Happo<br />
|-<br />
|2004: Timo Räsänen<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden valittaja –erikoismaininta: <br />
|-<br />
|2001: Mikko Happo <br />
|-<br />
|2002: Tomi Räsänen<br />
|-<br />
|2003: Pauli Räsänen<br />
|-<br />
|2004: Mikko Happo<br />
|-<br />
<br />
!Huonoin häviäjä: <br />
|-<br />
|2001: Mikko Happo <br />
|-<br />
|2002: Lasse Kunnasluoto <br />
|-<br />
|2003: Tomi Räsänen <br />
|-<br />
|2004: Traktori-Martti <br />
|-<br />
<br />
!ErikoisPasuri:<br />
|-<br />
|2001: Sanna Räsänen<br />
|-<br />
|2002: Lasse Kunnasluoto<br />
|-<br />
|2003: Tomi Räsänen<br />
|-<br />
|2004: Marika Hallikainen<br />
|-<br />
<br />
!Eniten eri kalalajeja –kuningassarja:<br />
|-<br />
|2000: Toni Ahonen, Janne Olkkonen, Timo Räsänen (5)<br />
|-<br />
|2001: Toni Ahonen, Mikko Happo, Tomi Räsänen, <br />
Janne Hämäläinen, Janne Olkkonen (3)<br />
|-<br />
|2002: Tomi Räsänen (8)<br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen, Timo Räsänen, Risto Tanskanen (6)<br />
|-<br />
|2004: Janne Olkkonen (6)<br />
|-<br />
<br />
!Vuoden Siittiö –säälisarja: <br />
|-<br />
|2001: Toni Ahonen<br />
|-<br />
|2002: Janne Hämäläinen<br />
|-<br />
|2003: Janne Holopainen<br />
|-<br />
|2004: Toni Ahonen<br />
|-<br />
<br />
!Vähiten palkintoja –palkinto:<br />
|-<br />
|2002: Minna Kurki (0)<br />
|-<br />
|2003: Taimi Räsänen (0) <br />
Lasse Kunnasluoto (0) <br />
|-<br />
|2004: Mika Hallikainen (0) <br />
Päivi Vastamäki (0) <br />
Lennu Keinänen (0) <br />
|-<br />
<br />
!Eniten palkintoja -palkinto:<br />
|-<br />
|2002: Lennu Keinänen ja Tomi Räsänen (7)<br />
|-<br />
|2003: Janne Olkkonen (9)<br />
|-<br />
|2004: Timo Räsänen (5), Mikko Happo (5)<br />
|-<br />
<br />
<br />
!Kyseenalainen teko –performanssi:<br />
|-<br />
|2002: Timo Räsänen<br />
|-<br />
|2003: Toni Ahonen<br />
|-<br />
|2004: Harri Happo<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
[[luokka:artikkelit]] [[luokka:pilkkikilpailut]] [[Luokka: Kalassa.netin kalastusmiitit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kyr%C3%B6sj%C3%A4rvi&diff=17385Kyrösjärvi2012-10-25T13:53:34Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{järvi <br />
| Valtio = Suomi<br />
| pinta-ala = 96km²<br />
| rantaviiva = 238km<br />
| pinnankorkeus = 83,2m<br />
| keskisyvyys = 10,6m<br />
| suurin syvyys = 48m<br />
| }}<br />
<br />
Kyrösjärvi on suomen 48.suurin [[järvi]], jonka vesi on ruskehtavaa, mutta tästä huolimatta järvi on hyvässä kunnossa.<ref name=Kuhamaa>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kuhamaa.fi/jarvet/kyrosjarvi|Nimeke=Kuhamaa - Kyrösjärvi|Viitattu= 2.3 2011}}</ref><br />
Se sijaitsee Pirkanmaan luoteisosassa, Ikaalisten, Hämeenkyrön ja Ylöjärven kunnissa.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyrösjärvi|Nimeke=Wikipedia.fi - Kyrösjärvi|Viitattu= 2.3 2011}}</ref><br />
Kyrösjärvi tunnetaan hyvänä kuhajärvenä, joskin [[kuha]]n keskikoko on pientä. Myös [[hauki]], ja [[ahven]]kannat ovat hyvät. Nämä kolme petokalalajia käyttävät Kyrösjärven ajoittain hyväkuntoista [[muikku]]kantaa ravintonaan. Talvisin [[mateen pilkintä]]än on myös hyvät mahdollisuudet. Kyrösjärven pinta-ala on 96km², mutta kalastuslupa-alue on n. 85km².<ref name=Kuhamaa>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kuhamaa.fi/jarvet/kyrosjarvi|Nimeke=Kuhamaa - Kyrösjärvi|Viitattu= 2.3 2011}}</ref><br />
<br />
==Kalastus Kyrösjärvessä==<br />
<br />
===Kuha===<br />
<br />
Kuha on Kyrösjärvessä yleinen ja helposti tavoitettavissa. Ehkä yleisin pyyntitapa on vetouistelu. Paras vetouistelusesonki ajoittuu kesäkunn puolivälistä elokuun puoliväliin. Kuha nousee ilta- ja yöhämärässä pintaan saalistamaan ja silloin se on helppo saalis osaavalle vetouistelulle. Uintisyvyydet on hyvä säätää illalla 1-2 metriin, väreinä kannattaa käyttää fluoresoivia tai kirkkaita värejä. Päivisin kuhaa pysyttelee pohjan tuntumassa ja sitä kannattaa tavoitella penkkojen reunoilta, 3-6 metristä. Pilvisinä päivinä kuhaa saattaa nousta väliveteen saalistamaan, jolloin luonnonväriset, 2,5-4 metriin sukeltavat vaaput ovat hyviä. Toinen yleinen pyyntitapa on jigaus. Ehkä paras sesonki on kudun aikainen kalastus, jossa kuhia tavoitellaan matalasta, kutupaikkojen läheisyydestä. Kesän tullessa jigaajan apajia ovat syvänteistä nousevat, 8-4 metrin paikkeilla olevat penkat. Värit ovat usein kuhasta kiinni, mutta salakka, fluorikeltainen ja myrkynvihreä ovat ajoittain toimineet. Rannalta kalastajan kannattaa hakeutua salmien ja siltojen kohdille, joissa jigaus voi tuottaa tulosta.<br />
<br />
===Hauki===<br />
<br />
Hauki on Kyrösjärvessä yleinen, ja kookkaampaakin haukea järvestä nousee vuosittain. Keskikooltaan noin kilon kokoluokkaa olevat hauet löytää helposti kaislikoista ja lumpeikoista. Siitä niitä voi tavoitella erilaisilla ruohikkouistimilla, kuten Minnow Spoonilla ja Räsäsien ruohikkomalleilla. Ärsytysvärit, kuten ambulanssi ja papukaija toimivta hyvin. Suurempaa haukea löytää kesäaikaan parhaiten uistelemalla syvänteistä nousevien penkkojen reunoja. Hyviä uisteluvaappuja ovat mm. Nils Master Invincible, Rapala Magnum ja Karikko 13&18cm. Syksyn edetessä ja rantakasvillisuuden surkastuesssa pienemmätkin hauet hakeutuvat syvänteisiin saalistamaan.<br />
<br />
===Ahven===<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Purokalastus&diff=17039Purokalastus2012-10-18T17:09:24Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>'''Purokalastus''' on hauskaa ja haasteellista kalastusta, jota harrastetaan [[puro]]illa ja pienillä joilla. Tässä artikkelissa saat vinkkejä [[viehe]]istä, liikkumistavasta, sekä välineistä.<br />
<br />
==Yleisimmät kalalajit ja kalapaikat==<br />
<br />
Puroista on mahdollista pyydystää monia eri kaloja. Niiden kalalajit riippuvat lähellä olevista meristä ja järvistä. Mitä kauenpana se on merestä tai järvestä, sitä niukemmin siinä on kalalajeja. Puroilla yleinen kala on [[purotaimen]]. Se on yleensä pientä, 10-30cm pituista, ja niitä löytyy ympäri puroa. Ne selviävät pienissä ja matalissakin paikoissa. Sukukypsyyden se voi saavuttaa jo alle sadan gramman painoisena. Jos tämä tammukan asuinpaikka laskee järveen tai mereen, voi sinne nousta myös meri-, tai järvitaimenia, nämä kuitenkin nousevat hieman isompiin ja syvempiin sellaisiin. Myös [[puronieriä]] selviää tällaisissa paikoissa, mutta se ei ole niin yleinen kuin taimen. Sitä tuotiin vuonna 1960 Suomeen, ja osa näistä istutuksista on muodostanut luonnonvaraisen kannan. [[Harjus|Harjuksiakin]] puroissa on, mutta niitä esiintyy enemmänkin Lapissa. Etelässäkin harjusta on, mutta yleisimmin istutettuna. Harjus ei myöskään kääpiöidy niin helposti kuin sukulaisensa taimen. Jos purossa ei jostain syystä ole jalompaa kalaa, voi siellä silti olla ahvenia. Ne ovat yleensä syöntipäälläkin, ja niitä esiintyy erityisesti kesällä niiden tullessa ruoan perässä. [[Hauki|Hauet]] ovat pienissä puroissa yleensä sattumatapauksia, jotka ovat lähteneet nousemaan jostain [[Järvi|lähijärvestä]]. Keväällä niitä kuitenkin voi tulla hieman paremmin niiden noustessa kudulle. Särkikaloista erityisesti säyne tykkää nousta puroihin kudulle.<br />
<br />
====Kalapaikat====<br />
<br />
Harjukset löytyvät yleensä niva- ja suvanto-osuuksilta, sekä koskien alta. Hyönteisaikaan kalat pistelevät mielellään pinnassa ja paljastavat olinpaikkansa helposti. Purotaimenet ja puronieriät löytää syvistä montuista ja reunankoverteista, varsinkin, jos niiden päällä roikkuu kasvillisuutta. Niitä löytää myös ulkokaarteisiin kavertuneista kuopista. Haukia kannattaa hakea erityisesti syvistä ja suojaisista suvannoista. Ahvenia ja särkikaloja löytyy ympäri puroa. Sivuvirrat ja koskien niskat kannattaa myös kokeilla. Älä aliarvioi pientä puroa, siinä saatta asustaa jopan lähelle kilon kokoluokkaa olevia taimenia, jos syvyyttä, ravintoa ja suojapaikkoja on tarpeeksi.<br />
<br />
[[Tiedosto:Purotaimen42.jpg|thumb|250px|Metrin levyisen puron leveästä kohdasta saatu nätti 42cm purotaimen]]<br />
<br />
==Liikkuminen ja vieheiden heittäminen==<br />
<br />
Purolla pitää liikkua varovaisesti ja hiljaa. Ainoastaan leveissä tai syvissä paikoissa kalat pysyvät paikoillaan, eivätkä pakene melusta tai jalkojen töminästä. Vältä veteen koskemista kalapaikan lähellä. Maastoon sulautuvat vatteet saattavat myös auttaa. Vieheiden heittäminen voi olla ajoittain erittäin vaikeaa tiheän kasvuston takia, jolloin pienet, kelluvat vaaput toimivat. Tällaisia ovat mm. [[Rapala|Rapalan]] pienimmät [[Original Floater|Originalit]], Lady Lord-vaaput ja pienet Salmon Hornetit. Niitä voi liu'uttaa virtaa pitkin jopa kymmeniä metrejä, riippuen puron mutkaisuudesta. Sitten vain kelataan, ja yritetään olla osumatta kiviin ja puihin. Puun/kiven tullessa kohdalle voi kelauksen pysäyttää, ja antaa vaapun nousta - Tämä on myös vastustamaton houkutus nälkäiselle purotaimenelle. Jos tämä heittotyyli ei jostain syystä onnistu, voit kokeilla [[ampumisheitto]]a. Yritä uittaa vieheitäsi pohjan tuntumassa. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, usein purossa on vähän ravintoa, joten kyllä kalat pinnastakin tulevat kuvan hakemaan jos sillä päällä ovat. Kannattaa harrastaa [[C&R|C&R-kalastusta]], ja käyttää väkäsettömiä [[koukku]]ja, niin kanta pysyy ennallaan.<br />
<br />
==Välineet ja vieheet==<br />
<br />
Yleisimmin puroilla käytetään 5-7 jalkaisia eli 150-210cm pitkiä [[vapa|vapoja]], sekä kevyitä 500-1000 luokan [[kela|keloja]]. [[Siima|Siimassa]] on hyvä olla vetoluujuutta, jotta vieheet saadaan pois puunrungoista, puskista ja muusta ikävästä. Paras valinta on 0,14-0,18 paksua kuitusiimaa, ja monofiilit 0,20-0,25 paksua. Kevyet välineet helpottavat heittoja, ja ovat vaivattomia kuljettaa. Itse olen erittäin tykästynyt [[lippa|lippoihin]], tarkkaan sanottuna 1 ja 2 koon [[Vibrax]]eihin, Meppseihin ja Myran lippoihin. Ne kelpaavat kaikille purossa esiintyville kalastajan tavoitettavissa oleville kalalajeille. Yleensä väreinä käytän kuparia, hopeaa, kultaa ja mustaa. Ärsytysvärejä käytän silloin, kun on kuumaa ja aurinkoista, kun vesi on matalalla, tai silloin, kun mikään muu ei kelpaa. Koukkuihin kannattaa sitoa vaikka punaista marabouta, se tuntuu parantavan kalan ottihalukkuutta.[[Vaappu|Vaaput]] ovat myös erittäin käteviä niiden persoonallisen uiton mahdollisuuden ansiosta. Hyviä vaappumalleja on mainittu ylhäällä. Leechejä käytetään myös yleisesti, mutta niistä minulla ei ole juurikaan kokemusta. Hyviä leech-värejä ovat valkoinen, musta ja punainen, ja niitä voi pomputella kätevästi pohjaa pitkin jigin tavoin. Lusikat ja [[jigi]]t ovat hieman hankalempia tapauksia niiden nopean uppoamisen takia, mutta isommalla purolla tai syvänteen osuessa kohdalle jompikumpi niistä saattaa olla päivän huippukuva.<br />
<br />
[[Tiedosto: Taimenkuvia.jpg|thumb|250px|Hyviä taimenuistimia. Ylhäällä oleva Abu Garcian lusikka sopii hieman isoimmille puroille.]]<br />
<br />
==Kalastuslaki==<br />
<br />
Puroille harvemmin myydään lupia, ja Suomen kalastuslain mukaan '''jos purosi on luokiteltu lohi-, tai siikapitoiseksi virtavesistöksi, siellä ei saa kalastaa ilman lupaa.''' Jos puroasi '''ei''' ole luokiteltu lohi,- tai siikapitoiseksi virtavesistöksi, siellä saa teoriassa kalastaa rauhoitusaikana ja mato-ongella. Itse en ole käynyt puroilla rauhoitusaikana kaloja ajatellen, ja suosittelen muillekkin rauhoitusajan noudattamista.<br />
<br />
Allaolevasta linkistä saat tietää kaikki Keski-Suomen lohi-, tai siikapitoiseksi luokitellut virtavesistöt. Muiden kalastusalueiden lohi-, tai siikapitoiseksi luokitellut virtavesistöt löydät tältä sivustolta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html<br />
<br />
http://map.genimap.com/MMM/Kalastuskieltoalue/images_servlet/lohisiika.htm<br />
<br />
==Lue myös==<br />
<br />
[[Puronieriän heittokalastus]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Purokalastus&diff=17038Purokalastus2012-10-18T17:08:21Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Purokalastus''' on hauskaa ja haasteellista kalastusta, jota harrastetaan [[puro]]illa ja pienillä joilla. Tässä artikkelissa saat vinkkejä [[viehe]]istä, liikkumistavasta, sekä välineistä.<br />
<br />
==Yleisimmät kalalajit ja kalapaikat==<br />
<br />
Puroista on mahdollista pyydystää monia eri kaloja. Niiden kalalajit riippuvat lähellä olevista meristä ja järvistä. Mitä kauenpana se on merestä tai järvestä, sitä niukemmin siinä on kalalajeja. Puroilla yleinen kala on [[purotaimen]]. Se on yleensä pientä, 10-30cm pituista, ja niitä löytyy ympäri puroa. Ne selviävät pienissä ja matalissakin paikoissa. Sukukypsyyden se voi saavuttaa jo alle sadan gramman painoisena. Jos tämä tammukan asuinpaikka laskee järveen tai mereen, voi sinne nousta myös meri-, tai järvitaimenia, nämä kuitenkin nousevat hieman isompiin ja syvempiin sellaisiin. Myös [[puronieriä]] selviää tällaisissa paikoissa, mutta se ei ole niin yleinen kuin taimen. Sitä tuotiin vuonna 1960 Suomeen, ja osa näistä istutuksista on muodostanut luonnonvaraisen kannan. [[Harjus|Harjuksiakin]] puroissa on, mutta niitä esiintyy enemmänkin Lapissa. Etelässäkin harjusta on, mutta yleisimmin istutettuna. Harjus ei myöskään kääpiöidy niin helposti kuin sukulaisensa taimen. Jos purossa ei jostain syystä ole jalompaa kalaa, voi siellä silti olla ahvenia. Ne ovat yleensä syöntipäälläkin, ja niitä esiintyy erityisesti kesällä niiden tullessa ruoan perässä. [[Hauki|Hauet]] ovat pienissä puroissa yleensä sattumatapauksia, jotka ovat lähteneet nousemaan jostain [[Järvi|lähijärvestä]]. Keväällä niitä kuitenkin voi tulla hieman paremmin niiden noustessa kudulle. Särkikaloista erityisesti säyne tykkää nousta puroihin kudulle.<br />
<br />
====Kalapaikat====<br />
<br />
Harjukset löytyvät yleensä niva- ja suvanto-osuuksilta, sekä koskien alta. Hyönteisaikaan kalat pistelevät mielellään pinnassa ja paljastavat olinpaikkansa helposti. Purotaimenet ja puronieriät löytää syvistä montuista ja reunankoverteista, varsinkin, jos niiden päällä roikkuu kasvillisuutta. Niitä löytää myös ulkokaarteisiin kavertuneista kuopista. Haukia kannattaa hakea erityisesti syvistä ja suojaisista suvannoista. Ahvenia ja särkikaloja löytyy ympäri puroa. Sivuvirrat ja koskien niskat kannattaa myös kokeilla. Älä aliarvioi pientä puroa, siinä saatta asustaa jopan lähelle kilon kokoluokkaa olevia taimenia, jos syvyyttä, ravintoa ja suojapaikkoja on tarpeeksi.<br />
<br />
[[Tiedosto:Purotaimen42.jpg|thumb|250px|Metrin levyisen puron leveästä kohdasta saatu nätti 42cm purotaimen]]<br />
<br />
==Liikkuminen ja vieheiden heittäminen==<br />
<br />
Purolla pitää liikkua varovaisesti ja hiljaa. Ainoastaan leveissä tai syvissä paikoissa kalat pysyvät paikoillaan, eivätkä pakene melusta tai jalkojen töminästä. Vältä veteen koskemista kalapaikan lähellä. Maastoon sulautuvat vatteet saattavat myös auttaa. Vieheiden heittäminen voi olla ajoittain erittäin vaikeaa tiheän kasvuston takia, jolloin pienet, kelluvat vaaput toimivat. Tällaisia ovat mm. [[Rapala|Rapalan]] pienimmät [[Original Floater|Originalit]], Lady Lord-vaaput ja pienet Salmon Hornetit. Niitä voi liu'uttaa virtaa pitkin jopa kymmeniä metrejä, riippuen puron mutkaisuudesta. Sitten vain kelataan, ja yritetään olla osumatta kiviin ja puihin. Puun/kiven tullessa kohdalle voi kelauksen pysäyttää, ja antaa vaapun nousta - Tämä on myös vastustamaton houkutus nälkäiselle purotaimenelle. Jos tämä heittotyyli ei jostain syystä onnistu, voit kokeilla [[ampumisheitto]]a. Yritä uittaa vieheitäsi pohjan tuntumassa. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, usein purossa on vähän ravintoa, joten kyllä kalat pinnastakin tulevat kuvan hakemaan jos sillä päällä ovat. Kannattaa harrastaa [[C&R|C&R-kalastusta]], ja käyttää väkäsettömiä [[koukku]]ja, niin kanta pysyy ennallaan.<br />
<br />
==Välineet ja vieheet==<br />
<br />
Yleisimmin puroilla käytetään 5-7 jalkaisia eli 150-210cm pitkiä [[vapa|vapoja]], sekä kevyitä 500-1000 luokan [[kela|keloja]]. [[Siima|Siimassa]] on hyvä olla vetoluujuutta, jotta vieheet saadaan pois puunrungoista, puskista ja muusta ikävästä. Paras valinta on 0,14-0,18 paksua kuitusiimaa, ja monofiilit 0,20-0,25 paksua. Kevyet välineet helpottavat heittoja, ja ovat vaivattomia kuljettaa. Itse olen erittäin tykästynyt [[lippa|lippoihin]], tarkkaan sanottuna 1 ja 2 koon [[Vibrax]]eihin, Meppseihin ja Myran lippoihin. Ne kelpaavat kaikille purossa esiintyville kalastajan tavoitettavissa oleville kalalajeille. Yleensä väreinä käytän kuparia, hopeaa, kultaa ja mustaa. Ärsytysvärejä käytän silloin, kun on kuumaa ja aurinkoista, kun vesi on matalalla, tai silloin, kun mikään muu ei kelpaa. Koukkuihin kannattaa sitoa vaikka punaista marabouta, se tuntuu parantavan kalan ottihalukkuutta.[[Vaappu|Vaaput]] ovat myös erittäin käteviä niiden persoonallisen uiton mahdollisuuden ansiosta. Hyviä vaappumalleja on mainittu ylhäällä. Leechejä käytetään myös yleisesti, mutta niistä minulla ei ole juurikaan kokemusta. Hyviä leech-värejä ovat valkoinen, musta ja punainen, ja niitä voi pomputella kätevästi pohjaa pitkin jigin tavoin. Lusikat ja [[jigi]]t ovat hieman hankalempia tapauksia niiden nopean uppoamisen takia, mutta isommalla purolla tai syvänteen osuessa kohdalle jompikumpi niistä saattaa olla päivän huippukuva.<br />
<br />
[[Tiedosto: Taimenkuvia.jpg|thumb|250px|Hyviä taimenuistimia. Ylhäällä oleva Abu Garcian lusikka sopii hieman isoimmille puroille.]]<br />
<br />
==Kalastuslaki==<br />
<br />
Puroille harvemmin myydään lupia, ja Suomen kalastuslain mukaan '''jos purosi on luokiteltu lohi-, tai siikapitoiseksi virtavesistöksi, siellä ei saa kalastaa ilman lupaa.''' Jos puroasi '''ei''' ole luokiteltu lohi,- tai siikapitoiseksi virtavesistöksi, siellä saa teoriassa kalastaa rauhoitusaikana ja mato-ongella. Itse en ole käynyt puroilla rauhoitusaikana kaloja ajatellen, ja suosittelen muillekkin rauhoitusajan noudattamista.<br />
<br />
Allaolevasta linkistä saat tietää kaikki Keski-Suomen lohi-, tai siikapitoiseksi luokitellut virtavesistöt. Muiden kalastusalueiden lohi-, tai siikapitoiseksi luokitellut virtavesistöt löydät tältä sivustolta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html<br />
<br />
http://map.genimap.com/MMM/Kalastuskieltoalue/images_servlet/lohisiika.htm<br />
<br />
==Lue myös==<br />
<br />
[[Puronieriän heittokalastus]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuusamon_R%C3%A4s%C3%A4nen&diff=17036Kuusamon Räsänen2012-10-15T12:46:38Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>[[tiedosto:Kirjolohi 48cm.jpg|200px|thumb|Räsäseen napannut kirjolohi]]<br />
<br />
'''Kuusamon räsänen''' on Kuusamon uistimen valmistama [[lusikkauistin]], jolla on melko runsas värikartta. Räsästä kuvaillaan usein '''jokapaikan uistimeksi''', tähän lienee syynä se, että siihen on todettu nappaavan [[hauki]], [[ahven]], [[kirjolohi]], [[kuha]], [[taimen]] ja [[lohi]] sekä monet muut [[kala]]lajit. Siitä on monta kokoa, tällä hetkellä tuotannossa ovat mallit: 40mm/6g, 50mm/11g, 60mm/15g, 65mm/9g, 70m/8g, 70mm/10g, 70mm/20g, 90mm/14g ja 90mm/28g. Näistä malleista löytyy ruohikkokalastukseen ja vetouisteluun soveltuvia, lisäksi montaa mallia saa helmellisenä.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://www.kuusamonuistin.fi/uistimet/uistimet.html<br />
[[luokka:Kuusamon uistimet]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuusamon_R%C3%A4s%C3%A4nen&diff=17035Kuusamon Räsänen2012-10-13T14:04:01Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
[[tiedosto:Kirjolohi 48cm.jpg|thumb|Räsäseen napannut kirjolohi]]<br />
<br />
'''Kuusamon räsänen''' on Kuusamon uistimen valmistama [[lusikkauistin]], jolla on melko runsas värikartta. Räsästä kuvaillaan usein ''jokapaikan uistimeksi'', tähän lienee syynä se, että siihen voi napata [[hauki]], [[ahven]], [[kirjolohi]], [[kuha]], [[taimen]] ja [[lohi]] sekä monet muut [[kala]]lajit. Siitä on monta kokoa, tällä hetkellä tuotannossa ovat mallit: '''90mm/28g helmi, 90mm/14g, 70mm/10g, 70mm/10g ruohikko, 50mm/11g, 50mm/11g ruohikko, 65mm/9g veto, 70mm/20g helmi ruohikko, 70mm/20g,70m/8g helmi vetomalli, 90mm/28g helmi ruohikko, 70mm/20g helmi, 60mm/15g helmi, 50mm/11g helmi ja 40mm/6g helmi.'''<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://www.kuusamonuistin.fi/uistimet/uistimet.html<br />
[[luokka:Kuusamon uistimet]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Kirjolohi_48cm.jpg&diff=17034Tiedosto:Kirjolohi 48cm.jpg2012-10-13T13:59:35Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div></div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalkkisten_kanava&diff=16991Kalkkisten kanava2012-08-19T12:17:34Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div> [[Tiedosto:MS Suometar in Kalkkinen Canal.jpg|300px|right|thumb|Kalkkisten kanava]]<br />
<br />
<br />
'''Kalkkisten kanava''' on Asikkalassa sijaitseva [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalaisen]] yhdistävä automaatti- ja osin kauko-ohjattava [[kanava]]. Kanava on valmistunut vuonna 1878. Kanavahankkeesta oli keskusteltu jo 1850-luvulla, mutta kanavan rakentaminen aloitettiin vasta vuonna 1875. Kalkkisten kanava uusittiin vuosina 1961–1964. Kanava on 1315 metriä pitkä ja sen 500 metriä pitkä sulku on pisin Euroopan makeanveden kanavista.<br />
Vedenpintojen korkeusero sulussa on 0,90m – 1,15m.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
<br />
*[[Merenkulkulaitos]]: [http://veps.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/vaylat_kanavat/kanavat/kalkkinen Kalkkisten kanava]<br />
<br />
* [http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/kalkkinenf.html Suomen kanavat - Kalkkinen] <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen kanavat]]<br />
[[Luokka: Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Valuma-alue&diff=16974Valuma-alue2012-08-13T10:58:45Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div><br />
'''Valuma-alue''' eli vesistöalue tai sadealue on alue, josta [[vesistö]] saa [[vesi|vetensä]]. Vedenjakajat eli rajakohdat rajaavat vesistöaluetta, joiden eri puolilta vedet virtaavat eri suuntiin.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Valuma-alue|Nimeke=Wikipedia.fi - Valuma-alue|Viitattu=7.8 2012}}</ref><br />
<br />
{{tynkäpohja|[[Tiedosto:Ros0028.jpg|50px]]|'''Vesialuetta'''|Vesialuetyngät}}<includeonly>[[luokka:Vesialuetyngät]]</includeonly><noinclude> [[luokka:tynkämallineet]] </noinclude><br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Valuma-alue&diff=16973Valuma-alue2012-08-07T07:18:31Z<p>Kona19: Ak: Uusi sivu: {{kehitteillä oleva artikkeli}} '''Valuma-alue''' eli vesistöalue tai sadealue on alue, josta vesistö saa vetensä. vedenjakajat eli rajakohdat rajaavat vesistöal...</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
'''Valuma-alue''' eli vesistöalue tai sadealue on alue, josta [[vesistö]] saa [[vesi|vetensä]]. vedenjakajat eli rajakohdat rajaavat vesistöaluetta, joiden eri puolilta vedet virtaavat eri suuntiin.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Valuma-alue|Nimeke=Wikipedia.fi - Valuma-alue|Viitattu=7.8 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hein%C3%A4sorsa&diff=16688Heinäsorsa2012-03-09T15:58:54Z<p>Kona19: Ak: Uusi sivu: {{Kehitteillä oleva artikkeli}} {{Taksonomia/eläimet | nimi = Heinäsorsa | kuva = Mallard drake swimming.jpg | status = Elinvoimainen | leveys = 250 | kuvateksti = | domeeni = ...</p>
<hr />
<div>{{Kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Heinäsorsa<br />
| kuva = Mallard drake swimming.jpg<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti =<br />
| domeeni = Aitotumalliset ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| luokka = Linnut ''Aves''<br />
| lahko = Sorsalinnut ''Anseriformes''<br />
| heimo = Sorsat ''Anatidae''<br />
| suku = Sorsat ''Anas''<br />
| laji = ''platyrhynchos''<br />
}}<br />
<br />
'''Heinäsorsa''' eli '''sinisorsa''' (''Anas platyrhynchos'') on maamme yleisin sorsalintu.<ref name=Suomen Metsästäjäliitto>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.metsastajaliitto.fi/?q=node/267|Nimeke=Suomen Metsästäjäliitto|Viitattu = 9.3 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Seiti&diff=16659Seiti2012-03-01T11:24:27Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div><br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Seiti<br />
| kuva = Seiti1.jpg<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Turskakalat]] ''Gadiformes''<br />
| heimo =[[Turskat]] ''Gadidae''<br />
| suku = ''Pollachius'' <br />
| laji = ''pollachius'' <br />
}}<br />
<br />
'''Seiti''' (''Pollachius virens'') on Atlantin pohjoisosissa elävä [[turskakalat|turskakala]], joka on [[kolja]]n ja [[turska]]n ohella yksi alueen tärkeimmmistä [[kala|saaliskaloista]].<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Taloudellisesti tärkeimmät seitikannat elävät Islantia ympäröivillä<br />
[[meri]]alueilla, Barentsinmerellä ja Pohjanmerellä.<ref name=CC-kilta>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.cc-kilta.fi/pdf/kalaopas.pdf|Nimeke= CC-kilta - Meren herkkuja|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
Muuten seitiä on yleisesti Atlantin molemmin puolin, Euroopassa Biskajanlahdelta Kuolan rannikolle ja Huippuvuorille, Pohjois-Amerikassa Pohjois-Carolinasta Hudsoninsalmeen ja Etelä-Grönlantiin.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Elintavat ja lisääntyminen==<br />
<br />
Seiti elää rannikoiden lähellä ja avovedessä 200 metrin syvyyteen asti. Se on pelaginen parvikala ja kasvaa nopeasti, 5 vuodessa yli 60 cm:n mittaiseksi. Nuoret rannan läheisyydessä viipyvät kalat syövät katkoja, planktonia, ja krillejä, vanhemmat siirtyvät syvemmälle ja pyydystävät [[kala]]a. Seiti tulee sukukypsäksi 5-10-vuotiaana, Amerikassa ilmeisesti aiemmin. Se lisääntyy talvella. Pyyntikokoinen seiti on yleensä n. 30-110 cm:n mittaista.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 28.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Kalastus ja käyttö==<br />
<br />
Seitiä pyydetään erilaisilla [[nuotta|nuotilla]], [[troolaus|troolaamalla]],[[pitkäsiima]]lla sekä koukkukalastuksella. Kokonaissaalismäärät ovat olleet suhteellisen tasaiset vuosikymmenten ajan, noin 400 000 tonnia vuodessa, josta suurin osa Euroopasta. Tärkein pyyntimaa on Norja. Suuri seiti on suosittu urheilukalastuskohde. Seitiä kaupataan fileinä, pakastettuna ja tuoreena.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 28.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]<br />
[[Luokka:Kalat]]<br />
[[Luokka:Turskat]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Seiti&diff=16652Seiti2012-02-28T18:18:52Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{Kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Seiti<br />
| kuva = Seiti1.jpg<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Turskakalat]] ''Gadiformes''<br />
| heimo =[[Turskat]] ''Gadidae''<br />
| suku = ''Pollachius'' <br />
| laji = ''pollachius'' <br />
}}<br />
<br />
'''Seiti''' (''Pollachius virens'') on Atlantin pohjoisosissa elävä [[turskakalat|turskakala]], joka on [[kolja]]n ja [[turska]]n ohella yksi alueen tärkeimmmistä [[kala|saaliskaloista]].<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Taloudellisesti tärkeimmät seitikannat elävät Islantia ympäröivillä<br />
[[meri]]alueilla, Barentsinmerellä ja Pohjanmerellä.<ref name=CC-kilta>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.cc-kilta.fi/pdf/kalaopas.pdf|Nimeke= CC-kilta - Meren herkkuja|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
Muuten seitiä on yleisesti Atlantin molemmin puolin, Euroopassa Biskajanlahdelta Kuolan rannikolle ja Huippuvuorille, Pohjois-Amerikassa Pohjois-Carolinasta Hudsoninsalmeen ja Etelä-Grönlantiin.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Elintavat ja lisääntyminen==<br />
<br />
Seiti elää rannikoiden lähellä ja avovedessä 200 metrin syvyyteen asti. Se on pelaginen parvikala ja kasvaa nopeasti, 5 vuodessa yli 60 cm:n mittaiseksi. Nuoret rannan läheisyydessä viipyvät kalat syövät katkoja, planktonia, ja krillejä, vanhemmat siirtyvät syvemmälle ja pyydystävät [[kala]]a. Seiti tulee sukukypsäksi 5-10-vuotiaana, Amerikassa ilmeisesti aiemmin. Se lisääntyy talvella. Pyyntikokoinen seiti on yleensä n. 30-110 cm:n mittaista.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 28.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Kalastus ja käyttö==<br />
<br />
Seitiä pyydetään erilaisilla [[nuotta|nuotilla]], [[troolaus|troolaamalla]],[[pitkäsiima]]lla sekä koukkukalastuksella. Kokonaissaalismäärät ovat olleet suhteellisen tasaiset vuosikymmenten ajan, noin 400 000 tonnia vuodessa, josta suurin osa Euroopasta. Tärkein pyyntimaa on Norja. Suuri seiti on suosittu urheilukalastuskohde. Seitiä kaupataan fileinä, pakastettuna ja tuoreena.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 28.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]<br />
[[Luokka:Kalat]]<br />
[[Luokka:Turskat]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Seiti&diff=16646Seiti2012-02-25T08:44:09Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{Kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Seiti<br />
| kuva = Seiti1.jpg<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Turskakalat]] ''Gadiformes''<br />
| heimo =[[Turskat]] ''Gadidae''<br />
| suku = ''Pollachius'' <br />
| laji = ''pollachius'' <br />
}}<br />
<br />
'''Seiti''' (''Pollachius virens'') on Atlantin pohjoisosissa elävä [[turskakalat|turskakala]], joka on [[kolja]]n ja [[turska]]n ohella yksi alueen tärkeimmmistä [[kala|saaliskaloista]].<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Taloudellisesti tärkeimmät seitikannat elävät Islantia ympäröivillä<br />
merialueilla, Barentsinmerellä ja Pohjanmerellä.<ref name=CC-kilta>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.cc-kilta.fi/pdf/kalaopas.pdf|Nimeke= CC-kilta - Meren herkkuja|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
Muuten seitiä on yleisesti Atlantin molemmin puolin, Euroopassa Biskajanlahdelta Kuolan rannikolle ja Huippuvuorille, Pohjois-Amerikassa Pohjois-Carolinasta Hudsoninsalmeen ja Etelä-Grönlantiin.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Elintavat ja lisääntyminen==<br />
<br />
<br />
<br />
==Kalastus ja käyttö==<br />
<br />
<br />
<br />
==Taloudellinen merkitys==<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]<br />
[[Luokka:Kalat]]<br />
[[Luokka:Turskat]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalalokki&diff=16645Kalalokki2012-02-25T08:02:04Z<p>Kona19: Taksonomia ja määritelmä lisätty</p>
<hr />
<div><br />
{{Taksonomia/eläimet <br />
| nimi = Kalalokki<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = Kalalokki1.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = <br />
| domeeni = [[Eukaryootit]] ''Eucarya''<br />
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''<br />
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''<br />
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''<br />
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''<br />
| lahko = [[Rantalinnut]] ''Charadriiformes'' <br />
| heimo =[[Lokit]] ''Laridae''<br />
| suku = [[Lokit]] ''Larus''<br />
| laji =''canus''<br />
}}<br />
<br />
'''Kalalokki''' (''Larus canus'') on keskikokoinen, Euroopan ja Aasian pohjoisosissa yleisenä esiintyvä lokkilaji. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalalokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Kalalokki|Viitattu = 25.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Tuntomerkit==<br />
<br />
Kalalokki on noin 40cm pitkä lintu, eli suurempi kuin [[naurulokki]], mutta sirompi kuin [[harmaalokki]]. Pää on pyöreä, jalat ja nokka kellanvihreitä. Silmän värikalvo on tumma. Siipien kärjet ovat mustat, mutta niissä on valkoiset täplät. Kalalokin siiveniskut ovat nopeita. Poikanen on vielä alkusyksystä harmaaruskeaselkäinen, mutta muuttuu syksyn mittaa harmaaksi. <br />
<br />
==Ääntely==<br />
<br />
Ääntelee heleämmin kuin [[harmaalokki]]. Varoitusääni kuuluu ''kék-käk, kék-käk-käk'', kaklattaa ''ka ka ka kaiija-kaiija-kaija-kaja-kaja'' ja kiljuu viiltävästi ''klii-ja''.<br />
<br />
==Esiintyminen==<br />
[[Tiedosto:Birdatlas taxonmap12.PNG|200px|right|thumb|Kalalokin levinneisyys]]<br />
Viihtyy kaikilla saaristovyöhykkeillä ja mantereen suurjärvien kivikkorannoilla. Kalalokki välttää puskaisia merenlahtia, ja jonkinverran reheviä sisävesiä. Muuttaa heinä-syyskuussa Länsi-Eurooppaan tai Pohjois-Afrikkaan, ja palaa maalis-toukokuussa. <br />
<br />
==Pesintä==<br />
<br />
Pesii pareittain ja yhdyskunnittain Suomen kaikilla meri- ja sisävesialueilla. Pesä on rantakivikossa tai -pengermällä, kannolla tai niityllä. Joskus jopa puussa. Munii toukokuusa tavallisesti 3 munaa, joita molemmat emot hautovat noin kuukauden (22-27vrk). Poikaset pystyvät lentämään viimeistään viikon päästä. Poikasille syötetään matoja pelloilta, mutta myös kaloja, simpukoita, äyriäisiä ja hyönteisiä, eli ravinto on vaihtelevaa. Joissakin paikoissa myös ryöstelee ruokaa.<br />
<br />
[[Tiedosto:Kalalokki.PNG|300px|left|thumb|Kalalokki pesässään]]<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
WSOY Linturetkiopas, ''Stuart Keith, John Gooders''<br />
<br />
[[Käyttäjä:Piisami|Piisami]] 27. helmikuuta 2011 kello 11.51 (UTC)<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Kalalokki1.jpg&diff=16644Tiedosto:Kalalokki1.jpg2012-02-25T07:40:22Z<p>Kona19: Lähde: Wikimedia Commons</p>
<hr />
<div>Lähde: Wikimedia Commons</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Seiti&diff=16642Seiti2012-02-24T12:22:27Z<p>Kona19: Ak: Uusi sivu: {{Kehitteillä oleva artikkeli}} {{Taksonomia/eläimet | nimi = Seiti | kuva = Seiti1.jpg | domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya'' | kunta = Eläinkunta ''Animalia'' | pääjakso =...</p>
<hr />
<div>{{Kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Seiti<br />
| kuva = Seiti1.jpg<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Turskakalat]] ''Gadiformes''<br />
| heimo =[[Turskat]] ''Gadidae''<br />
| suku = ''Pollachius'' <br />
| laji = ''pollachius'' <br />
}}<br />
<br />
'''Seiti''' (''Pollachius virens'') on Atlantin pohjoisosissa elävä [[turskakalat|turskakala]], joka on [[kolja]]n ja [[turska]]n ohella yksi alueen tärkeimmmistä [[kala|saaliskaloista]].<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Seiti|Nimeke=Wikipedia.fi - Seiti|Viitattu = 24.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]<br />
[[Luokka:Kalat]]<br />
[[Luokka:Turskat]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Seiti1.jpg&diff=16641Tiedosto:Seiti1.jpg2012-02-24T12:02:35Z<p>Kona19: Lähde: Wikimedia Commons</p>
<hr />
<div>Lähde: Wikimedia Commons</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merilokki&diff=16640Merilokki2012-02-23T09:23:18Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div><br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Merilokki<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = Merilokki.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = <br />
| domeeni = [[Aitotumaiset]]'' Eucarya''<br />
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''<br />
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''<br />
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''<br />
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''<br />
| lahko = [[Rantalinnut]] ''Charadriiformes''<br />
| heimo = [[Lokit]] ''Laridae''<br />
| suku = [[Lokit]] ''Larus''<br />
| laji = ''marinus''<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Merilokki''' (''Larus marinus'') on suurin Suomessa pesivistä lokkilajeista. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Aikuisen merilokin vartalo ja pää ovat valkoiset. Selkä ja siivet ovat päältä mustat, siivenkärjissä on kuitenkin valkea läikkä. Merilokin nokka on tukeva ja keltainen, ja siinä on pieni punainen pilkku. Kaula on paksu, ja jalat harmaanpunertavat tai lihanpunaiset. Pituus 61–74 cm, siipien kärkiväli on 144–166 cm, paino yleensä 1,2–1,8 kg, voi kuitenkin painaa jopa kaksi kiloa. Sen erottaa [[selkälokki|selkälokista]] tanakamman olemuksen, harmahtavampien mustien osien, jalkojen värityksen ja äänien perusteella. Nuoret yksilöt ovat ruskehtavia parin ensimmäisen elinvuoden ajan. Ensimmäisen elinvuoden aikana ne voivat olla vaikeita erottaa saman ikäisestä harmaalokista. Noin 4 vuoden ikäisenä merilokki saa aikuispuvun.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Merilokki on ollut mereinen lintu nimensä mukaisesti. Vuosikymmeniä sitten laji oli hyvin vähälukuinen ja pesi vain kaikkein uloimmilla kareilla. Kanta on lisääntynyt voimakkaasti ja laji pesii kaikkialla saaristossa nykyisin. Esiintyminen painottuu pienten puuttomien karien täplittämään väli- ja ulkosaaristoon. Merilokki ei pesi suurilla metsäpeitteisillä saarilla , joitakin karuja niemenkärkiä lukuun ottamatta. Lisääntymisen ansiosta laji on siirtynyt pesimään suurimmille [[järvi]]lle, ja myös joillekin soille [[harmaalokki]]yhdyskuntiin. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Merilokki pesii Pohjois-Amerikan ja Luoteisen Euroopan rannikoilla, saarissa ja paikoin myös sisämaassa. Lajin elinympäristön ala on noin miljoona neliökilometriä ja maailman populaation kooksi arvioidaan 540 000–750 000 yksilöä. Euroopassa pesii noin 96 000–120 000 paria. Suomen kannaksi on arvioitu noin 2300 paria, pääosa Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Sisämaassa pesii noin 100 paria merilokkeja, pääasiassa Lapin suurilla järvillä sekä muutamilla eteläsuomalaisilla järvillä ja niiden saarilla. Valtaosa merilokeistamme muuttaa talveksi joko Baltian rannikkoa tai Ruotsin itärannikkoa seuraten Tanskan, Puolan ja Pohjois-Saksan vesille, osa pysyttelee merialueellamme läpi vuoden. Harvoin, kun [[Itämeri]] jäätyy lähes kokonaan, kaikki merilokit muuttavat Tanskaan ja Pohjanmeren rannikoille. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Lisääntyminen ja ravinto==<br />
<br />
Merilokit pesivät ensi kertaa 4–5-vuotiaina. Tyypillisesti vain yksi pari asuttaa pientä puutonta karia, mutta kannan kasvun myötä yhdyskuntapesiminen on yleistynyt. Suomen suurimmassa yhdyskunnnassa on ollut 55 paria. Toistaiseksi ne ovat vielä pieniä, muutamasta parista 10–20:een. Monissa harmaalokkiyhdyskunnissa pesii myös muutamia merilokkipareja. Pesimäluotonsa tuntumassa pysyttelevät vanhat merilokkiparit ovat siinä niin kauan kuin meri on sula, ja ne palaavat jo ennen jäiden lähtöä. Monet parit eivät lähde muutolle lainkaan jäättöminä talvina, vaan jopa tammikuussa saattaa nähdä vanhan linnun makailevan vanhassa pesäkuopassa, ikään kuin hautomassa. Merilokin pesä on isokokoinen, heinistä, sammalista ynnämuusta materialista rakennettu. Avoimesti luodon korkeimmalla paikalla, ison kiven päällä tai suomättäällä, mistä emo voi esteettömästi tarkkailla ympäristöä. Munia on 3, uusintapesissä yleensä 2. Muninta alkaa jäiden lähdön jälkeen, ja se kestää noin 4 viikkoa. Molemmat emot hautovat, naaras hieman aktiivisemmin. Ne lähtevät pesästä jo päivän-parin ikäisinä, mutta poikaset ovat lentokykyisiä vasta noin 50 päivän ikäisinä, Etelä-Suomessa kesä-heinäkuun vaihteessa. Emot huolehtivat niistä vielä joitakin viikkoja. Viimeistään elokuussa poikaset itsenäistyvät ja lähtevät omille teilleen.<br />
<br />
Merilokki syö lähes kaikkea, eli se on kaikkiruokainen. Pääruokana on kuitenkin yleensä [[silakka]]. Se etsii ravintoaan usein kaatopaikoilta, kalasatamista ja seuraa laivoja ravinnon toivossa. Merilokki syö [[kala|kaloja]], linnunpoikasia, munia, haaskoja, ja ahdistelee myös aikuisia vesilintuja saadakseen niiden saaliin. Poikasilleen emot syöttävät lähes pelkästään kalaa. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
Video merilokista:<br />
<br />
{{#ev:youtube|y2FWmc7MhdQ}} <ref name=Youtube>>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.youtube.com/watch?v=y2FWmc7MhdQ|Nimeke=Youtube - vogels nl... grote mantelmeeuw |Viitattu=22.2 2012}}</ref><br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Muut vedeneläjät]]<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merilokki&diff=16638Merilokki2012-02-22T19:41:15Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div><br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Merilokki<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = Merilokki.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = <br />
| domeeni = [[Aitotumaiset]]'' Eucarya''<br />
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''<br />
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''<br />
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''<br />
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''<br />
| lahko = [[Rantalinnut]] ''Charadriiformes''<br />
| heimo = [[Lokit]] ''Laridae''<br />
| suku = [[Lokit]] ''Larus''<br />
| laji = ''marinus''<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Merilokki''' (''Larus marinus'') on suurin Suomessa pesivistä lokkilajeista. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Aikuisen merilokin vartalo ja pää ovat valkoiset. Selkä ja siivet ovat päältä mustat, siivenkärjissä on kuitenkin valkea läikkä. Merilokin nokka on tukeva ja keltainen, ja siinä on pieni punainen pilkku. Kaula on paksu, ja jalat harmaanpunertavat tai lihanpunaiset. Pituus 61–74 cm, siipien kärkiväli on 144–166 cm, paino yleensä 1,2–1,8 kg, voi kuitenkin painaa jopa kaksi kiloa. Sen erottaa selkälokista tanakamman olemuksen, harmahtavampien mustien osien, jalkojen värityksen ja äänien perusteella. Nuoret yksilöt ovat ruskehtavia parin ensimmäisen elinvuoden ajan. Ensimmäisen elinvuoden aikana ne voivat olla vaikeita erottaa saman ikäisestä harmaalokista. Noin 4 vuoden ikäisenä merilokki saa aikuispuvun.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Merilokki on ollut mereinen lintu nimensä mukaisesti. Vuosikymmeniä sitten laji oli hyvin vähälukuinen ja pesi vain kaikkein uloimmilla kareilla. Kanta on lisääntynyt voimakkaasti ja laji pesii kaikkialla saaristossa nykyisin. Esiintyminen painottuu pienten puuttomien karien täplittämään väli- ja ulkosaaristoon. Merilokki ei pesi suurilla metsäpeitteisillä saarilla , joitakin karuja niemenkärkiä lukuun ottamatta. Lisääntymisen ansiosta laji on siirtynyt pesimään suurimmille [[järvi]]lle, ja myös joillekin soille harmaalokkiyhdyskuntiin. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Merilokki pesii Pohjois-Amerikan ja Luoteisen Euroopan rannikoilla, saarissa ja paikoin myös sisämaassa. Lajin elinympäristön ala on noin miljoona neliökilometriä ja maailman populaation kooksi arvioidaan 540 000–750 000 yksilöä. Euroopassa pesii noin 96 000–120 000 paria. Suomen kannaksi on arvioitu noin 2300 paria, pääosa Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Sisämaassa pesii noin 100 paria merilokkeja, pääasiassa Lapin suurilla järvillä sekä muutamilla eteläsuomalaisilla järvillä ja niiden saarilla. Valtaosa merilokeistamme muuttaa talveksi joko Baltian rannikkoa tai Ruotsin itärannikkoa seuraten Tanskan, Puolan ja Pohjois-Saksan vesille, osa pysyttelee merialueellamme läpi vuoden. Harvoin, kun Itämeri jäätyy lähes kokonaan, kaikki merilokit muuttavat Tanskaan ja Pohjanmeren rannikoille. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Lisääntyminen ja ravinto==<br />
<br />
Merilokit pesivät ensi kertaa 4–5-vuotiaina. Tyypillisesti vain yksi pari asuttaa pientä puutonta karia, mutta kannan kasvun myötä yhdyskuntapesiminen on yleistynyt. Suomen suurimmassa yhdyskunnnassa on ollut 55 paria. Toistaiseksi ne ovat vielä pieniä, muutamasta parista 10–20:een. Monissa harmaalokkiyhdyskunnissa pesii myös muutamia merilokkipareja. Pesimäluotonsa tuntumassa pysyttelevät vanhat merilokkiparit ovat siinä niin kauan kuin meri on sula, ja ne palaavat jo ennen jäiden lähtöä. Monet parit eivät lähde muutolle lainkaan jäättöminä talvina, vaan jopa tammikuussa saattaa nähdä vanhan linnun makailevan vanhassa pesäkuopassa, ikään kuin hautomassa. Merilokin pesä on isokokoinen, heinistä, sammalista ynnämuusta materialista rakennettu. Avoimesti luodon korkeimmalla paikalla, ison kiven päällä tai suomättäällä, mistä emo voi esteettömästi tarkkailla ympäristöä<br />
<br />
Merilokki syö lähes kaikkea, eli se on kaikkiruokainen. Pääruokana on kuitenkin yleensä [[silakka]]. Se etsii ravintoaan usein kaatopaikoilta, kalasatamista ja seuraa laivoja ravinnon toivossa. Merilokki syö kaloja, linnunpoikasia, munia, haaskoja, ja ahdistelee myös aikuisia vesilintuja saadakseen niiden saaliin. Poikasilleen emot syöttävät lähes pelkästään kalaa. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
Video merilokista:<br />
<br />
{{#ev:youtube|y2FWmc7MhdQ}} <ref name=Youtube>>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.youtube.com/watch?v=y2FWmc7MhdQ|Nimeke=Youtube - vogels nl... grote mantelmeeuw |Viitattu=22.2 2012}}</ref><br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Muut vedeneläjät]]<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merilokki&diff=16637Merilokki2012-02-22T19:38:28Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Merilokki<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = Merilokki.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = <br />
| domeeni = [[Aitotumaiset]]'' Eucarya''<br />
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''<br />
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''<br />
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''<br />
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''<br />
| lahko = [[Rantalinnut]] ''Charadriiformes''<br />
| heimo = [[Lokit]] ''Laridae''<br />
| suku = [[Lokit]] ''Larus''<br />
| laji = ''marinus''<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Merilokki''' (''Larus marinus'') on suurin Suomessa pesivistä lokkilajeista. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Aikuisen merilokin vartalo ja pää ovat valkoiset. Selkä ja siivet ovat päältä mustat, siivenkärjissä on kuitenkin valkea läikkä. Merilokin nokka on tukeva ja keltainen, ja siinä on pieni punainen pilkku. Kaula on paksu, ja jalat harmaanpunertavat tai lihanpunaiset. Pituus 61–74 cm, siipien kärkiväli on 144–166 cm, paino yleensä 1,2–1,8 kg, voi kuitenkin painaa jopa kaksi kiloa. Sen erottaa selkälokista tanakamman olemuksen, harmahtavampien mustien osien, jalkojen värityksen ja äänien perusteella. Nuoret yksilöt ovat ruskehtavia parin ensimmäisen elinvuoden ajan. Ensimmäisen elinvuoden aikana ne voivat olla vaikeita erottaa saman ikäisestä harmaalokista. Noin 4 vuoden ikäisenä merilokki saa aikuispuvun.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Merilokki on ollut mereinen lintu nimensä mukaisesti. Vuosikymmeniä sitten laji oli hyvin vähälukuinen ja pesi vain kaikkein uloimmilla kareilla. Kanta on lisääntynyt voimakkaasti ja laji pesii kaikkialla saaristossa nykyisin. Esiintyminen painottuu pienten puuttomien karien täplittämään väli- ja ulkosaaristoon. Merilokki ei pesi suurilla metsäpeitteisillä saarilla , joitakin karuja niemenkärkiä lukuun ottamatta. Lisääntymisen ansiosta laji on siirtynyt pesimään suurimmille [[järvi]]lle, ja myös joillekin soille harmaalokkiyhdyskuntiin. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Merilokki pesii Pohjois-Amerikan ja Luoteisen Euroopan rannikoilla, saarissa ja paikoin myös sisämaassa. Lajin elinympäristön ala on noin miljoona neliökilometriä ja maailman populaation kooksi arvioidaan 540 000–750 000 yksilöä. Euroopassa pesii noin 96 000–120 000 paria. Suomen kannaksi on arvioitu noin 2300 paria, pääosa Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Sisämaassa pesii noin 100 paria merilokkeja, pääasiassa Lapin suurilla järvillä sekä muutamilla eteläsuomalaisilla järvillä ja niiden saarilla. Valtaosa merilokeistamme muuttaa talveksi joko Baltian rannikkoa tai Ruotsin itärannikkoa seuraten Tanskan, Puolan ja Pohjois-Saksan vesille, osa pysyttelee merialueellamme läpi vuoden. Harvoin, kun Itämeri jäätyy lähes kokonaan, kaikki merilokit muuttavat Tanskaan ja Pohjanmeren rannikoille. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Lisääntyminen ja ravinto==<br />
<br />
Merilokit pesivät ensi kertaa 4–5-vuotiaina. Tyypillisesti vain yksi pari asuttaa pientä puutonta karia, mutta kannan kasvun myötä yhdyskuntapesiminen on yleistynyt. Suomen suurimmassa yhdyskunnnassa on ollut 55 paria. Toistaiseksi ne ovat vielä pieniä, muutamasta parista 10–20:een. Monissa harmaalokkiyhdyskunnissa pesii myös muutamia merilokkipareja. Pesimäluotonsa tuntumassa pysyttelevät vanhat merilokkiparit ovat siinä niin kauan kuin meri on sula, ja ne palaavat jo ennen jäiden lähtöä. Monet parit eivät lähde muutolle lainkaan jäättöminä talvina, vaan jopa tammikuussa saattaa nähdä vanhan linnun makailevan vanhassa pesäkuopassa, ikään kuin hautomassa. Merilokin pesä on isokokoinen, heinistä, sammalista ynnämuusta materialista rakennettu. Avoimesti luodon korkeimmalla paikalla, ison kiven päällä tai suomättäällä, mistä emo voi esteettömästi tarkkailla ympäristöä<br />
<br />
Merilokki syö lähes kaikkea, eli se on kaikkiruokainen. Pääruokana on kuitenkin yleensä [[silakka]]. Se etsii ravintoaan usein kaatopaikoilta, kalasatamista ja seuraa laivoja ravinnon toivossa. Merilokki syö kaloja, linnunpoikasia, munia, haaskoja, ja ahdistelee myös aikuisia vesilintuja saadakseen niiden saaliin. Poikasilleen emot syöttävät lähes pelkästään kalaa. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
Video merilokista:<br />
<br />
{{#ev:youtube|y2FWmc7MhdQ}} <ref name=Youtube>>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.youtube.com/watch?v=y2FWmc7MhdQ|Nimeke=Youtube - vogels nl... grote mantelmeeuw |Viitattu=22.2 2012}}</ref><br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Muut vedeneläjät]]<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikotka&diff=16636Merikotka2012-02-22T19:29:18Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Merikotka<br />
| kuva = Merikotka.jpg<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti =<br />
| domeeni = Eukaryootit ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| luokka = Linnut ''Aves''<br />
| lahko = Päiväpetolinnut ''Accipitriformes''<br />
| heimo = Haukat ''Accipitridae''<br />
| suku = Merikotkat ''Haliaeetus''<br />
| laji = Albicilla<br />
}}<br />
<br />
<br />
<br />
'''Merikotka''' (''Haliaeetus albicilla'') on maamme suurin petolintu.<br />
<br />
==Tuntomerkit==<br />
<br />
Merikotka on lintu, jonka tunnistaa helposti jo pelkästään sen koon perusteella. Lentäessään sen siipien asento on myös hyvä tuntomerkki. Sen leveät siivet ovat lennossa vaakatasossa ja erottuvat hyvin maakotkan v-asennosta. Muita tuntomerkkejä ovat pitkät ja leveät siivet, joiden kärkiväli on 190-240 cm.<br />
Merikotka on 76–94 cm pitkä ja painaa sukupuolesta riippuen 3-6 kg.<br />
Uros painaa 3,8–4,2 kg ja naaras 4-6 kg. Pyrstö on suhteellisen lyhyt ja muodoltaan tylpän kolmiomainen. Nokka on suuri, ja se on<br />
nuorella linnulla tumma, vanhalla täysin keltainen. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka|Nimeke=Wikipedia.fi - Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
==Puvut==<br />
<br />
====Vanhan merikotkan puku====<br />
<br />
Vanha merikotka on väriltään ruskea ja sen pää ja kaula kellanruskeat. Sen siipien yläpeitinhöyhenien sekä etuselän ja hartioiden höyhenien kärjet ovat epäsäännöllisen vaaleankellertävät. Vanhan merikotkan nokka on keltainen. Sen pyrstö on kokonaan valkoinen tai mahdollisesti tyvestä ja kärjestä ruskeatäpläinen. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka|Nimeke=Wikipedia.fi - Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
====Nuoruuspuku====<br />
<br />
Nuoren merikotkan puku on kokonaan yhtenäisen tuore tai kulunut. Sillä on hieman pitemmät uloimmat kyynärsulat kuin vanhalla merikotkalla, minkä johdosta siiven takareuna on muodoltaan ulospäinkaartuva. Nuoren merikotkan pyrstö on vanhan pyrstöä pitempi, eikä yhtä terävän kiilamainen. Pää, kaula ja ruumis ovat nuorella merikotkalla tummanruskeat. Rinta, vatsa, selkä ja siipien yläpinta ovat puolestaan punaruskeat, ja höyhenissä on mustat kärjet. Pienet peitinhöyhenet ovat tummimpia. Nuorten merikotkien värityksen tummuus vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti: osa niistä on mustanruskeita, ja jotkut taas melko vaaleita. Siipien alapinta on tumma. Tummien pyrstösulkien keskusta on vaalea.. Nuoren merikotkan nokka on tumma. Silmän etupuolella vaalea ohjas muodostaa pään etupuolelle melko selvän vaalean laikun. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka|Nimeke=Wikipedia.fi - Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
====Toinen nuoruuspuku====<br />
<br />
Merikotkan toinen nuoruuspuku ajoittuu ensimmäiselle ja toiselle kesälle. Puku ei tällöin ole enää yhtenäisen tuore tai kulunut, ja höyhennys on alkanut vaihtua hitaasti. Nuoren merikotkan punaruskea sävy on haalistunut, ja monet rinnan ja etuselän höyhenistä ovat muuttuneet vaaleatyvisiksi. Jalkojen juurten housut ovat yksivärisen tummat. Nokka on vaaleamman harmaa kuin alun perin. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka|Nimeke=Wikipedia.fi - Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
====Kolmas nuoruuspuku====<br />
<br />
Kolmas nuoruuspuku ajoittuu toisen ja kolmannen kesän välille. Sen olemus vaihtelee eri yksilöiden välillä, mutta on normaalisti yhtenäisemmän tumma. Rinnan, etuselän ja siipien höyhenet ovat tasaisemman ruskeita. Joillakin yksilöillä selkä ja rinta saattavat olla edelleen valkoisenkirjavat. Kolmannen nuoruuspuvun aikana merikotkan nokka on väriltään harmaankeltainen. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka|Nimeke=Wikipedia.fi - Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
====Neljäs nuoruuspuku====<br />
<br />
Neljännen nuoruuspuvun merikotka saa kolmannesta viidenteen kesään ajoittuvalla jaksolla. Puku eroaa selvästi edellisistä muistuttaen enemmän vanhan merikotkan pukua, vaikka vaaleita alueita onkin vielä hieman jäljellä. Myös pään ja kaulan väritys eroaa vanhasta merikotkasta, sillä ne ovat vielä melko harmaanruskeat. Merikotkan nokka on tällöin vaaleankeltainen ja silmät vaaleanruskeat. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka|Nimeke=Wikipedia.fi - Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
==Elintavat==<br />
<br />
====Ravinto====<br />
<br />
Poikasilleen merikotka kantaa kalaravintoa. Vähitellen ruokavalioon tulee myös lokin- ja sorsalintujen poikasia sekä vähäisessä määrin myös nisäkkäitä, kuten piisameja ja minkkejä. Aikuiselle merikotkalle ravinnoksi käyvät lisäksi jätteet, raadot ja haaskat. Yleisin kalasaalis merikotkalla on [[hauki]]. Lähiaikoina on raportoitu, että aikuisten merikotkien ruokavalioon on tullut myös [[merimetso|merimetsot]]. Raportteja on tullut Suomesta, Virosta sekä Ruotsista. Kalat muodostavat noin kolmasosan merikotkan ravinnosta vesilintujen osuuden ollessa yli puolet ja nisäkkäiden noin kymmenen prosenttia. Merikotkalla on hyvä näkö. Metsästäessään lintu väijyy korkealla puun latvassa tai lentää nopeasti metsän reunan yli rantaan, jolloin se pystyy yllättämään saaliinsa. Isokokoisena ja hitaana lentäjänä merikotka on helppo havaita sen saalistaessa avoimessa saaristoympäristössä. Näkyvä partiolento palvelee kuitenkin saalistusta: kotkaa pakenevien vesilintujen joukosta voi paljastua huonokuntoinen tai haavoittunut yksilö jonka perään kotka lähtee. Tuntikausia paikoillaan istuva merikotka voi olla myös saalistamassa. Havaittuaan kalan muljahduksen kotka liitää kohti ja nappaa saaliin pinnasta. Joskus se voi kalasääsken tapaan syöksyä taivaalta myös syvemmälle veteen kalan kimppuun. <ref name=luontokuvaus>>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finnature.fi/luontokuvaus/kuvattavat-lajit/merikotka/|Nimeke=Luontokuvaus: Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:Merikotka 2.jpg|300px|right|thumb|Merikotka iskemässä saaliiseen]]<br />
<br />
====Lisääntyminen====<br />
<br />
Merikotka on sukukypsä 4–6 vuoden iässä. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikotka|Nimeke=Wikipedia.fi - Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
Nuoret kotkat pariutuvat jo ennen tätä ja opettelevat yhdessäeloa ennenkuin valtaavat oman reviirin. Parisuhde on elinikäinen, mutta toisen kuollessa leskeksi jäänyt merikotka etsii uuden kumppanin. Merikotkan soidin ei ole niin näyttävää kuin maakotkalla. Pesän läheisyydessä voi kuitenkin kuulla merikotkan soidinääntä, kauaskantavaa, hieman lokkimaista kaklatusta. Linnut rakentavat suuren risukasan pesäksi puuhun tai kallioluodolle. Ne voivat myös käyttää tai täydentää edellisvuotista pesää. Kotka on 2-3 metriä korkea, ja voi painaa jopa 1000 kg. Merikotka munii 1-3 munaa, mutta lentokykyiseksi varttuu yleensä yksi tai kaksi poikasta. Naaras hautoo pääasiassa yksin munia lähes puolitoista kuukautta, mutta koiras tuuraa sitä sen hankkiessa ravintoa. Poikasten kuoriuduttua aluksi lähinnä merikotkakoiras tuo ruokaa pesälle, mutta poikasten kasvaessa kummatkin vanhemmat ruokkivat niitä. Merikotkan poikaset tappavat toisiaan harvemmin kuin muiden suurten petolintujen poikaset, mutta sitäkin tapahtuu. Poikaset harjoittavat lihaksiaan huitomalla siivillään pesässä jo nuorina, mutta lentokykyisiksi ne oppivat vasta 10-11 viikon ikäisinä. Sen jälkeenkin merikotkan poikaset ovat emoista riippuvaisia yli kuukauden ennenkuin vähitellen itsenäistyvät. Loppusyksystä nuoret merikotkat siirtyvät talveksi etelämmäksi.<ref name=luontokuvaus>>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finnature.fi/luontokuvaus/kuvattavat-lajit/merikotka/|Nimeke=Luontokuvaus: Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Merikotka on levinnyt Euroopan lisäksi Grönlantiin ja Islantiin sekä Siperian halki Pohjois-Aasiaan, Japaniin ja Kiinaan asti. Kaikkialla esiintymisalueella merikotka asustaa avoimien vesien äärellä, joko merenrannikolla tai suurten sisävesien rannoilla. Euroopassa pesinee noin 4 000 paria, joista noin 1 500 Norjassa. Merikotkakanta taantui 1800-luvun lopulla voimakkaasti vainon vuoksi. Heikoimmillaan kanta oli 1920-luvulla, jonka jälkeen laji runsastui. Kanta kärsi ympäristömyrkyistä 1960- ja 1970-luvuilla ja laji kävi Suomessa jo sukupuuton partaalla. Eräänä vuonna 1970-luvulla Suomessa varttui vain neljä merikotkan poikasta. Talviruokinnan ansiosta kanta on uudelleen elpynyt. Suojelutoimien ansiosta merikotka alkoi elpyä ja levitä vanhoille pesimäalueilleen, aluksi rannikoille ja Lapista ja Koillismaasta alkaen vähitellen myös sisämaahan. Nykyään pesivä kanta on jo yli 350 paria. <ref name=luontokuvaus>>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finnature.fi/luontokuvaus/kuvattavat-lajit/merikotka/Nimeke=Luontokuvaus: Merikotka|Viitattu=12.1 2011}}</ref><br />
<br />
<br />
Alla näet videon merikotkasta:<br />
<br />
{{#ev:youtube|jV6FowmFhF0}} <ref name=Youtube>>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.youtube.com/watch?v=jV6FowmFhF0|Nimeke=Youtube - Sea Eagles at the Bothnian Sea/ Merikotkat Selkämerellä |Viitattu=9.3 2011}}</ref><br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Muut vedeneläjät]]<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merilokki&diff=16635Merilokki2012-02-22T10:48:41Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Merilokki<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = Merilokki.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = <br />
| domeeni = [[Aitotumaiset]]'' Eucarya''<br />
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''<br />
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''<br />
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''<br />
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''<br />
| lahko = [[Rantalinnut]] ''Charadriiformes''<br />
| heimo = [[Lokit]] ''Laridae''<br />
| suku = [[Lokit]] ''Larus''<br />
| laji = ''marinus''<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Merilokki''' (''Larus marinus'') on suurin Suomessa pesivistä lokkilajeista. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Aikuisen merilokin vartalo ja pää ovat valkoiset. Selkä ja siivet ovat päältä mustat, siivenkärjissä on kuitenkin valkea läikkä. Merilokin nokka on tukeva ja keltainen, ja siinä on pieni punainen pilkku. Kaula on paksu, ja jalat harmaanpunertavat tai lihanpunaiset. Pituus 61–74 cm, siipien kärkiväli on 144–166 cm, paino yleensä 1,2–1,8 kg, voi kuitenkin painaa jopa kaksi kiloa. Sen erottaa selkälokista tanakamman olemuksen, harmahtavampien mustien osien, jalkojen värityksen ja äänien perusteella. Nuoret yksilöt ovat ruskehtavia parin ensimmäisen elinvuoden ajan. Ensimmäisen elinvuoden aikana ne voivat olla vaikeita erottaa saman ikäisestä harmaalokista. Noin 4 vuoden ikäisenä merilokki saa aikuispuvun.<ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Merilokki on ollut mereinen lintu nimensä mukaisesti. Vuosikymmeniä sitten laji oli hyvin vähälukuinen ja pesi vain kaikkein uloimmilla kareilla. Kanta on lisääntynyt voimakkaasti ja laji pesii kaikkialla saaristossa nykyisin. Esiintyminen painottuu pienten puuttomien karien täplittämään väli- ja ulkosaaristoon. Merilokki ei pesi suurilla metsäpeitteisillä saarilla , joitakin karuja niemenkärkiä lukuun ottamatta. Lisääntymisen ansiosta laji on siirtynyt pesimään suurimmille [[järvi]]lle, ja myös joillekin soille harmaalokkiyhdyskuntiin. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
Merilokki pesii Pohjois-Amerikan ja Luoteisen Euroopan rannikoilla, saarissa ja paikoin myös sisämaassa. Lajin elinympäristön ala on noin miljoona neliökilometriä ja maailman populaation kooksi arvioidaan 540 000–750 000 yksilöä. Euroopassa pesii noin 96 000–120 000 paria. Suomen kannaksi on arvioitu noin 2300 paria, pääosa Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Sisämaassa pesii noin 100 paria merilokkeja, pääasiassa Lapin suurilla järvillä sekä muutamilla eteläsuomalaisilla järvillä ja niiden saarilla. Valtaosa merilokeistamme muuttaa talveksi joko Baltian rannikkoa tai Ruotsin itärannikkoa seuraten Tanskan, Puolan ja Pohjois-Saksan vesille, osa pysyttelee merialueellamme läpi vuoden. Harvoin, kun Itämeri jäätyy lähes kokonaan, kaikki merilokit muuttavat Tanskaan ja Pohjanmeren rannikoille. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
<br />
==Lisääntyminen ja ravinto==<br />
<br />
Merilokit pesivät ensi kertaa 4–5-vuotiaina. Tyypillisesti vain yksi pari asuttaa pientä puutonta karia, mutta kannan kasvun myötä yhdyskuntapesiminen on yleistynyt. Suomen suurimmassa yhdyskunnnassa on ollut 55 paria. Toistaiseksi ne ovat vielä pieniä, muutamasta parista 10–20:een. Monissa harmaalokkiyhdyskunnissa pesii myös muutamia merilokkipareja. Pesimäluotonsa tuntumassa pysyttelevät vanhat merilokkiparit ovat siinä niin kauan kuin meri on sula, ja ne palaavat jo ennen jäiden lähtöä. Monet parit eivät lähde muutolle lainkaan jäättöminä talvina, vaan jopa tammikuussa saattaa nähdä vanhan linnun makailevan vanhassa pesäkuopassa, ikään kuin hautomassa. Merilokin pesä on isokokoinen, heinistä, sammalista ynnämuusta materialista rakennettu. Avoimesti luodon korkeimmalla paikalla, ison kiven päällä tai suomättäällä, mistä emo voi esteettömästi tarkkailla ympäristöä<br />
<br />
Merilokki syö lähes kaikkea, eli se on kaikkiruokainen. Pääruokana on kuitenkin yleensä [[silakka]]. Se etsii ravintoaan usein kaatopaikoilta, kalasatamista ja seuraa laivoja ravinnon toivossa. Merilokki syö kaloja, linnunpoikasia, munia, haaskoja, ja ahdistelee myös aikuisia vesilintuja saadakseen niiden saaliin. Poikasilleen emot syöttävät lähes pelkästään kalaa. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Merilokki|Nimeke=Wikipedia.fi - Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref> <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/merilokki|Nimeke=Luontoportti.com- Merilokki|Viitattu = 22.2 2012}}</ref><br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Muut vedeneläjät]]<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merilokki&diff=16630Merilokki2012-02-18T09:08:39Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Merilokki<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = Merilokki.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = <br />
| domeeni = [[Aitotumaiset]]'' Eucarya''<br />
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''<br />
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''<br />
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''<br />
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''<br />
| lahko = [[Rantalinnut]] ''Charadriiformes''<br />
| heimo = [[Lokit]] ''Laridae''<br />
| suku = [[Lokit]] ''Larus''<br />
| laji = ''marinus''<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Merilokki''' (''Larus marinus'') on suurin Suomessa pesivistä lokkilajeista.<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
Aikuisen merilokin vartalo ja pää ovat valkoiset. Selkä ja siivet ovat päältä mustat, siivenkärjissä on kuitenkin valkea läikkä. Merilokin nokka on tukeva ja keltainen, ja siinä on pieni punainen pilkku. Kaula on paksu, ja jalat harmaanpunertavat tai lihanpunaiset. Pituus 61–74 cm, siipien kärkiväli on 144–166 cm, paino yleensä 1,2–1,8 kg, voi kuitenkin painaa jopa kaksi kiloa. Sen erottaa selkälokista tanakamman olemuksen, harmahtavampien mustien osien, jalkojen värityksen ja äänien perusteella. Nuoret yksilöt ovat ruskehtavia parin ensimmäisen elinvuoden ajan. Ensimmäisen elinvuoden aikana ne voivat olla vaikeita erottaa saman ikäisestä harmaalokista. Noin 4 vuoden ikäisenä merilokki saa aikuispuvun.<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
Merilokki on ollut mereinen lintu nimensä mukaisesti. Vuosikymmeniä sitten laji oli hyvin vähälukuinen ja pesi vain kaikkein uloimmilla kareilla. Kanta on lisääntynyt voimakkaasti ja laji pesii kaikkialla saaristossa nykyisin. Esiintyminen painottuu pienten puuttomien karien täplittämään väli- ja ulkosaaristoon. Merilokki ei pesi suurilla metsäpeitteisillä saarilla , joitakin karuja niemenkärkiä lukuun ottamatta. Lisääntymisen ansiosta laji on siirtynyt pesimään suurimmille [[järvi]]lle, ja myös joillekin soille harmaalokkiyhdyskuntiin.<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Muut vedeneläjät]]<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merilokki&diff=16629Merilokki2012-02-17T16:32:35Z<p>Kona19: Ak: Uusi sivu: {{kehitteillä oleva artikkeli}} {{Taksonomia/eläimet | nimi = Merilokki | status = Elinvoimainen | kuva = Merilokki.jpg | leveys = 250 | kuvateksti = | domeeni = [[Aitotumaiset...</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Merilokki<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = Merilokki.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = <br />
| domeeni = [[Aitotumaiset]]'' Eucarya''<br />
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''<br />
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''<br />
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''<br />
| luokka = [[Linnut]] ''Aves''<br />
| lahko = [[Rantalinnut]] ''Charadriiformes''<br />
| heimo = [[Lokit]] ''Laridae''<br />
| suku = [[Lokit]] ''Larus''<br />
| laji = ''marinus''<br />
}}<br />
<br />
<br />
'''Merilokki''' (''Larus marinus'') on suurin Suomessa pesivistä lokkilajeista.<br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
<br />
[[Luokka:Muut vedeneläjät]]<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Merilokki.jpg&diff=16628Tiedosto:Merilokki.jpg2012-02-17T16:26:42Z<p>Kona19: Lähde: Wikimedia Commons</p>
<hr />
<div>Lähde: Wikimedia Commons</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lusikkauistin&diff=16422Lusikkauistin2012-01-19T10:30:39Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>'''Lusikkauistin''' on metallilevystä taivutettu [[uistin]]. Suomenkielisen nimensä se on saanut [[Tiura-Uistin|Tiura-Uistimen]] edeltäjän, torniolaisen kultaseppä Peter Käänteisen, käyttämästä valmistusmenetelmästä, jossa käytettiin hopealusikkamuotteja uistimen valmistukseen. Suomalaisen lusikkauistimen valmistuksen välitön syy oli se, ettei jakokuntiin kuulumattomilla maata omistamattomilla tai etäällä asuvilla ollut kalastusoikeutta pitää verkkoja [[Kemijoki|Kemijoella]] [[lohi|lohen]] kalastusta varten.<br />
Kansainvälisesti ensimmäisenä lusikkauistimen kehittäjänä pidetään Julio T. Buel, joka valmisti sellaisen noin 1848.<br />
<br />
Lusikkauistimet ovat uppoavia uistimia, kun taas suuri osa aikaisemmin ''puukaloiksi'' mainituista [[vaappu-uistin|vaappu-uistimista]] on kelluvia uistimia.<br />
<br />
[[Tiedosto:Santkari-lusikka.jpg|thumb|Kaksi lusikkauistinta|300px|right]]<br />
<br />
== Pitkulaiset lusikkauistimet ==<br />
Pitkulaiset lusikkauistimet ovat pinta-alaansa nähden painavia ja pitkäheittoisia. Niitä käytetään etenkin [[lohikalat|lohikalojen]], etenkin [[meritaimen]]en, kalastamisessa. Ne on tarkoitettu varsin nopeasti kelattaviksi.<br />
<br />
== Leveähköt lusikkauistimet ==<br />
Tavanomaiset lusikkauistimet ovat pituuteensa nähden leveähköjä. Ne voidaan kelata sisään selvästi hitaammin kuin pitkulaiset lusikkauistimet.<br />
Niitä käytetään mm. [[ahven]]en ja [[hauki|hauen]] kalastuksessa.<br />
<br />
== Taittoperäiset ==<br />
Lusikkauistimeen saadaan tempoileva uintikuvio taittamalla sen runkoa vinoon perästä, jolloin uistin synnyttää tavanomaista enemmän värähtelyä veteen ja [[kala]] huomaa helpommin uistimen [[kylkiviiva-aisti]]n avulla.<br />
<br />
== Lusikkauistinten valmistajia ==<br />
Suomen lusikkauistinvalmistajiin kuuluvat mm. [[Aave-Uistin]], [[Iitin Uistin]], [[Tiura-Uistin]], [[Tintti-Uistin]] sekä monenlaisia uistimia valmistavat [[Kuusamon Uistin]] ja [[Rapala VMC]].<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Lippauistin]]<br />
* [[Vaappu-uistin]]<br />
* [[Jerkki]]<br />
* [[Jigi]]<br />
* [[Pilkki]]<br />
* [[Perho]]<br />
[[luokka:vieheet]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Solmuopas&diff=16095Solmuopas2011-11-17T11:03:48Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
Solmut ovat välttämättömiä kalastajalle. Niitä käytetään monissa tilanteissa, kuten esimerkiksi [[siima|siimojen]] yhteenliittämisessä ja lekarin solmimisessa. Tästä artikkelista löydät linkit erilaisiin solmuihin.<br />
<br />
==Solmut==<br />
<br />
:[[Unisolmu]]<br />
:[[Verisolmu]]<br />
:[[Rapala-solmu]]<br />
:[[Palomar-solmu]]<br />
:[[Kaksoisunisolmu]]<br />
<br />
[[luokka:artikkelit]]<br />
[[luokka:Ohjeita kalastusvälineiden valmistamiseen]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kaksoisunisolmu&diff=16094Kaksoisunisolmu2011-11-17T11:01:11Z<p>Kona19: Ak: Uusi sivu: '''Kaksoisunisolmu''' on solmu, jota käytetään yleisimmin kahden siiman liittämiseen toisiinsa. Se on helppo ja yksinkertainen sitoa. ==Ohjeet== Video kaksoisunisolmun tekem…</p>
<hr />
<div>'''Kaksoisunisolmu''' on solmu, jota käytetään yleisimmin kahden [[siima]]n liittämiseen toisiinsa. Se on helppo ja yksinkertainen sitoa.<br />
<br />
==Ohjeet==<br />
<br />
Video kaksoisunisolmun tekemisestä:<br />
<br />
{{#ev:youtube|KiO2VvXKkZY}}<ref name=youtube>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.youtube.com/watch?v=KiO2VvXKkZY|Nimeke=Youtube - Double Uni Knot|Viitattu=17.11.2011}}</ref><br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
[[Solmuopas]]<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Kona19http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Purokalastus&diff=16088Purokalastus2011-11-04T13:24:17Z<p>Kona19: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Purokalastus''' on hauskaa ja haasteellista kalastusta, jota harrastetaan [[puro]]illa ja pienillä joilla. Tässä artikkelissa saat vinkkejä [[viehe]]istä, liikkumistavasta, sekä välineistä.<br />
<br />
==Yleisimmät kalalajit ja kalapaikat==<br />
<br />
Puroista on mahdollista pyydystää monia eri kaloja. Niiden kalalajit riippuvat lähellä olevista meristä ja järvistä. Mitä kauenpana se on merestä tai järvestä, sitä niukemmin siinä on kalalajeja. Puroilla yleinen kala on [[purotaimen]]. Se on yleensä pientä, 10-30cm pituista, ja niitä löytyy ympäri puroa. Ne selviävät pienissä ja matalissakin paikoissa. Sukukypsyyden se voi saavuttaa jo alle sadan gramman painoisena. Jos tämä tammukan asuinpaikka laskee järveen tai mereen, voi sinne nousta myös meri-, tai järvitaimenia, nämä kuitenkin nousevat hieman isompiin ja syvempiin sellaisiin. Myös [[puronieriä]] selviää tällaisissa paikoissa, mutta se ei ole niin yleinen kuin taimen. Sitä tuotiin vuonna 1960 Suomeen, ja osa näistä istutuksista on muodostanut luonnonvaraisen kannan. [[Harjus|Harjuksiakin]] puroissa on, mutta niitä esiintyy enemmänkin Lapissa. Etelässäkin harjusta on, mutta yleisimmin istutettuna. Harjus ei myöskään kääpiöidy niin helposti kuin sukulaisensa taimen. Jos purossa ei jostain syystä ole jalompaa kalaa, voi siellä silti olla ahvenia. Ne ovat yleensä syöntipäälläkin, ja niitä esiintyy erityisesti kesällä niiden tullessa ruoan perässä. [[Hauki|Hauet]] ovat pienissä puroissa yleensä sattumatapauksia, jotka ovat lähteneet nousemaan jostain [[Järvi|lähijärvestä]]. Keväällä niitä kuitenkin voi tulla hieman paremmin niiden noustessa kudulle. Särkikaloista erityisesti säyne tykkää nousta puroihin kudulle.<br />
<br />
====Kalapaikat====<br />
<br />
Harjukset löytyvät yleensä niva- ja suvanto-osuuksilta, sekä koskien alta. Hyönteisaikaan kalat pistelevät mielellään pinnassa ja paljastavat olinpaikkansa helposti. Purotaimenet ja puronieriät löytää syvistä montuista ja reunankoverteista, varsinkin, jos niiden päällä roikkuu kasvillisuutta. Niitä löytää myös ulkokaarteisiin kavertuneista kuopista. Haukia kannattaa hakea erityisesti syvistä ja suojaisista suvannoista. Ahvenia ja särkikaloja löytyy ympäri puroa. Sivuvirrat ja koskien niskat kannattaa myös kokeilla.<br />
<br />
[[Tiedosto:Purotaimen42.jpg|thumb|250px|Metrin levyisen puron leveästä kohdasta saatu nätti 42cm purotaimen]]<br />
<br />
==Liikkuminen ja vieheiden heittäminen==<br />
<br />
Purolla pitää liikkua varovaisesti ja hiljaa. Ainoastaan leveissä tai syvissä paikoissa kalat pysyvät paikoillaan, eivätkä pakene melusta tai jalkojen töminästä. Vältä veteen koskemista kalapaikan lähellä. Maastoon sulautuvat vatteet saattavat myös auttaa. Vieheiden heittäminen voi olla ajoittain erittäin vaikeaa tiheän kasvuston takia, jolloin pienet, kelluvat vaaput toimivat. Tällaisia ovat mm. [[Rapala|Rapalan]] pienimmät [[Original Floater|Originalit]], Lady Lord-vaaput ja pienet Salmon Hornetit. Niitä voi liu'uttaa virtaa pitkin jopa kymmeniä metrejä, riippuen puron mutkaisuudesta. Sitten vain kelataan, ja yritetään olla osumatta kiviin ja puihin. Puun/kiven tullessa kohdalle voi kelauksen pysäyttää, ja antaa vaapun nousta - Tämä on myös vastustamaton houkutus nälkäiselle purotaimenelle. Jos tämä heittotyyli ei jostain syystä onnistu, voit kokeilla [[ampumisheitto]]a. Yritä uittaa vieheitäsi pohjan tuntumassa. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, usein purossa on vähän ravintoa, joten kyllä kalat pinnastakin tulevat kuvan hakemaan jos sillä päällä ovat. Kannattaa harrastaa [[C&R|C&R-kalastusta]], ja käyttää väkäsettömiä [[koukku]]ja, niin kanta pysyy ennallaan.<br />
<br />
==Välineet ja vieheet==<br />
<br />
Yleisimmin puroilla käytetään 5-7 jalkaisia eli 150-210cm pitkiä [[vapa|vapoja]], sekä kevyitä 500-1000 luokan [[kela|keloja]]. [[Siima|Siimassa]] on hyvä olla vetoluujuutta, jotta vieheet saadaan pois puunrungoista, puskista ja muusta ikävästä. Paras valinta on 0,14-0,18 paksua kuitusiimaa, ja monofiilit 0,20-0,25 paksua. Kevyet välineet helpottavat heittoja, ja ovat vaivattomia kuljettaa. Itse olen erittäin tykästynyt [[lippa|lippoihin]], tarkkaan sanottuna 1 ja 2 koon [[Vibrax]]eihin, Meppseihin ja Myran lippoihin. Ne kelpaavat kaikille purossa esiintyville kalastajan tavoitettavissa oleville kalalajeille. Yleensä väreinä käytän kuparia, hopeaa, kultaa ja mustaa. Ärsytysvärejä käytän silloin, kun on kuumaa ja aurinkoista, tai silloin, kun mikään muu ei kelpaa. Koukkuihin kannattaa sitoa vaikka punaista marabouta, se tuntuu parantavan kalan ottihalukkuutta.[[Vaappu|Vaaput]] ovat myös erittäin käteviä niiden persoonallisen uiton mahdollisuuden ansiosta. Hyviä vaappumalleja on mainittu ylhäällä. Leechejä käytetään myös yleisesti, mutta niistä minulla ei ole juurikaan kokemusta. Hyviä leech-värejä ovat valkoinen, musta ja punainen, ja niitä voi pomputella kätevästi pohjaa pitkin jigin tavoin. Lusikat ja [[jigi]]t ovat hieman hankalempia tapauksia niiden nopean uppoamisen takia, mutta isommalla purolla tai syvänteen osuessa kohdalle jompikumpi niistä saattaa olla päivän huippukuva.<br />
<br />
[[Tiedosto: Taimenkuvia.jpg|thumb|250px|Hyviä taimenuistimia. Ylhäällä olevat 9g Bete Lotto ja Abu Garcian lusikka sopivat hieman isoimmille puroille.]]<br />
<br />
==Kalastuslaki==<br />
<br />
Puroille harvemmin myydään lupia, ja Suomen kalastuslain mukaan '''jos purosi on luokiteltu lohi-, tai siikapitoiseksi virtavesistöksi, siellä ei saa kalastaa ilman lupaa.''' Jos puroasi '''ei''' ole luokiteltu lohi,- tai siikapitoiseksi virtavesistöksi, siellä saa teoriassa kalastaa rauhoitusaikana ja mato-ongella. Itse en ole käynyt puroilla rauhoitusaikana kaloja ajatellen, ja suosittelen muillekkin rauhoitusajan noudattamista.<br />
<br />
Allaolevasta linkistä saat tietää kaikki Keski-Suomen lohi-, tai siikapitoiseksi luokitellut virtavesistöt. Muiden kalastusalueiden lohi-, tai siikapitoiseksi luokitellut virtavesistöt löydät tältä sivustolta: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu.html<br />
<br />
http://map.genimap.com/MMM/Kalastuskieltoalue/images_servlet/lohisiika.htm<br />
<br />
==Lue myös==<br />
<br />
[[Puronieriän heittokalastus]]</div>Kona19