Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on vuonna 2000 perustettu vapaa-ajallaan kalastusta harrastavien yhteinen järjestö. Sen perustajia ovat Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry ja Suomen Urheilukalastajain Liitto ry. Keskusjärjestö edistää vapaa-ajankalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja.
Toiminta[muokkaa]
Keskusjärjestö
- osallistuu kalavesien ja kalakantojen hoitoon kouluttamalla vapaa-ajankalastajia ja toimimalla kalastusalueissa,
- ylläpitää ja kehittää vapaa-ajankalastusta neuvomalla alan harrastajia, julkaisemalla kalastukseen ja kalankäsittelyyn liittyviä oppaita ja järjestämällä kilpailuja,
- lisää nuorten kalastusharrastusta laajoilla kampanjoilla ja seurojen kerhotoiminnalla,
- edistää vapaa-ajankalastusta kalastushallinnossa ja muussa päätöksenteossa sekä
- toimii vapaa-ajankalastajien kansainvälisissä järjestöissä.
Rakenne[muokkaa]
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön kuuluu runsaat 650 kala-, erä- tai urheilukalastusseuraa, joissa jäseniä on yhteensä noin 58 000. Seurat kuuluvat keskusjärjestöön 13 alueellisen vapaa-ajankalastajapiirin kautta, jotka valitsevat edustajansa keskusjärjestön vuosikokoukseen sekä ehdokkaansa hallitukseen ja toimikuntiin.
Seurat tarjoavat toimintaa kalastusta harrastaville[muokkaa]
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä on koko maan kattava kala- ja eräseurojen verkosto, jonka kautta kaikki asiasta kiinnostuneet pääsevät mukaan seuratoimintaan. Seurat järjestävät jäsenilleen ja muille kalastuksesta kiinnostuneille erilaisia kalastus- ja kalankäsittelytapahtumia, ohjaavat nuoria kalastuksen pariin nuorisokerhojensa ja kalakummiensa avulla sekä järjestävät runsaasti kalastuskilpailuja. Seuroilla on omia kalamajoja tai muita tukikohtia. Monet seurat järjestävät jäsenilleen myös kalastusmatkoja.
Seuran jäsenet saavat järjestön jäsenlehden Vapaa-ajan Kalastajan, josta löytyy ajankohtaista tietoa kalavesien hoidosta ja kalastuksesta sekä järjestön toiminnasta.
Vapaa-ajankalastajapiirit yhdistävät seuroja[muokkaa]
Vapaa-ajankalastajapiirit yhdistävät alueidensa kala- ja eräseuroja toimintaa kalavesillä ja kalastusaluehallinnossa, huolehtivat harrastuksen edistämisestä, vapaa-ajankalastajien neuvonnasta ja edunvalvonnasta sekä vilkkaasta kilpailutoiminnasta.
Vapaa-ajankalastajapiirien edustajat päättävät keskusjärjestön kokouksissa SVK:n toiminnasta ja hallinnosta.
Seurat kuuluvat piirien kautta keskusjärjestöön ja saavat järjestön palvelut ja jäsenedut. Seurojen jäsenet saavat jäsenmaksuaan vastaan muun muassa Vapaa-ajan Kalastaja -lehden.
Piirit valitsevat edustajat hallintoon[muokkaa]
SVK:n ylin päättävä elin on vuosikokous, joka kokoontuu keväällä ja syksyllä. Vuosikokouksessa päätöksiä tekevät vapaa-ajankalastajapiirien, perustajajärjestöjen ja muiden keskusjärjestön jäsenten nimeämät edustajat. Käytännön toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluvat: puheenjohtaja Markku Markkula, varapuheenjohtaja Jouko Ojanperä ja jäsenet Esko Ijäs, Timo Hartikainen, Reijo Härkman, Liisa Häyrinen, Veikko Meskanen, Stina Koivisto ja Hannu Routio.
Hallituksen apuna toimivat kala- ja ympäristötoimikunta, kilpailutoimikunta, matkailutoimikunta, nuoriso- ja perhetoimikunta sekä viestintätoimikunta.
Kala- ja ympäristötoimikunta[muokkaa]
Toimikunta ohjaa vapaa-ajankalastajia hyödyntämään monipuolisesti ja kestävästi luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Vapaa-ajankalastajia perehdytetään elinympäristökunnostuksiin ja kalastuksen ohjaukseen osana kalakantojen hoitoa. Kalastusharrastajille selvitetään myös uhanalaisten ja vaarantuneiden kalakantojen suojelutarpeita vapaa-ajankalastuksen ohjauksessa. Toimikunta kouluttaa ja valistaa kalastusalueissa toimivia vapaa-ajankalastajia tuottamalla valistusmateriaalia, järjestämällä alueellisia kalastusalueseminaareja ja osallistumalla kalastusta ja kalakantojen kestävää käyttöä edistäviin hankkeisiin.
Keskusjärjestön ympäristöohjelma ohjaa vapaa-ajankalastajia toimimaan yhteistyössä muiden vesien käyttöä ja suojelua edistävien järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on vastuullinen jokamiesoikeuksien käyttö ja harrastajien ympäristötietojen lisääminen.
Vuonna 2007 SVK aloitti viiden vesiympäristön tilaa ilmentävän kalajin esiintymisen kartoittamisen. Havainnoitavat kalajit ovat särki ja sorva,jotka esiintymisellään ilmentävät rehevää ympäristöä sekä harjus, mutu ja säyne jotka ilmentävät esiintymisellään karua ympäsristöä. Indikaattorikalaljien kartoittamisessa on osaltaan mukana Luonnontieteellinen keskusmuseo jonka hatikka.fi havaintopäiväkirjaan havainnot ilmoitetaan.
Kilpailutoimikunta[muokkaa]
Kilpailut kehittävät harrastajien kalastustaitoja ja tekevät tunnetuksi vapaa-ajankalastusta. SVK:lla on runsaasti kilpailuja niin seura-, piiri- kuin valtakunnankin tasolla. Kilpailuihin osallistuu vuosittain noin 20 000 harrastajaa ja kilpailujen yhteenlaskettu osallistujamäärä on 350 000.
SVK on kansainvälisen kilpakalastuksen keskusliiton (CIPS) jäsen ja sen edustusjoukkueet osallistuvat PM, EM ja MM -tason kilpailuihin. Kilpailulajeja ovat muun muassa pilkintä, mormuskointi, onginta sekä perhokalastus.
Kilpailutoimikunta yhdessä neljän lajijaoston kanssa ohjaa kansallisten mestaruuskilpailujen järjestämistä sekä osallistumista kansainvälisiin kilpailuihin ja niiden järjestämistä Suomessa.
Matkailutoimikunta[muokkaa]
Matkailutoimikunta valistaa kotimaisia kalastusmatkailijoita ja matkailukalastajia säädöksistä, kalastustavoista ja -välineistä, kalastuskohteista, kalastuslupajärjestelmästä ja erityisten vesistöalueiden kuten raja- ja luonnonlohijokien erikoispiirteistä. Toimikunta järjestää vuosittain Vapaa-ajan Kalastaja -lehden lukijamatkan ulkomaille ja kotimaahan.
Toimikunta edistää kalastajille suunnattujen palvelujen kehittämistä kouluttamalla maatila- ja kalastusmatkailuyrittäjiä kalastusmuodoista, kalastuspakettien tuotteistamisesta, kalastuslupajärjestelmästä ja kalastusmatkailuun liittyvistä säännöksistä. Vapaa-ajankalastajapiireissä toimivat matkailuvastaavat toimivat oman alueensa kalastusmatkailun yhdyshenkilöinä. Toimikunta järjestää matkailuvastaaville kalastusmatkailuun liittyvää koulutusta.
Nuoriso- ja perhetoimikunta[muokkaa]
Toimikunta kouluttaa nuorten kalastusohjaajia, järjestää leirejä ja toteuttaa valtakunnallisia lasten ja nuorten kalastusta edistäviä hankkeita, kuten koulaisille tarkoitettu Kaverin Kanssa Kalaan. Lapsille ja nuorille tuotetaan oppaita, askartelukirjoja ja esitteitä. Toimikunta järjestää vuosittain nuorten SM-toimintakilpailun sekä toimittaa satoihin nuorten onkipäiviin palkintomitalit. Kaikkiaan SVK:n järjestämiin tapahtumiin osallistuu vuosittain yli 30 000 lasta ja nuorta.
Toimikunta tekee laajaa yhteistyötä muiden lapsi- ja nuorisojärjestöjen kanssa muun muassa esittelemällä kalastusta yhteistyöjärjestöjen kesäleireillä ja muissa tapahtumissa.
Viestintätoimikunta[muokkaa]
Viestintätoimikunta seuraa ja arvioi keskusjärjestöä ja sen toimintaympäristöä viestinnän näkökulmasta. Se suunnittelee, ohjaa ja arvioi järjestön jokapäiväistä viestintää sekä tapahtumista tiedottamista. Viestintästrategian kautta toimikunta auttaa myös järjestöä profiloitumaan ja vaikuttamaan omaan imagoonsa.
Tiedotuksen ja informoinnin ohella viestintätoimikunta suunnittelee, ohjaa ja arvioi keskusjärjestön tapahtumien ja tuotteiden markkinointia. Lisäksi se toimii osaltaan sekä toimi-että luottamushenkilöiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi järjestöön. Toimikunta kannustaa myös vapaa-ajankalastajapiirejä nimeämään itselleen tiedottajat, joille se mahdollisuuksien mukaan järjestää viestintään liittyvää koulutusta.
Kalajuttu.com[muokkaa]
Kalajuttu.com on SVK:n keskustelupalsta. Palstan keskustelut ovat kaikkien kävijöiden luettavissa, mutta keskusteluihin osallistuminen edellyttää käyttäjäksi rekisteröitymistä. Palstalla käytävien keskustelujen aiheena on pääasiassa vapakalastusvälinein tapahtuva urheilukalastus. Palsta avattiin keväällä 2007. Kalajuttu.com on aihepiirinsä ainut kaksikielinen keskustelupalsta Suomessa.