Hakutulokset

Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osumat sivujen otsikoissa

  • [[Tiedosto:Taimen2699.jpg|thumb|250px|Taimen 2699 grammaa]] ...mitta, joka on noin 650-grammaa. Suurin Kaizzun ennätyslistalle ilmoitettu Taimen on painanut 3269g, ja se on saatu Mereltä.
    778 tavua (96 sanaa) - 18. lokakuuta 2023 kello 00.24

Osumat sivujen teksteissä

  • *[[Ahven pp2|ahven]] *[[Kiiski pp2|kiiski]]
    1 KiB (163 sanaa) - 14. huhtikuuta 2018 kello 12.50
  • ...kka''', toiselta nimeltään '''Räsänen''', on suuri, jalokalojen ja [[hauki pp2|hauen]] pyydystämiseen tarkoitettu lusikkapilkki. ...voi tulla myös [[ahven pp2|ahven]]ia, [[harjus pp2|harjuksia]] ja [[siika pp2|siikoja]]. Kyseinen pilkki toimii monella vesistöllä, mutta paras se on s
    990 tavua (128 sanaa) - 24. maaliskuuta 2012 kello 11.12
  • *[[Ahven pp2|Ahven]] *[[Kiiski pp2|Kiiski]]
    1 KiB (140 sanaa) - 12. lokakuuta 2023 kello 19.04
  • ...noja]], [[pasuri pp2|pasureita]] sekä jopa [[kiiski pp2|kiiskeä]]. [[hauki pp2|Hauillekin]] sen on havaittu toimivan varsin hyvin.
    820 tavua (107 sanaa) - 4. heinäkuuta 2010 kello 10.26
  • ...nnostua siitä. Rautulätkä kelpaa myös [[harjus pp2|harjuksille]] ja [[kuha pp2|kuhille]].
    811 tavua (106 sanaa) - 24. helmikuuta 2013 kello 14.27
  • *Syvänteestä kerran 1kg taimen ja 30 siikaa morrilla. *[[Ahven pp2|ahven]]
    1 KiB (186 sanaa) - 14. huhtikuuta 2018 kello 13.08
  • ...Myös [[Kirjolohi pp2|kirjolohille]], [[taimen pp2| taimenille]] ja [[Rautu pp2|rauduille]] punahopeatasuri maistuu.
    650 tavua (74 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 01.37
  • ...si myös melko runsaasti [[siika pp2|siika]]a ja harvakseltaan [[taimen pp2|taimen]]ta. Etenkin keväällä [[särki pp2|särki]]en koko voi yllättää. Vuontele koostuu kahdesta järvestä ja ni
    2 KiB (348 sanaa) - 5. helmikuuta 2014 kello 15.50
  • *[[Puronieriä pp2|Puronieriä]] *[[Taimen pp2|Taimen]]
    1 KiB (149 sanaa) - 12. huhtikuuta 2018 kello 13.39
  • *[[Made pp2|Made]] *[[Ahven pp2|Ahven]]
    2 KiB (245 sanaa) - 24. lokakuuta 2013 kello 06.52
  • *[[Ahven pp2|Ahven]] *[[Hauki pp2|Hauki]]
    2 KiB (218 sanaa) - 2. maaliskuuta 2013 kello 08.55
  • Satunnaisesti myös taimen tai hauki saattaa iskeä joessa pilkkiin. *[[rautu pp2|rautu]]
    2 KiB (210 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 14.46
  • ...lta]]. Ne ottavat satunnaisesti [[kirjolohi pp2|kirjolohen]] sekä [[taimen pp2|taimenen]] pilkinnän ohessa. Puronieriä on Korpipuron valtalaji. Puronier ...keskimmäisestä järvestä. Myös rautulätkää kannattaa kokeilla. [[Korpipuro (pp2)| Korpipurolla]] puronieriä ottaa parhaiten morreihin. Puronieriöitten ko
    1 KiB (128 sanaa) - 18. lokakuuta 2023 kello 00.23
  • *[[ahven pp2|ahven]] *[[kiiski pp2|kiiski]]
    2 KiB (284 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 14.07
  • *[[ahven pp2|Ahven]] *[[hauki pp2|hauki]]
    2 KiB (278 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 14.34
  • *[[ahven pp2|Ahven]] *[[hauki pp2|hauki]]
    2 KiB (250 sanaa) - 9. huhtikuuta 2023 kello 22.58
  • ...ukin istutettuihin jalokaloihin. Tavallisin saalis lienee kirjolohi, mutta taimen ja puronieriäkin saattaa iskeä pilkkiin kiinni. Varsin usein saadaan myö *[[kirjolohi pp2|Kirjolohi]]
    2 KiB (311 sanaa) - 1. maaliskuuta 2013 kello 13.49
  • Alue on tunnettu ajoittain hyvistä [[kuha pp2|kuha]]saaliistaan. Kuhaan on siis ainakin teoriassa hyvät mahdollisuudet. *[[ahven pp2|ahven]]
    3 KiB (389 sanaa) - 21. lokakuuta 2012 kello 08.37
  • *[[ahven pp2|Ahven]] *[[kiiski pp2|kiiski]]
    3 KiB (359 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 14.10
  • '''Rautupuron''' ehdottomasti yleisin saalis on nimensäkin mukaisesti [[rautu pp2|rautu]], jota saadaan pääasiallisesti suvannoista. Keskipaino lienee muut *[[Taimen pp2|taimen]]
    2 KiB (272 sanaa) - 19. marraskuuta 2012 kello 21.38

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 20 edellistä | 20 seuraavaa →