Ero sivun ”Lampi” versioiden välillä
Merkkaus: Kumoaminen |
|||
| (12 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Lampi vesistönä== | ==Lampi vesistönä== | ||
| − | Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin [[lammikko]] ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin [[järvi]]ssä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa | + | |
| + | Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin [[lammikko]] ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. | ||
| + | |||
| + | Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin [[järvi]]ssä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa [[happikato]]. | ||
| + | |||
==Lammen ekologiaa== | ==Lammen ekologiaa== | ||
| − | |||
| − | == | + | Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään [[levä]]mattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. |
| + | |||
| + | [[Plankton|Eläinplankton]] syö tätä, ja [[Hyönteinen|hyönteiset]], muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. | ||
| + | |||
| + | Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi [[ruutana|ruutanoita]]. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | |||
| + | |||
| + | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Lampi Wikipedia] | ||
| − | + | [[luokka:kalapaikat]] | |
Nykyinen versio 16. syyskuuta 2024 kello 16.33
Lampi on järveä pienempi makean veden allas.
Lampi vesistönä[muokkaa]
Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin lammikko ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta.
Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa happikato.
Lammen ekologiaa[muokkaa]
Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään levämattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan.
Eläinplankton syö tätä, ja hyönteiset, muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina.
Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi ruutanoita.