Ero sivun ”Turpa” versioiden välillä
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
| − | * | + | * Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 96–97. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4. |
* [http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala/content.asp?navi=0,6 Ennätyskalarekisteri] (luettu 29.12.2007) | * [http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala/content.asp?navi=0,6 Ennätyskalarekisteri] (luettu 29.12.2007) | ||
{{Viitteet}} | {{Viitteet}} | ||
Versio 24. kesäkuuta 2009 kello 13.58
Turpa (Leuciscus cephalus) on eurooppalainen sisävesien särkikala. Suomessa se esiintyy vain etelä- ja lounaisrannikon murtovesissä sekä niihin laskevissa joissa.myös harvakseltaan itäsuomen koskien uomissa.
Ulkonäkö
Turpa on leveäotsainen, suurisuinen ja lihavan oloinen särkikala. Lähinnä se muistuttaa säynettä ja seipiä. Leveänlitteän pään ohella sen erottavat kuitenkin suuremmat ja tummareunaisemmat suomut, joita kylkiviivalle mahtuu vain 44-46 (säyneellä 55-61, seipillä tästä väliltä). Turvan vatsa- ja peräevät ovat punertavat tai kellertävät, rintaevät keltaiset, selkä- ja pyrstöevät tumman harmaat. Vatsaevien etureuna on selkäevän etureunan etupuolella.
Levinneisyys
Turvan levinneisyys Euroopan sisävesissä ulottuu Britteinsaarilta ja Välimereltä Uralille ja pohjoisessa Ruotsin ja Suomen eteläosiin. Suomessa turpaa ei kuitenkaan tavata järvissä, vaan ainoastaan Itämeren rannikkovesissä ja siihen laskevissa joissa, joihin kala nousee kutemaan. Levinneisyys ulottuu Kaakkois-Suomesta Kokemäenjoelle. Se suosii sameita ja reheviä jokia.
Elintavat
Turpa kutee touko-kesäkuussa yleensä sora- tai hiekkapohjaisilla alueilla, kasvillisuuden seassa. Turpa kasvaa Suomessa suhteellisen hitaasti, viidessä vuodessa vain 14-senttisiksi. Se voi elää yli 20-vuotiaaksi ja saavuttaa usean kilon painon. Suomen 2000-luvun ennätysturpa oli 3,24 kiloinen Kymijoesta virvelillä saatu kala.
Turvan ravintoa ovat ensisijaisesti hyönteistoukat, kotilot, pienet simpukat ja madot, mutta se syö myös vesikasveja.
Kalastus ja käyttö
Turpaa ei pidetä hyvänä ruokakalana, mutta se on suosittu onkikala varsinkin Keski-Euroopassa, riittävän suuri ja vahva vastus urheilukalastajalle.
Lähteet
- Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 96–97. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.
- Ennätyskalarekisteri (luettu 29.12.2007)
<references />