Ero sivun ”Vuorovesipato” versioiden välillä
p |
|||
| (8 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | [[Tiedosto:vuorovesipato.png|200px|thumb|right|'''Vuorovesipato''' on vanhin ihmisen valmistama pyydys]] | |
| − | + | ||
| − | Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon | + | '''Vuorovesipato''' on vanhin tunnettu [[kalapyydys|kalanpyydys]]. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. [[Meri|Merestä]] keräiltiin [[laskuvesi|laskuveden]] aikaan käsin [[simpukka|simpukat]], [[kotilo]]t ja laskuvesilammikoihin jääneitä [[kala|kaloja]] ja [[rapu|rapuja]]. Myöhemmin ihmiset oppivat rakentamaan kivistä rannansuuntaisia, puolikaarevia aitauksia, joihin [[kala]]t jäivät saarroksiin [[laskuvesi|laskuveden]] aikaan. Kiviaitaukset tehtiin sellaiseen paikkaan rantaa johon [[vesi]] ulottui [[laskuvesi|laskuveden]] ollessa matalimmillaan. Niihin oletettiin uivan useampia kaloja ja ne pysyivät vedessä elävinä ja tuoreina, kunnes pyydys käytiin kokemassa. |
| + | Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon [[kala]]a. | ||
Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja [[katiska|katiskoille]]. | Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja [[katiska|katiskoille]]. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | *''Kalamiehen tietokirja'' | ||
| + | |||
[[luokka:passiivipyydykset]] | [[luokka:passiivipyydykset]] | ||
| + | [[luokka: artikkelit]] | ||
Nykyinen versio 21. helmikuuta 2011 kello 11.15
Vuorovesipato on vanhin tunnettu kalanpyydys. Alkeellisessa keräilytaloudessa eläneillä ihmisillä ei varsinaisesti ollut kalastusvälineitä. Merestä keräiltiin laskuveden aikaan käsin simpukat, kotilot ja laskuvesilammikoihin jääneitä kaloja ja rapuja. Myöhemmin ihmiset oppivat rakentamaan kivistä rannansuuntaisia, puolikaarevia aitauksia, joihin kalat jäivät saarroksiin laskuveden aikaan. Kiviaitaukset tehtiin sellaiseen paikkaan rantaa johon vesi ulottui laskuveden ollessa matalimmillaan. Niihin oletettiin uivan useampia kaloja ja ne pysyivät vedessä elävinä ja tuoreina, kunnes pyydys käytiin kokemassa. Tällaiset alkeelliset pyydykset ovat vieläkin käytössä valtamerien rantavesissä ja niillä pyydetäänkin vuosittain paljon kalaa. Vuorovesipato on vanhin ihmisen rakentama pyydys ja se on ollut esikuvana nykyisille patopyydyksille ja katiskoille.
Lähteet[muokkaa]
- Kalamiehen tietokirja