Ero sivun ”Merikarvianjoki” versioiden välillä
p |
|||
| (18 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{kehitteillä oleva artikkeli}} | {{kehitteillä oleva artikkeli}} | ||
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. | '''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]] | ||
== Sijainti == | == Sijainti == | ||
| − | Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[ | + | Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen. |
== Saaliskalat == | == Saaliskalat == | ||
| Rivi 9: | Rivi 11: | ||
=== Kirjolohi === | === Kirjolohi === | ||
| − | [[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen. | + | [[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen. |
| − | === | + | === Meritaimen === |
| + | [[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita. | ||
=== Lohi === | === Lohi === | ||
| + | Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja. | ||
=== Siika === | === Siika === | ||
| + | |||
| + | [[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]]. | ||
=== Harjus === | === Harjus === | ||
| + | [[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm. | ||
=== Muut === | === Muut === | ||
| + | |||
| + | Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]]. Joessa esiintyy myös. mm. [[nahkiainen|nahkiaista]], [[kuore]]tta ja [[salakka]]a. | ||
== Kalapaikat == | == Kalapaikat == | ||
=== Holmankoski === | === Holmankoski === | ||
| + | Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös [[Eumer Fishing Center]], jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. | ||
| + | Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken [[suvanto]]alue, jossa erityisesti [[kirjolohi|kirjolohet]] viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka. | ||
=== Stäävit-Vaadit === | === Stäävit-Vaadit === | ||
| + | Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski. | ||
=== Puukoski === | === Puukoski === | ||
| + | |||
| + | Puukoski on noin 1.4km pituinen koskialue. Puukoski on Merikarvianjoen levein ja profiililtaan matalin koski, joten [[kahlaaminen]] on helppoa. Pääasiallinen saalis on [[kirjolohi]], mutta myös nousukaloihin on hyvät mahdollisuudet. Kosken syvintä aluetta on [[koskenniska]] ja niskan jälkeinen kosken yläosa, josta löytyy myös hieman syvempiä monttuja. Puukoski on Merikarvianjoen ruuhkaisimpia kalastuspaikkoja. | ||
=== Lankoski === | === Lankoski === | ||
| + | |||
| + | Merikarvianjoelle tuleva tai sen ohi ajava ei voi välttyä näkemästä Lankoskea. Lankoski löytyy 8-tien varresta ja vieressä on levähdyspaikka "Köffi", josta saa myös kalastusluvat Merikarvianjoelle. | ||
| + | |||
| + | Lankoski on Merikarvianjoen ylin, pisin ja monipuolisin koskialue. Koskialue on noin 1,9km pitkä ja se koostuu kahdesta eri haarasta. Voimalaitosuoma on melko rännimäinen uoma aina "Veikon montulle" asti, jossa uoma levenee ja muuttuu koskimaisemmaksi. Veikon montun alue on yksi Merikarvianjoen ruuhkaisimmista kalapaikoista. Luonnonuoman puoli on hyvin monipuolinen kalastettava. Uoman syvyys vaihtelee aina kymmenestä sentistä parin metrin monttuihin ja kalastettavia paikkoja löytyy todella paljon. Koko Lankosken alue on helposti rannalta kalastettavissa. Lankosken alueelta saadut [[taimen]]et, [[lohi|lohet]] ja [[siika|siiat]] on AINA vapautettava! | ||
| + | |||
| + | === Muut kosket === | ||
== Kalastusluvat == | == Kalastusluvat == | ||
| + | |||
| + | == Kalastussäännöt == | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| Rivi 37: | Rivi 59: | ||
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki | * http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki | ||
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php | * http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php | ||
| + | * http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012 | ||
| + | * http://www.merikarvianjoki.fi/ | ||
[[Luokka:Kalapaikat]] | [[Luokka:Kalapaikat]] | ||
[[Luokka:Kalapaikat Joki]] | [[Luokka:Kalapaikat Joki]] | ||
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]] | [[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]] | ||
Nykyinen versio 20. syyskuuta 2013 kello 07.07
|
Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.
{{#if:|Tarkennus: '|}} |
Merikarvianjoki on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia koskia ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja.
Sijainti[muokkaa]
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa Isojärvestä Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa Itämereen. Merikarvianjoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen.
Saaliskalat[muokkaa]
Kirjolohi[muokkaa]
Kirjolohi on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut emokalat, jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. Räsänen pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. Daiwa SC Shiner ja Nils Master Jäpittäjä) ja Bete Lotto. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset leechit mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla uppoperhoilla on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.
Meritaimen[muokkaa]
Meritaimenen pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa kuoreen perässä jokeen. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja suvannoissa, kutuaikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän vaappu, esim. Rapalan CountDown on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen putkiperhoja ja erilaisia streamereita.
Lohi[muokkaa]
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti putkiperhot, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät lusikkauistimia ja vaappuja.
Siika[muokkaa]
Siika nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. Kudulle suuntaavat suuret 1-5kg painoiset vaellussiiat, joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. Perhoista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut larvat helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm vaaput, hyvänä esimerkkinä Rapala Countdown.
Harjus[muokkaa]
Harjusta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa perhon vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit pupat ja larvat ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen alamitta Merikarvianjoella on 50cm.
Muut[muokkaa]
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. ahven, särki, lahna ja säyne. Joessa esiintyy myös. mm. nahkiaista, kuoretta ja salakkaa.
Kalapaikat[muokkaa]
Holmankoski[muokkaa]
Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös Eumer Fishing Center, jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken suvantoalue, jossa erityisesti kirjolohet viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka.
Stäävit-Vaadit[muokkaa]
Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski.
Puukoski[muokkaa]
Puukoski on noin 1.4km pituinen koskialue. Puukoski on Merikarvianjoen levein ja profiililtaan matalin koski, joten kahlaaminen on helppoa. Pääasiallinen saalis on kirjolohi, mutta myös nousukaloihin on hyvät mahdollisuudet. Kosken syvintä aluetta on koskenniska ja niskan jälkeinen kosken yläosa, josta löytyy myös hieman syvempiä monttuja. Puukoski on Merikarvianjoen ruuhkaisimpia kalastuspaikkoja.
Lankoski[muokkaa]
Merikarvianjoelle tuleva tai sen ohi ajava ei voi välttyä näkemästä Lankoskea. Lankoski löytyy 8-tien varresta ja vieressä on levähdyspaikka "Köffi", josta saa myös kalastusluvat Merikarvianjoelle.
Lankoski on Merikarvianjoen ylin, pisin ja monipuolisin koskialue. Koskialue on noin 1,9km pitkä ja se koostuu kahdesta eri haarasta. Voimalaitosuoma on melko rännimäinen uoma aina "Veikon montulle" asti, jossa uoma levenee ja muuttuu koskimaisemmaksi. Veikon montun alue on yksi Merikarvianjoen ruuhkaisimmista kalapaikoista. Luonnonuoman puoli on hyvin monipuolinen kalastettava. Uoman syvyys vaihtelee aina kymmenestä sentistä parin metrin monttuihin ja kalastettavia paikkoja löytyy todella paljon. Koko Lankosken alue on helposti rannalta kalastettavissa. Lankosken alueelta saadut taimenet, lohet ja siiat on AINA vapautettava!