|
|
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 10: |
Rivi 10: |
| | mutta lämpömittarissa ei. Saaste voi olla myös subjektiivinen käsite: joku voi kokea kovaäänisen musiikin miellyttäväksi, | | mutta lämpömittarissa ei. Saaste voi olla myös subjektiivinen käsite: joku voi kokea kovaäänisen musiikin miellyttäväksi, |
| | mutta toinen melusaasteeksi. | | mutta toinen melusaasteeksi. |
| − |
| |
| − | === Saastetyyppejä ===
| |
| − |
| |
| − | *kaasupäästöt
| |
| − | *hiukkaspäästöt
| |
| − | *nestepäästöt
| |
| − | *kiinteät jätteet
| |
| − | *melusaaste
| |
| − | *lämpösaaste
| |
| − | *valosaaste
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − | == Vesien saastuminen ==
| |
| − | [[Tiedosto:Lonkari.jpg|thumb|Paikoin vesistöjen rehevöityminen näkyy mm. vesi- ja rantakasvillisuudessa sekä leväkasvustojen runsastumisena.]]
| |
| − | Vesien saastuminen on yksi vakavimmista uhista ihmiselle sekä ympäristölle.
| |
| − | Noin 25 prosenttia maapallon makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi.
| |
| − |
| |
| − | Noin 18 prosentilla maailman väestöstä eli 1,2 miljardilla ihmisellä
| |
| − | ei ole käytössään puhdasta juomavettä ja sen takia joka päivä kuolee noin 6 000 ihmistä.
| |
| − |
| |
| − | Kehitysmaissa käsittelemättömät ulosteet ja virtsa saastuttavat juomavettä.
| |
| − | Ulosteiden mukana vesistöön kulkeutuu suolistobakteereja,
| |
| − | jotka juomaveden kautta pääsevät maha-suolikanavan yläosiin ja aiheuttavat ripulia.
| |
| − | Ripuli on yleinen lasten kuolinsyy kehitysmaissa.
| |
| − | Seisovissa ja rehevissä pintavesissä esiintyy myös muun muassa koleraa ja malariasääksiä.
| |
| − | Vuonna 2000 Afganistanissa ja Etiopiassa puhdasta juomavettä sai vain alle 25 prosenttia väestöstä.
| |
| − |
| |
| − | Maatalouden torjunta-aineet, teollisuuden jätevesipäästöt,
| |
| − | ilmansaasteet ja onnettomuudet aiheuttavat veden kemiallisen saastumisen.
| |
| − |
| |
| − | Veden kiertoaika maaperässä voi kestää tuhansia vuosia,
| |
| − | joten pohjavesikerrostumiin voi kertyä huomattava määrä saasteita.
| |
| − | Laajoilla alueilla pohjavedet ovat saastuneet kemikaaleista.
| |
| − | Osassa Eurooppaa, Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Intiaa valuma maatiloilta on suurin pohjaveden saastumisen aiheuttaja.
| |
| − |
| |
| − | Happamuus on vesiluonnolle erittäin haitallista ja tuhoisaa.
| |
| − | Paitsi että happamuus on haitallista eliöiden fysiologialle,
| |
| − | lisääntyy happamissa olosuhteissa maaperän metallien huuhtoutuminen vesistöön.
| |
| − | Samalla esimerkiksi alumiini, mutta myöskin rauta muuttuu useille vesieliöille myrkylliseen muotoon.
| |
| − | Herkimpien kalalajien, kuten särki- ja lohikalojen lisääntyminen alkaa häiriintyä jo pH:n laskiessa 5,5 tuntumaan.
| |
| − | Herkimpiä ovat kalojen [[mäti]] ja poikaset.
| |
| − | [[Rapu]] on happamuudelle vieläkin herkempi.
| |
| − | Kaloille alle 4,5:n pH-arvot ovat yleensä kohtalokkaita.
| |
| − | Sitkeimpiä ovat ahven ja hauki, jotka häviävät pH:n laskiessa 4-4,5 tienoille.
| |
| − |
| |
| − | '''Ihmisen vaikutus jokeen'''
| |
| − |
| |
| − | Ihminen muokkaa toiminnallaan [[joki]]a monin tavoin.
| |
| − | Kuormitukseksi, tai päästöksi, kutsutaan ihmisen aiheuttamaa ainevirtaamaa, joka on usein haitallista.
| |
| − | Valuma-alueen maankäytön ja pistemäisen kuormituksen seurauksena jokiuomaan voi huuhtoutua kiintoainetta,
| |
| − | humusta, metalleja, ravinteita ja happamoittavia aineita.
| |
| − | Nämä aineet aiheuttavat monenlaisia muutoksia vesieliöiden elinympäristössä, lajistossa ja runsaussuhteissa.
| |
| − | Usein myös vesistön arvo virkistyskohteena alenee.
| |
| − | Ihminen muuttaa toiminnallaan usein myös jokiuoman muotoa tai virtausta.
| |
| − | Tällaista toimintaa ovat mm. jokien perkaukset ja vesien säännöstely.
| |
| − | Myös kuormittuneiden vesistöjen huonokuntoiset sedimentit tai
| |
| − | pilaantuneet maa-alueet voivat aiheuttaa merkittävää kuormitusta vesistöihin.
| |
| − |
| |
| − | '''Mistä kokonaiskuormitus muodostuu?'''
| |
| − |
| |
| − | Termillä kokonaiskuormitus tarkoitetaan kaikkea vesistöön kohdistuvaa kuormitusta,
| |
| − | eli luonnonhuuhtoumaa, laskeumaa, hajakuormitusta ja pistekuormitusta.
| |
| − |
| |
| − | Luonnonhuuhtouma kuvaa sitä ainevirtaa, joka [[valuma-alue]]elta luontaisesti,
| |
| − | ilman ihmistoiminnan vaikutusta, kulkeutuu vesiin.
| |
| − | Joen eliöstö on riippuvainen tästä jokeen kohdistuvasta ainevirrasta.
| |
| − | Eliöstö käyttää tehokkaasti hyväkseen jokeen
| |
| − | luontaisesti huuhtoutuvia orgaanisia aineita ja ravinteita monin eri tavoin.
| |
| − |
| |
| − | Laskeuma on veteen tai maahan ilmasta laskeutunutta ainetta,
| |
| − | ja se voi tulla joko sateen mukana (märkälaskeuma) tai kuivalaskeumana.
| |
| − | Suurin osa haitallisesta laskeumasta on peräisin teollisuus- ja liikennepäästöistä,
| |
| − | ja tällöin laskeuma koostuu rikki- ja typpiyhdisteistä.
| |
| − | Rikkipitoiset yhdisteet aiheuttavat happamia laskeumia (ns. hapan sade).
| |
| − | Luonnollisia laskeumia syntyy esimerkiksi tulivuorenpurkauksista.
| |
| − |
| |
| − | Hajakuormitus on peräisin useista pienistä päästölähteistä,
| |
| − | kuten maa- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta.
| |
| − | Hajakuormituksen määrää joudutaan usein arvioimaan kokeellisesti, laskennallisesti tai mallien avulla.
| |
| − |
| |
| − | Pistekuormitus tarkoittaa ympäristökuormitusta,
| |
| − | joka tulee vesistöön selvästi tietystä pisteestä.
| |
| − | Tätä kuormitusta aiheuttaa esimerkiksi teollisuus, kalankasvatus, turvetuotanto ja turkistarhaus.
| |
| − |
| |
| − | Ympäristönsuojelulaki velvoittaa merkittävimmät pistekuormituksen
| |
| − | aiheuttajat osallistumaan kuormituksen velvoitetarkkailuun.
| |
| − | Tällöin seurataan vesistöön joutuvan aineen määrää, mutta usein myös sen vaikutuksia vesistössä.
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − | == Happamoituminen ==
| |
| − |
| |
| − | Happamoituminen tarkoittaa elinympäristön kuten järven tai metsämaan
| |
| − | haponneutralointikyvyn kulumista ja neutraloimiskyvyn loputtua [[pH]]:n alenemista.
| |
| − | Happamoituminen on luonnollinen prosessi kasvien vaihtaessa maan ravinnekationeja
| |
| − | vetyioneihin sekä ilman hiilidioksidin liuetessa maaveteen hiilihapoksi.
| |
| − | Happamoitumista aiheuttaa myös happamoittavien yhdisteiden laskeuma,
| |
| − | jota tulee luonnon lähteiden lisäksi merkittäviä määriä ihmistoiminnan seurauksena.
| |
| − | Happamoitumisesta on monin paikoin muodostunut vakava ympäristöongelma,
| |
| − | koska maan alentunut pH-tila heikentää anionisten ravinteiden saatavuutta kasveille ja
| |
| − | lisää monille eliöille myrkyllisten alumiini- ja raskasmetallikationien liukoisuutta.
| |
| − |
| |
| − | Happamoittavia yhdisteitä ovat esimerkiksi typen oksidit, rikkidioksidi, ammoniakki ja kasvien erittämät orgaaniset hapot.
| |
| − | Mainittuja oksideja vapautuu energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen polttoaineista sekä tulivuorten purkauksista.
| |
| − | Ammoniakkia tulee pääasiassa maanviljelyn lannoitteista ja varsinkin huonosti säilötystä karjanlannasta.
| |
| − | Ilmavirtaukset saattavat viedä päästöistä johtuvat happamat tai happamoittavat
| |
| − | yhdisteet jopa tuhansien kilometrien päähän, jolloin saasteen tuottaja ei ole välitön kärsijä.
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − | ''' Hapan laskeuma'''
| |
| − |
| |
| − | Hapan laskeuma tarkoittaa fossiilisia polttoaineitta poltettaessa syntyvien rikkioksidien ja typen oksidien laskeutumista.
| |
| − | Hapan laskeuma voi olla joko kuivalaskeumaa tai märkälaskeumaa eli happosadetta.
| |
| − |
| |
| − | Suurin osa Suomeen tulevista happamoittavista laskeumista tulee muualta Euroopasta (n. 39 %),
| |
| − | kun taas Suomen omien päästöjen osuus on noin 17 %.
| |
| − |
| |
| − | '''Happosateet'''
| |
| − |
| |
| − | Happosateet tai hapan sade on määritelmän mukaan sadetta jonka pH on alle 5,6.
| |
| − | Tavallisestikin sadeveden pH on hiukan hapan, vähän 6:n alapuolella,
| |
| − | koska ilmakehän hiilidioksidi liukenee sadeveteen ja muodostaa hiilihappoa, joka on heikko happo.
| |
| − | Happosateen aiheuttavat ilmansaasteet, etenkin rikki- ja
| |
| − | typpipäästöt joita tulee ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä polttoaineen epäpuhtaudesta.
| |
| − | Yhtyessä happeen rikki ja typpi muodostavat rikki- ja typpioksideja,
| |
| − | jotka lopulta synnyttävät veden kanssa rikki- ja typpihappoja.
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − | '''Aiheuttajat'''
| |
| − |
| |
| − | Rikkidioksidipäästöjen merkittävin lähde on kivihiilikäyttöiset voimalaitokset.
| |
| − | Näistä kuitenkin oksidit voidaan suodattimilla pääosin poistaa savukaasuista, jopa yli 90-prosenttisesti.
| |
| − | Liikenteen polttoaineista rikkiä voidaan poistaa jo valmistusvaiheessa.
| |
| − | Typpidioksidin merkittävä lähde on liikenne. Katalysaattoreilla liikenteen päästöjä voidaan pienentää.
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − | ''' Vahingot'''
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − | Happamoitumisella on monia haittavaikutuksia: maaperä happamoituu jolloin ravinteet huuhtoutuvat,
| |
| − | raskasmetallit vapautuvat ja mikrobitoiminta hidastuu, kasvillisuus vaurioituu,
| |
| − | ihmiset sairastuvat, vesistöt happamoituvat, jolloin kalakannat heikkenevät, pohjavedet happamoituvat ja rakennukset ja patsaat syöpyvät.
| |
| − |
| |
| − |
| |
| − | '''Ehkäiseminen ja hoito'''
| |
| − |
| |
| − | Happamoitumista voidaan torjua muun muassa säästämällä sähköä,
| |
| − | käyttämällä vähärikkisiä polttoaineita, poistamalla rikkiä savukaasuista, käyttämällä katalysaattoreita,
| |
| − | laskemalla palamislämpötiloja, suosimalla kaukolämpöä ja joukkoliikennettä,
| |
| − | kalkittamalla metsiä, viljelymaita ja vesistöjä sekä rajoittamalla maatalouden ja teollisuuden ammoniakkipäästöjä.
| |
| − | Koska happamoituminen koskettaa koko maailmaa, on kansainvälinen yhteistyö tälläkin saralla välttämätöntä.
| |
| − |
| |
| | | | |
| | == Lähteet == | | == Lähteet == |
| − | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Saasteet Wikipedia] | + | * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Saasteet Wikipedia] |
| | | | |
| | [[luokka:artikkelit]] | | [[luokka:artikkelit]] |
