Ero sivun ”Malline:Tiesitkö, että...” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(value) |
Merkkaus: Kumoaminen |
||
| (21 välissä olevaa versiota 18 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | + | <randomArea > | |
| − | + | * [[Kivinilkka]] synnyttää eläviä poikasia | |
| − | + | * [[Kirjolohi]] ei pysty lisääntymään Suomen vesissä. | |
| − | + | * [[Ahven]] on yleisin onkikala | |
| − | + | * [[Muikku]] kuuluu [[lohikalat|lohikaloihin]] | |
| − | + | * [[Kuha]]n [[alamitta]] on 42cm | |
| − | + | * Paunetti on avoperärysä | |
| − | + | * [[Vimpa]] on [[särkikalat|särkikalojen]] heimon selkein vaeltaja | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | + | * [[Rasvakala]]n vatsaevät muodostavat imulevyn, jolla se voi kiinnittyä koville pinnoille | |
| − | + | * Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1 | |
| + | |||
| + | * [[Kolmipiikki|Kolmipiikin]] ekologinen merkitys on suuri | ||
| + | |||
| + | * [[Kuha]] eli ''Sander lucioperca'' | ||
| + | </randomArea> | ||
| + | |||
| + | <randomArea> | ||
| + | * [[Kuore]]tta kutsutaan norssiksi | ||
| + | |||
| + | * Suomen sisävesien tärkein saaliskala on [[muikku]] | ||
| + | |||
| + | * Kalastusmatkailu on hyvin yleinen elinkeino | ||
| + | |||
| + | * Suomen ennätys[[hauki]] painoi 18.8kg | ||
| + | |||
| + | * Kalapedia ottaa vastaan uusia toimittajia | ||
| + | |||
| + | * [[Ahven]] voi kasvaa yli kolmekiloiseksi. | ||
| + | |||
| + | * [[Verkko]]jen jataan laskeminen tarkoittaa usean verkon laskemista peräkkäin. | ||
| + | |||
| + | * [[Hauki|Hauen]] väritys sopii hyvin vesikasvillisuuden suojissa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen. | ||
| + | |||
| + | * [[Ullavanjärvi]] Ullavassa on suomen matalimpia järviä. | ||
| + | |||
| + | * Ennen [[siima]]na käytettiin hevosen häntäjouhia. | ||
| + | |||
| + | * Matalan veden kaloilla väriaisti on varsin samanlainen kuin ihmisellä. | ||
| + | |||
| + | * Vanhin tunnettu kalanpyydys on [[vuorovesipato]] | ||
| + | |||
| + | * [[Särki]] on parvikala | ||
| + | |||
| + | * Hauen kutu käynnistyy, kun keväällä veden lämpötila yltää +7 asteeseen | ||
| + | |||
| + | * Muikkua kutsutaan myös Maivaksi | ||
| + | |||
| + | </randomArea> | ||
| + | |||
| + | <randomArea> | ||
| + | * Kesällä isot hauet ovat syvässä vedessä ja pienet matalassa vedessä. | ||
| + | |||
| + | * Tiesitkö että ruma pohjamudissa elävä [[ruutana]] on sukua kauniille kultakalalle? | ||
| + | |||
| + | * [[Kampela]] käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa kilkkejä ja katkoja. | ||
| + | |||
| + | * Monnit on hävinneet suomesta vuonna 1866 | ||
| + | |||
| + | * [[Lohi|Lohen]] on kerrottu saavan nimensä Gaius Julius Caersarilta. | ||
| + | |||
| + | * [[Toutain]] voi kasvaa jopa 12-kiloiseksi. | ||
| + | |||
| + | * Hapansilakka on ruotsalaisten perinneherkku | ||
| + | |||
| + | * [[Nahkiainen|Nahkiaiset]] ovat loisia. Ne imevät kaloista nesteet ja veren. | ||
| + | |||
| + | * [[Rautu]] elää pohjoisen karuissa ja kylmissä vesissä. | ||
| + | |||
| + | * [[Onginta]] ja [[pilkintä]] kuuluvat suomessa [[jokamiehenoikeudet|jokamiehenoikeuksiin]]. | ||
| + | |||
| + | * [[Kuore]] on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä. | ||
| + | |||
| + | * [[Ruutana]]n on nähty eläneen viikon pelkissä märissä sanomalehdissä. | ||
| + | |||
| + | * Vähähappisissa vesissä ruutanat kasvavat vain 10-15cm pituiseksi. | ||
| + | |||
| + | * Ahven voi elää jopa 20-25 vuotta. | ||
| + | |||
| + | * [[Karppi]] on etäistä sukua kultakalalle | ||
| + | |||
| + | * [[Pilkintä]] on keksitty Pohjoismaissa | ||
| + | |||
| + | * [[Harmaanieriä]]ä kutsutaan inarinjärvellä myös Hurttarauduksi. | ||
| + | |||
| + | * [[Särki]] esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa. | ||
| + | |||
| + | * 80-luvulla voitiin saada jopa 50 kg painoisia Niilinahvenia. | ||
| + | |||
| + | * [[Säyne]] eli säynävä on myös petokala, eli se voi syödä myös itseään pienempiä kaloja. | ||
| + | |||
| + | * [[Särki|Särjet]] vahvistavat kuulemansa äänet uimarakoissaan! | ||
| + | |||
| + | * [[Mutu]] on toiminut koe-eläimenä mm. kalojen kuulon tutkimisessa | ||
| + | |||
| + | * [[Hauki]] on Suomen toiseksi yleisin kala. | ||
| + | |||
| + | * [[Sähköankerias|Sähköankeriaan]] sähköisyys voi olla enimmillään 650 volttia. | ||
| + | |||
| + | * [[Lohi|Lohen]] kerrotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, hänen ollessaan sotaretkellä Galliassa. Julius antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo | ||
| + | |||
| + | * [[Ahven]]en ja [[kuha]]n kiduskannet ovat veitsenteräviä, ja niitä tulee varoa kalaa käsitellessä | ||
| + | </randomArea> | ||
| + | <noinclude> | ||
| + | |||
| + | == Käyttö == | ||
| + | |||
| + | Tämän mallineen kautta voi lisätä tiedonjyviä etusivulle. | ||
| + | [[Luokka:Kalapedian mallineet]]</noinclude> | ||
Nykyinen versio 16. syyskuuta 2024 kello 16.37
<randomArea >
- Kivinilkka synnyttää eläviä poikasia
- Kirjolohi ei pysty lisääntymään Suomen vesissä.
- Ahven on yleisin onkikala
- Muikku kuuluu lohikaloihin
- Paunetti on avoperärysä
- Vimpa on särkikalojen heimon selkein vaeltaja
- Rasvakalan vatsaevät muodostavat imulevyn, jolla se voi kiinnittyä koville pinnoille
- Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1
- Kolmipiikin ekologinen merkitys on suuri
- Kuha eli Sander lucioperca
</randomArea>
<randomArea>
- Kuoretta kutsutaan norssiksi
- Suomen sisävesien tärkein saaliskala on muikku
- Kalastusmatkailu on hyvin yleinen elinkeino
- Suomen ennätyshauki painoi 18.8kg
- Kalapedia ottaa vastaan uusia toimittajia
- Ahven voi kasvaa yli kolmekiloiseksi.
- Verkkojen jataan laskeminen tarkoittaa usean verkon laskemista peräkkäin.
- Hauen väritys sopii hyvin vesikasvillisuuden suojissa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen.
- Ullavanjärvi Ullavassa on suomen matalimpia järviä.
- Ennen siimana käytettiin hevosen häntäjouhia.
- Matalan veden kaloilla väriaisti on varsin samanlainen kuin ihmisellä.
- Vanhin tunnettu kalanpyydys on vuorovesipato
- Särki on parvikala
- Hauen kutu käynnistyy, kun keväällä veden lämpötila yltää +7 asteeseen
- Muikkua kutsutaan myös Maivaksi
</randomArea>
<randomArea>
- Kesällä isot hauet ovat syvässä vedessä ja pienet matalassa vedessä.
- Tiesitkö että ruma pohjamudissa elävä ruutana on sukua kauniille kultakalalle?
- Kampela käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa kilkkejä ja katkoja.
- Monnit on hävinneet suomesta vuonna 1866
- Lohen on kerrottu saavan nimensä Gaius Julius Caersarilta.
- Toutain voi kasvaa jopa 12-kiloiseksi.
- Hapansilakka on ruotsalaisten perinneherkku
- Nahkiaiset ovat loisia. Ne imevät kaloista nesteet ja veren.
- Rautu elää pohjoisen karuissa ja kylmissä vesissä.
- Onginta ja pilkintä kuuluvat suomessa jokamiehenoikeuksiin.
- Kuore on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä.
- Ruutanan on nähty eläneen viikon pelkissä märissä sanomalehdissä.
- Vähähappisissa vesissä ruutanat kasvavat vain 10-15cm pituiseksi.
- Ahven voi elää jopa 20-25 vuotta.
- Karppi on etäistä sukua kultakalalle
- Pilkintä on keksitty Pohjoismaissa
- Harmaanieriää kutsutaan inarinjärvellä myös Hurttarauduksi.
- Särki esiintyy Aasian länsiosissa ja miltei koko Euroopassa, ei kuitenkaan Espanjassa, Italiassa tai Kreikassa.
- 80-luvulla voitiin saada jopa 50 kg painoisia Niilinahvenia.
- Säyne eli säynävä on myös petokala, eli se voi syödä myös itseään pienempiä kaloja.
- Särjet vahvistavat kuulemansa äänet uimarakoissaan!
- Mutu on toiminut koe-eläimenä mm. kalojen kuulon tutkimisessa
- Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala.
- Sähköankeriaan sähköisyys voi olla enimmillään 650 volttia.
- Lohen kerrotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, hänen ollessaan sotaretkellä Galliassa. Julius antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo
</randomArea>
Käyttö[muokkaa]
Tämän mallineen kautta voi lisätä tiedonjyviä etusivulle.