Ero sivun ”Meriankerias” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
Rivi 1: Rivi 1:
'''Meriankerias''' (''Conger conger'') on suurikokoinen ankeriaskala, joka kuuluu meriankeriaiden heimoon. Lajia ei ole listattu IUCN:n punaiseen listaan.
+
'''Meriankerias''' (''Conger conger'') on suurikokoinen [[Ankeriaat|ankeriaskala]], joka kuuluu [[Meriankeriaat|meriankeriaiden]] heimoon. Lajia ei ole listattu IUCN:n punaiseen listaan.
  
Meriankeriasta tavataan itäisellä Atlantilla Norjasta (harvoin) ja Islannista (harvoin) Senegaliin ja sen reunamerissä Välimeressä ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. Lajia tavataan joskus eksyneenä Suomenkin vesillä. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä.
+
Meriankeriasta tavataan itäisellä Atlantilla Norjasta (harvoin) ja Islannista (harvoin) Senegaliin ja sen reunamerissä [[Välimeri|Välimeressä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. Lajia tavataan joskus eksyneenä Suomenkin vesillä. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä.
 
[[Tiedosto:Meriankerias.jpg|300px|thumb|right|frame|Meriankerias]]
 
[[Tiedosto:Meriankerias.jpg|300px|thumb|right|frame|Meriankerias]]
 +
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
Meriankeriasnaaras ja -koiras ovat hyvin erikokoisia; naaras kasvaa noin kaksi kertaa koirasta suuremmaksi sekä pituudeltaan että painoltaan. Naaras voi olla jopa kolmen metrin mittainen ja painaa 110 kg, mutta normaalisti ne jäävät kaksimetrisiksi. Suurin Suomesta saatu meriankerias on noin kahden metrin mittainen.
 
Meriankeriasnaaras ja -koiras ovat hyvin erikokoisia; naaras kasvaa noin kaksi kertaa koirasta suuremmaksi sekä pituudeltaan että painoltaan. Naaras voi olla jopa kolmen metrin mittainen ja painaa 110 kg, mutta normaalisti ne jäävät kaksimetrisiksi. Suurin Suomesta saatu meriankerias on noin kahden metrin mittainen.
Rivi 9: Rivi 10:
  
 
== Ravinto ==
 
== Ravinto ==
Meriankerias syö erilaisia pieniä eläimiä, enimmäkseen kaloja, äyriäisiä ja pääjalkaisia. Saaliinsa se tappaa ja repii palasiksi pyörien nopeasti oman akselinsa ympäri ja poimien sitten palat vedestä. Kalan on myös havaittu käyttävän ravinnokseen haaskoja ja jätteitä ihmisasutusten lähistöllä.
+
Meriankerias syö erilaisia pieniä eläimiä, enimmäkseen [[kala|kaloja]], [[äyriäiset|äyriäisiä]] ja pääjalkaisia. Saaliinsa se tappaa ja repii palasiksi pyörien nopeasti oman akselinsa ympäri ja poimien sitten palat vedestä. Kalan on myös havaittu käyttävän ravinnokseen haaskoja ja jätteitä ihmisasutusten lähistöllä.
  
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
Meriankeriaat parittelevat ja kutevat Azorien ja Gibraltarin välillä. Parittelu ja kutu tapahtuu 3 000–4 000 metrin syvyydessä, josta poikaset alajutuvat vähitellen kohti rannikkoa. Naaraskalat voivat laskea jopa 8 miljoonaa mätimunaa kutuaikana, minkä jälkeen ne kuolevat. Poikaset ovat sukukypsiä 5–15 vuoden iässä.  
+
Meriankeriaat parittelevat ja [[kutu|kutevat]] Azorien ja Gibraltarin välillä. Parittelu ja kutu tapahtuu 3 000–4 000 metrin syvyydessä, josta poikaset alajutuvat vähitellen kohti rannikkoa. Naaraskalat voivat laskea jopa 8 miljoonaa [[mäti]]munaa kutuaikana, minkä jälkeen ne kuolevat. Poikaset ovat sukukypsiä 5–15 vuoden iässä.  
  
 
== Kalastus ==
 
== Kalastus ==

Nykyinen versio 26. maaliskuuta 2013 kello 15.28

Meriankerias (Conger conger) on suurikokoinen ankeriaskala, joka kuuluu meriankeriaiden heimoon. Lajia ei ole listattu IUCN:n punaiseen listaan.

Meriankeriasta tavataan itäisellä Atlantilla Norjasta (harvoin) ja Islannista (harvoin) Senegaliin ja sen reunamerissä Välimeressä ja Mustassameressä. Lajia tavataan joskus eksyneenä Suomenkin vesillä. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä.

Meriankerias

Koko ja ulkonäkö[muokkaa]

Meriankeriasnaaras ja -koiras ovat hyvin erikokoisia; naaras kasvaa noin kaksi kertaa koirasta suuremmaksi sekä pituudeltaan että painoltaan. Naaras voi olla jopa kolmen metrin mittainen ja painaa 110 kg, mutta normaalisti ne jäävät kaksimetrisiksi. Suurin Suomesta saatu meriankerias on noin kahden metrin mittainen.

Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä, keho on sinertävänharmaa, kapea ja pitkä. Evät ovat tummanharmaita.

Ravinto[muokkaa]

Meriankerias syö erilaisia pieniä eläimiä, enimmäkseen kaloja, äyriäisiä ja pääjalkaisia. Saaliinsa se tappaa ja repii palasiksi pyörien nopeasti oman akselinsa ympäri ja poimien sitten palat vedestä. Kalan on myös havaittu käyttävän ravinnokseen haaskoja ja jätteitä ihmisasutusten lähistöllä.

Lisääntyminen[muokkaa]

Meriankeriaat parittelevat ja kutevat Azorien ja Gibraltarin välillä. Parittelu ja kutu tapahtuu 3 000–4 000 metrin syvyydessä, josta poikaset alajutuvat vähitellen kohti rannikkoa. Naaraskalat voivat laskea jopa 8 miljoonaa mätimunaa kutuaikana, minkä jälkeen ne kuolevat. Poikaset ovat sukukypsiä 5–15 vuoden iässä.

Kalastus[muokkaa]

Meriankeriaan lihaa pidetään kohtalaisen maukkaana. Sitä kalastetaan pitkälläsiimalla, erilaisin pyydyksin ja troolein. Lisäksi sitä urheilukalastetaan. Lähes jokaisella rannikon kalastuskylällä on oma meriankeriaskantansa. Jo antiikin roomalaisilla oli tapana pyydystää meriankeriaita ja lihottaa niitä altaissa. Sitä myydään kaupoissa sekä pakastettuna että tuoreena, ja siitä tehdään monenlaisia ruokia.

Lähteet[muokkaa]

  • Antal Vida, Tamás Kótai: 365 kalaa, H.F.Ullmann

Aiheesta muualla[muokkaa]