Ero sivun ”Tokot” versioiden välillä
p |
|||
| (4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Tokot''' (''Gobiidae'') on [[Ahvenkalat|ahvenkalojen]] heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman | + | '''Tokot''' (''Gobiidae'') on [[Ahvenkalat|ahvenkalojen]] heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman [[meri]]ssä etenkin lauhkeassa vyöhykkeessä. Ne ovat varsin pieniä, solakkaruumiisia [[kala|kaloja]], joilla on kaksi [[selkäevä]]ä. [[Vatsaevä]]t ovat usein sulautuneet yhteen eräänlaiseksi imukupiksi, jolla tokot voivat kiinnittyä pohjakiviin. Enimmäkseen ne viihtyvät pohjalla matalassa rantavedessä, toiset nousevat [[joki]]suihin, toiset painuvat matalanmeren vyöhykettä syvemmällekin. Samoin kuin [[simput]], ne lepäilevät pitkiä aikoja liikkumatta pohjalla ja syöksyvät silloin tällöin vikkelästi nappaamaan suuhunsa [[mato|madon]], vesihyönteisen tai [[äyriäiset|äyriäisen]]. |
Suomessa tokkoja esiintyy viisi lajia: [[hietatokko]] (''Pomatoschistus minutus''), [[liejutokko]] (''Pomatoschistus microps''), [[mustatokko]] (''Gobius niger''), [[seitsenruototokko]] (''Gobiusculus flavescens'') sekä [[tulokaslaji]] [[mustakitatokko]] (''Neogobius melanostomus''). | Suomessa tokkoja esiintyy viisi lajia: [[hietatokko]] (''Pomatoschistus minutus''), [[liejutokko]] (''Pomatoschistus microps''), [[mustatokko]] (''Gobius niger''), [[seitsenruototokko]] (''Gobiusculus flavescens'') sekä [[tulokaslaji]] [[mustakitatokko]] (''Neogobius melanostomus''). | ||
| + | == Lähteet == | ||
| + | * http://www.tietoportti.com/Tokot.html | ||
| + | * http://fi.wikipedia.org/wiki/Tokot | ||
| + | |||
| + | [[:Luokka:Tokot ]] | ||
[[luokka:kalasuvut]] | [[luokka:kalasuvut]] | ||
Nykyinen versio 10. tammikuuta 2012 kello 22.31
Tokot (Gobiidae) on ahvenkalojen heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman merissä etenkin lauhkeassa vyöhykkeessä. Ne ovat varsin pieniä, solakkaruumiisia kaloja, joilla on kaksi selkäevää. Vatsaevät ovat usein sulautuneet yhteen eräänlaiseksi imukupiksi, jolla tokot voivat kiinnittyä pohjakiviin. Enimmäkseen ne viihtyvät pohjalla matalassa rantavedessä, toiset nousevat jokisuihin, toiset painuvat matalanmeren vyöhykettä syvemmällekin. Samoin kuin simput, ne lepäilevät pitkiä aikoja liikkumatta pohjalla ja syöksyvät silloin tällöin vikkelästi nappaamaan suuhunsa madon, vesihyönteisen tai äyriäisen.
Suomessa tokkoja esiintyy viisi lajia: hietatokko (Pomatoschistus minutus), liejutokko (Pomatoschistus microps), mustatokko (Gobius niger), seitsenruototokko (Gobiusculus flavescens) sekä tulokaslaji mustakitatokko (Neogobius melanostomus).