Ero sivun ”Ahven pp2” versioiden välillä
| (13 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Ahven1295g.jpg|thumb|250px|Ahven 1295 grammaa]] | [[Tiedosto:Ahven1295g.jpg|thumb|250px|Ahven 1295 grammaa]] | ||
| − | '''Ahven''' on pelin | + | '''Ahven''' on pelin yleisin kalalaji. 0,9 versiossa [[Vuolasniva]] sekä [[Rautupuro]] ovat ainoita vesistöjä, joissa ei ole ahventa. Ahventen koko riippuu vesistöstä. Ahventen koko vaihtelee [[Telkänlampi|Telkänlammen]] yleisistä 10-30g ahvenista [[Meri|Meren]] jopa yli kiloisiin kyrmyniskoihin. Alamittaa ei ahvenella ole. |
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
| − | Ahventa pyydetään hyvin monella eri vieheellä ja syötillä. Yleisesti kuitenkin pieniä ahvenia pyydetään pystypilkeillä, kun taas isommille ahvenille maistuu tasapainopilkit | + | Ahventa pyydetään hyvin monella eri vieheellä ja syötillä. Yleisesti kuitenkin pieniä ahvenia pyydetään pystypilkeillä, kun taas isommille ahvenille maistuu tasapainopilkit. |
| − | Ahvenia löytyy siis lähes jokaisesta vesistöstä ja hyvin monista paikoista. Yleensä suuremmat ahvenet lötköttävät syvänteiden pohjalla ja niiden harjanteilla, kun puolestaan | + | Ahvenia löytyy siis lähes jokaisesta vesistöstä ja hyvin monista paikoista. Yleensä suuremmat ahvenet lötköttävät syvänteiden pohjalla ja niiden harjanteilla, kun puolestaan pienet ahvenet viihtyvät paremmin matalikoissa. Tämä ei aina pidä paikkaansa, pieniä ahvenia voi hyvinkin tulla isojen ahventen olinpaikoista ja toisinpäin. Ehkä paras ahvenpaikka on [[Meri (propilkki 2)|Meri]] jossa yli puolikiloinen ahven ei ole edes harvinainen saalis. Toinen hyvä ahvenvesistö on [[Linlonlahti]] jossa ylävasemmalla olevan syvänteen reunan ylälaita on ahvenen oleskelualuetta. [[Ahven-tasapaino]] on hyvä ottipeli isolle ahvenelle. Merellä puolestaan ei lienee ole puna-valkoisen tasurin voittanutta. |
| − | [[ | + | [[luokka:propilkki 2:n kalalajit]] |
| − | |||
| − | |||
Nykyinen versio 18. lokakuuta 2023 kello 00.18
Ahven on pelin yleisin kalalaji. 0,9 versiossa Vuolasniva sekä Rautupuro ovat ainoita vesistöjä, joissa ei ole ahventa. Ahventen koko riippuu vesistöstä. Ahventen koko vaihtelee Telkänlammen yleisistä 10-30g ahvenista Meren jopa yli kiloisiin kyrmyniskoihin. Alamittaa ei ahvenella ole.
Kalastus[muokkaa]
Ahventa pyydetään hyvin monella eri vieheellä ja syötillä. Yleisesti kuitenkin pieniä ahvenia pyydetään pystypilkeillä, kun taas isommille ahvenille maistuu tasapainopilkit.
Ahvenia löytyy siis lähes jokaisesta vesistöstä ja hyvin monista paikoista. Yleensä suuremmat ahvenet lötköttävät syvänteiden pohjalla ja niiden harjanteilla, kun puolestaan pienet ahvenet viihtyvät paremmin matalikoissa. Tämä ei aina pidä paikkaansa, pieniä ahvenia voi hyvinkin tulla isojen ahventen olinpaikoista ja toisinpäin. Ehkä paras ahvenpaikka on Meri jossa yli puolikiloinen ahven ei ole edes harvinainen saalis. Toinen hyvä ahvenvesistö on Linlonlahti jossa ylävasemmalla olevan syvänteen reunan ylälaita on ahvenen oleskelualuetta. Ahven-tasapaino on hyvä ottipeli isolle ahvenelle. Merellä puolestaan ei lienee ole puna-valkoisen tasurin voittanutta.