Ero sivun ”Merikarvianjoki” versioiden välillä
Rivi 8: | Rivi 8: | ||
=== Kirjolohi === | === Kirjolohi === | ||
+ | |||
+ | [[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen. | ||
=== Taimen === | === Taimen === | ||
Rivi 34: | Rivi 36: | ||
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki | * http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki | ||
− | + | * http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php | |
[[Luokka:Kalapaikat]] | [[Luokka:Kalapaikat]] | ||
[[Luokka:Kalapaikat Joki]] | [[Luokka:Kalapaikat Joki]] | ||
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]] | [[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]] |
Versio 22. heinäkuuta 2012 kello 17.21
Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.
{{#if:|Tarkennus: '|}} |
Merikarvianjoki on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia koskia ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja.
Sijainti
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa Isojärvestä Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa mereen. Merikarvianjoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen.
Saaliskalat
Kirjolohi
Kirjolohi on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut emokalat, jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. Räsänen pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. Daiwa SC Shiner ja Nils Master Jäpittäjä) ja Bete Lotto. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset leechit mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla uppoperhoilla on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.