Ero sivun ”Punalohi” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Punalohi''' (''Oncorhynchus nerka'') on [[Tyynimeri|Tyynessämeressä]] elävä lohilaji, joka useimpien muiden heimon lajien tapaan lisääntyy ja kuolee makeassa vedessä. Punalohi on kutuasussaan vaikuttava näky, koska silloin kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja pää vihreäksi. Koiraiden niskaan kasvaa kyttyrä, alaleuka muuttuu koukkumiseksi ja hampaat kasvavat. | '''Punalohi''' (''Oncorhynchus nerka'') on [[Tyynimeri|Tyynessämeressä]] elävä lohilaji, joka useimpien muiden heimon lajien tapaan lisääntyy ja kuolee makeassa vedessä. Punalohi on kutuasussaan vaikuttava näky, koska silloin kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja pää vihreäksi. Koiraiden niskaan kasvaa kyttyrä, alaleuka muuttuu koukkumiseksi ja hampaat kasvavat. | ||
| − | Jotkut populaatiot vaeltavat | + | Jotkut populaatiot vaeltavat Alaskan, toiset Japanin ja Venäjän [[joki|jokiin]] ja [[järvi]]in. Yleensä punalohet palaavat synnyinjokeensa tai -järveensä nelivuotiaina. Niiden, kuten muidenkin synnyinvesilleen palaavien lohilajien vaellus on tärkeää esimerkiksi vararavintoa kerääville harmaakarhuille. On myös kantoja jotka elävät koko ikänsä synnyinjoessaan tai -järvessään. Nämä yksilöt jäävät merellä varttuneita sukulaisiaan huomattavasti pienemmiksi. |
Suomessa on 1950-luvulla istutettu Keski-Suomessa järvipunalohta eli intiaanilohta (kokanee), mutta pysyviä kantoja ei muodostunut. | Suomessa on 1950-luvulla istutettu Keski-Suomessa järvipunalohta eli intiaanilohta (kokanee), mutta pysyviä kantoja ei muodostunut. | ||
Versio 31. heinäkuuta 2010 kello 20.49
Punalohi (Oncorhynchus nerka) on Tyynessämeressä elävä lohilaji, joka useimpien muiden heimon lajien tapaan lisääntyy ja kuolee makeassa vedessä. Punalohi on kutuasussaan vaikuttava näky, koska silloin kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja pää vihreäksi. Koiraiden niskaan kasvaa kyttyrä, alaleuka muuttuu koukkumiseksi ja hampaat kasvavat.
Jotkut populaatiot vaeltavat Alaskan, toiset Japanin ja Venäjän jokiin ja järviin. Yleensä punalohet palaavat synnyinjokeensa tai -järveensä nelivuotiaina. Niiden, kuten muidenkin synnyinvesilleen palaavien lohilajien vaellus on tärkeää esimerkiksi vararavintoa kerääville harmaakarhuille. On myös kantoja jotka elävät koko ikänsä synnyinjoessaan tai -järvessään. Nämä yksilöt jäävät merellä varttuneita sukulaisiaan huomattavasti pienemmiksi.
Suomessa on 1950-luvulla istutettu Keski-Suomessa järvipunalohta eli intiaanilohta (kokanee), mutta pysyviä kantoja ei muodostunut.
Ravinto
Poikasina punalohet syövät pääasiassa planktonia ja vesihyönteisiä. Aikuisina ne saalistavat pieniä kaloja. Ne kasaavat merellä vararavintoa kutuvaellusta varten, koska silloin ne lakkaavat syömästä.