Ero sivun ”Pihlajavesi (Saimaa)” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
 
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0
 
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0
| style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" |  '''Järvi'''
+
| style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" |  '''Pihlajavesi'''
|-
 
! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | Pihlajavesi
 
 
|-
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Sijainti''':  Punkaharju, Savonlinna, Sulkava
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Sijainti''':  Punkaharju, Savonlinna, Sulkava

Versio 8. maaliskuuta 2010 kello 21.04

Pihlajavesi
Sijainti: Punkaharju, Savonlinna, Sulkava
pinta-ala: 712,59 km²
Pinnankorkeus: 75,7 m
Suurin syvyys: 72 m
Rantaviivan pituus: 3628,6 km
Tilavuus: 1000000 m3
Saaria: 3 819

Pihlajavesi on Saimaan selkä Savonlinnan eteläpuolella.

Pihlajavedellä ovat nähtävissä perinteisen itäsuomalaisen järviluonnon piirteet, laajat selkävedet sekä saaret. Pihlajavesi on myös saimaannorpan tärkeimpiä elinalueita. Pihlajavesi onkin otettu mukaan Metsähallituksen rantojensuojeluohjelmaan. Suojelu ei kuitenkaan kiellä järvellä liikkumista ja Pihlajavesi onkin vesilläliikkujien suosiossa kesäisin. Pihlajaveden rannoilla on 17 retkisatamaa. Pihlajavedellä Kyrönsalmessa sijaitsee myös Olavinlinna.

<googlemap lat="61.719328" lon="28.877563" type=map> 61.719328,28.877563, Pihlajavesi (Saimaa). </googlemap>

Pihlajavesi on tunnettu varsinkin Savonlinnan ympärillä virtauksistaan, jotka johtunevat osittain ruoppauksista, joita alueella on tehty. Lisäksi vesi on väriltään erittäin tummaa, jopa mustaa, vaikka vesi puhdasta onkin.

Pihlajavesi on Suomen saarisin järvi. Järvessä onkin 3819 saarta.

Kalastus

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, nieriää, harjusta, kirjolohta, siikaa, planktonsiikaa, haukea, lahnaa sekä muikkua.

Lähteet