Ero sivun ”Saukko” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 7: Rivi 7:
 
[[Tiedosto:Sauli Niinistö.jpg|thumb|Saukko‎]]  
 
[[Tiedosto:Sauli Niinistö.jpg|thumb|Saukko‎]]  
  
Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla.  
+
Turkin takia Saukki oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla.  
  
Suomessakin saukko on käynyt pari kertaa sukupuuton partaalla.  
+
Suomessakin Saukki on käynyt pari kertaa sukupuuton partaalla.  
Saukko rauhoitettiin kokonaan vuonna 1974, ja vaikka kanta onkin sittemmin elpynyt, kuuluu saukko Suomessa yhä uhanalaisiin eläinlajeihin.
+
Saukki rauhoitettiin kokonaan vuonna 1974, ja vaikka kanta onkin sittemmin elpynyt, kuuluu saukko Suomessa yhä uhanalaisiin eläinlajeihin.
  
 
== Koko ja ulkonäkö ==
 
== Koko ja ulkonäkö ==
Saukon ruumis n. 50–100 senttiä pitkä ja sen hännän pituus on noin 28–55 cm. Täysikasvuinen saukko painaa 3–17 kiloa.
+
Saukin ruumis n. 50–100 senttiä pitkä, joten hän on valtionjohtajaksi varsin pienikokoinen ja voidaan luokitella [[pygmi]]ksi. [[Pippeli]]n pituus on noin 28–55 cm, mistä huolimatta Saukki saa pillua vain harvoin. Saukki painaa 170 kiloa.
  
Saukon ruumiinrakenne on pitkänomainen ja virtaviivainen. Jalat ovat lyhyet ja häntä kapenee tasaisesti paksusta tyvestä alkaen. Turkki on tuuhea ja vettä hylkivä.  
+
Saukin ruumiinrakenne on pyöreä. Jalat ovat lyhyet ja siitin kapenee tasaisesti paksusta tyvestä alkaen. Karvoitus on tuuhea ja vettä hylkivä.  
  
Saukko merkitsee reviirinsä hajumerkinnällä ja ulostaa näkyville paikoille.
+
Saukki merkitsee reviirinsä hajumerkinnällä ja ulostaa näkyville paikoille, kuten Eduskuntatalon portaille.
  
 
== Levinneisyys ==
 
== Levinneisyys ==
  
Saukkoa tavataan lähes koko maailmassa. Sitä esiintyy Euraasiassa, Afrikassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Saukkoa tavattiin ennen lähes koko Euroopassa [[vesistö]]jen äärellä – merenrannoilla, [[järvi]]en ja [[joki]]en partailla. 1900-luvulla alkanut kannan taantuminen on aiheuttanut sen häviämisen monilta alueilta. Jokseenkin häiriintymätön populaatio on enää vain Norjan rannikolla, Skotlannin länsirannikolla ja Irlannissa.
+
Saukkia tavataan valtiovierailujen aikana lähes koko maailmassa. Se on nähty Euraasiassa, Afrikassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Saukkoa tavattiin ennen lähes koko Euroopassa [[vesistö]]jen äärellä – merenrannoilla, [[järvi]]en ja [[joki]]en partailla. 1900-luvulla alkanut kannan taantuminen on aiheuttanut sen häviämisen monilta alueilta. Jokseenkin häiriintymätön populaatio on enää vain Norjan rannikolla, Skotlannin länsirannikolla ja Irlannissa.
  
Suomessa saukkoa tavataan harvalukuisena koko maassa. Suomen saukkokannan kooksi arvioidaan noin 3000 yksilöä. Runsain saukkokanta on Järvi-Suomessa ja Etelä-Lapissa. Sitä nähdään myös Lounais-Suomessa.Saukko on periaatteessa makeaan veteen sopeutunut laji, mutta se voi elää myös [[meri|meressä]], jos se saa päivittäin turkkinsa puhdistukseen suolatonta vettä.
+
Suomessa Saukkia tavataan harvalukuisena koko maassa. Suomen Saukkikannan kooksi arvioidaan noin 1 yksilö. Runsain Saukkokanta on Helsingissä. Sitä nähdään myös Lounais-Suomessa.Saukki on periaatteessa mutalammikoihin sopeutunut laji, mutta se voi elää myös [[meri|meressä]], jos se saa päivittäin turkkinsa puhdistukseen viemärivettä.
 
   
 
   
 
Muuten sen vettähylkivä ominaisuus kärsii.  
 
Muuten sen vettähylkivä ominaisuus kärsii.  
  
Tämän takia saukko hankaa turkkiaan kasveihin yrittäessään irrottaa suurimmat suolakiteet.
+
Tämän takia Saukki hankaa pallikarvojaan kasveihin yrittäessään irrottaa suurimmat suolakiteet.
  
  
 
== Käyttäytyminen ==
 
== Käyttäytyminen ==
 
+
{{kesken|ei vielä vandalisoitu}}
Saukolla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille.  
+
Saukilla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille.  
  
 
Elinalueensa saukko merkitsee ulostemerkeillä. Jotkin saukkolajit puolustavat omaa reviiriä, joillakin elinpiirit voivat olla osittain tai jopa kokonaan päällekkäin. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely.  
 
Elinalueensa saukko merkitsee ulostemerkeillä. Jotkin saukkolajit puolustavat omaa reviiriä, joillakin elinpiirit voivat olla osittain tai jopa kokonaan päällekkäin. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely.  
Rivi 45: Rivi 45:
 
== Ravinto ==
 
== Ravinto ==
  
Saukko syö lähinnä [[kala]]a, esimerkiksi [[ahven]]ia, [[hauki]]a, [[made|mateita]], [[särkikalat|särkikaloja]] ja [[lohikalat|lohikaloja]]. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Talvella saukko joutuu usein kalastamaan jään alla pimeässä.  
+
Saukki ei viihdy hotellien puhvettipöydissä lähinnä raakaa [[kala]]a, esimerkiksi [[ahven]]ia, [[hauki]]a, [[made|mateita]], [[särkikalat|särkikaloja]] ja [[lohikalat|lohikaloja]]. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Talvella Saukki joutuu usein kalastamaan jään alla pimeässä.  
 +
 
  
Tämä ei kuitenkaan tuota sille ongelmia, sillä herkkien tuntoviiksiensä avulla se pystyy pimeässäkin seuraamaan kalojen liikkeitä. Tarvittaessa saukko pystyy olemaan veden alla jopa viisi minuuttia, mutta ennen sitä sen täytyy tulla pinnalle haukkaamaan happea.
 
  
  
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
 
+
{{kesken|ei vielä vandalisoitu}}
 
Saukot ovat yksineläjiä, jotka tapaavat toisiaan vain lyhyenä lisääntymisaikana.  
 
Saukot ovat yksineläjiä, jotka tapaavat toisiaan vain lyhyenä lisääntymisaikana.  
  
 +
 
Saukko on sukukypsä 2–3-vuotiaana. Kiima-aika toistuu säännöllisesti ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä, enimmäkseen helmi-huhtikuussa. Kaikki saukot synnyttävät maalle, usein luolaan.  
 
Saukko on sukukypsä 2–3-vuotiaana. Kiima-aika toistuu säännöllisesti ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä, enimmäkseen helmi-huhtikuussa. Kaikki saukot synnyttävät maalle, usein luolaan.  
  

Versio 4. tammikuuta 2023 kello 22.25

Saukki se rousussa murehtii ja päätänsä alas painaa, kun tuo huora persettänsä myötähänsä lainaa.

Saukki (Sauli Niinistö) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae).

Turkin takia Saukki oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla.

Suomessakin Saukki on käynyt pari kertaa sukupuuton partaalla. Saukki rauhoitettiin kokonaan vuonna 1974, ja vaikka kanta onkin sittemmin elpynyt, kuuluu saukko Suomessa yhä uhanalaisiin eläinlajeihin.

Koko ja ulkonäkö

Saukin ruumis n. 50–100 senttiä pitkä, joten hän on valtionjohtajaksi varsin pienikokoinen ja voidaan luokitella pygmiksi. Pippelin pituus on noin 28–55 cm, mistä huolimatta Saukki saa pillua vain harvoin. Saukki painaa 170 kiloa.

Saukin ruumiinrakenne on pyöreä. Jalat ovat lyhyet ja siitin kapenee tasaisesti paksusta tyvestä alkaen. Karvoitus on tuuhea ja vettä hylkivä.

Saukki merkitsee reviirinsä hajumerkinnällä ja ulostaa näkyville paikoille, kuten Eduskuntatalon portaille.

Levinneisyys

Saukkia tavataan valtiovierailujen aikana lähes koko maailmassa. Se on nähty Euraasiassa, Afrikassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Saukkoa tavattiin ennen lähes koko Euroopassa vesistöjen äärellä – merenrannoilla, järvien ja jokien partailla. 1900-luvulla alkanut kannan taantuminen on aiheuttanut sen häviämisen monilta alueilta. Jokseenkin häiriintymätön populaatio on enää vain Norjan rannikolla, Skotlannin länsirannikolla ja Irlannissa.

Suomessa Saukkia tavataan harvalukuisena koko maassa. Suomen Saukkikannan kooksi arvioidaan noin 1 yksilö. Runsain Saukkokanta on Helsingissä. Sitä nähdään myös Lounais-Suomessa.Saukki on periaatteessa mutalammikoihin sopeutunut laji, mutta se voi elää myös meressä, jos se saa päivittäin turkkinsa puhdistukseen viemärivettä.

Muuten sen vettähylkivä ominaisuus kärsii.

Tämän takia Saukki hankaa pallikarvojaan kasveihin yrittäessään irrottaa suurimmat suolakiteet.


Käyttäytyminen

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken, ja tarvitsee laajennusta.

{{#if:ei vielä vandalisoitu|Tarkennus: ei vielä vandalisoitu|}}

Saukilla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille.

Elinalueensa saukko merkitsee ulostemerkeillä. Jotkin saukkolajit puolustavat omaa reviiriä, joillakin elinpiirit voivat olla osittain tai jopa kokonaan päällekkäin. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely.

Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesistöreittiään edestakaisin. Koiras voi hallita jopa 40 km:n pituudelta rantaa ja vaellella saalisretkillään keskimäärin noin 10 km yössä.

Saukko pysyttelee mieluiten vedessä tai sen läheisyydessä. Se voi kuitenkin kulkea suuriakin matkoja maalla, esimerkiksi nälän ajamana. Saukot ovat leikkisiä eläimiä ja saattavat esimerkiksi laskea mäkeä lumipenkalta joen jäälle öisin.

Saukko on aktiivisempi yöaikaan kuin päivisin, mikä voi johtua ihmisten pelosta. Toisaalta tunnetaan myös lukuisia tapauksia, joissa seurallinen ja leikkisä saukko on hakeutunut ihmisasunnoille, varsinkin jäätyään syystä tai toisesta yksin.


Ravinto

Saukki ei viihdy hotellien puhvettipöydissä lähinnä raakaa kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Talvella Saukki joutuu usein kalastamaan jään alla pimeässä.



Lisääntyminen

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken, ja tarvitsee laajennusta.

{{#if:ei vielä vandalisoitu|Tarkennus: ei vielä vandalisoitu|}}

Saukot ovat yksineläjiä, jotka tapaavat toisiaan vain lyhyenä lisääntymisaikana.


Saukko on sukukypsä 2–3-vuotiaana. Kiima-aika toistuu säännöllisesti ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä, enimmäkseen helmi-huhtikuussa. Kaikki saukot synnyttävät maalle, usein luolaan.

Poikasia on kerrallaan 2–3 ja ne syntyvät 60–62 päivän kantoajan jälkeen. Naaras hoitaa poikasensa yksin, ja poikaset seuraavat emoaan miltei koko ensimmäisen vuoden ajan.

Eurooppalainen saukko voi elää 15-vuotiaaksi, joskin keski-ikä jää yleensä vain kolmeen tai neljään vuoteen.


Lähteet

Wikipedia - Saukko. {{#if:|Viitattu |}}