Saukko

Tämä artikkeli on täyttä paskaa ja vaatii laajaa uudelleenkirjoitusta. Edes näennäisen humoristinen idea on joko hukassa tai sitä ei ole koskaan ollutkaan. {{#if:|Tarkennus: {{{1}}}|}}

Saukki se rousussa murehtii ja päätänsä alas painaa, kun tuo huora persettänsä myötähänsä lainaa.

Saukki (Sauli Niinistö) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae).

Tiedosto:Sauli Niinistö.jpg

Saukko‎

Turkin takia Saukki oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla.

Suomessakin Saukki on käynyt pari kertaa sukupuuton partaalla. Saukki rauhoitettiin kokonaan vuonna 1974, ja vaikka kanta onkin sittemmin elpynyt, kuuluu saukko Suomessa yhä uhanalaisiin eläinlajeihin.

Koko ja ulkonäkö

Saukin ruumis n. 50–100 senttiä pitkä, joten hän on valtionjohtajaksi varsin pienikokoinen ja voidaan luokitella pygmiksi. Pippelin pituus on noin 28–55 cm, mistä huolimatta Saukki saa pillua vain harvoin. Saukki painaa 170 kiloa.

Saukin ruumiinrakenne on pyöreä. Jalat ovat lyhyet ja siitin kapenee tasaisesti paksusta tyvestä alkaen. Karvoitus on tuuhea ja vettä hylkivä.

Saukki merkitsee reviirinsä hajumerkinnällä ja ulostaa näkyville paikoille, kuten Eduskuntatalon portaille.

Levinneisyys

Saukkia tavataan valtiovierailujen aikana lähes koko maailmassa. Se on nähty Euraasiassa, Afrikassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Saukkoa tavattiin ennen lähes koko Euroopassa vesistöjen äärellä – merenrannoilla, järvien ja jokien partailla. 1900-luvulla alkanut kannan taantuminen on aiheuttanut sen häviämisen monilta alueilta. Jokseenkin häiriintymätön populaatio on enää vain Norjan rannikolla, Skotlannin länsirannikolla ja Irlannissa.

Suomessa Saukkia tavataan harvalukuisena koko maassa. Suomen Saukkikannan kooksi arvioidaan noin 1 yksilö. Runsain Saukkokanta on Helsingissä. Sitä nähdään myös Lounais-Suomessa.Saukki on periaatteessa mutalammikoihin sopeutunut laji, mutta se voi elää myös meressä, jos se saa päivittäin turkkinsa puhdistukseen viemärivettä.

Muuten sen vettähylkivä ominaisuus kärsii.

Tämän takia Saukki hankaa pallikarvojaan kasveihin yrittäessään irrottaa suurimmat suolakiteet.

Käyttäytyminen

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken, ja tarvitsee laajennusta. {{#if:ei vielä vandalisoitu|Tarkennus: ei vielä vandalisoitu|}}

Saukilla on laaja elinpiiri, jonka alueella se pesii yleensä koloissa, jotka ovat kuuluneet muille eläimille kuten ketuille tai mäyrille.

Elinalueensa saukko merkitsee ulostemerkeillä. Jotkin saukkolajit puolustavat omaa reviiriä, joillakin elinpiirit voivat olla osittain tai jopa kokonaan päällekkäin. Saukolle luonteva elintapa on jatkuva kiertely.

Useimmiten saukot kulkevat erakkoina omaa vesistöreittiään edestakaisin. Koiras voi hallita jopa 40 km:n pituudelta rantaa ja vaellella saalisretkillään keskimäärin noin 10 km yössä.

Saukko pysyttelee mieluiten vedessä tai sen läheisyydessä. Se voi kuitenkin kulkea suuriakin matkoja maalla, esimerkiksi nälän ajamana. Saukot ovat leikkisiä eläimiä ja saattavat esimerkiksi laskea mäkeä lumipenkalta joen jäälle öisin.

Saukko on aktiivisempi yöaikaan kuin päivisin, mikä voi johtua ihmisten pelosta. Toisaalta tunnetaan myös lukuisia tapauksia, joissa seurallinen ja leikkisä saukko on hakeutunut ihmisasunnoille, varsinkin jäätyään syystä tai toisesta yksin.

Ravinto

Saukki ei viihdy hotellien puhvettipöydissä lähinnä raakaa kalaa, esimerkiksi ahvenia, haukia, mateita, särkikaloja ja lohikaloja. Ruokavalioon kuuluu myös pikkunisäkkäitä, lintuja, rapuja, sammakoita ja simpukoita. Talvella Saukki joutuu usein kalastamaan jään alla pimeässä.

Lisääntyminen

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken, ja tarvitsee laajennusta. {{#if:ei vielä vandalisoitu|Tarkennus: ei vielä vandalisoitu|}}

Saukot ovat yksineläjiä, jotka tapaavat toisiaan vain lyhyenä lisääntymisaikana.

Saukko on sukukypsä 2–3-vuotiaana. Kiima-aika toistuu säännöllisesti ympäri vuoden, yleensä se on kuitenkin keväällä, enimmäkseen helmi-huhtikuussa. Kaikki saukot synnyttävät maalle, usein luolaan.

Poikasia on kerrallaan 2–3 ja ne syntyvät 60–62 päivän kantoajan jälkeen. Naaras hoitaa poikasensa yksin, ja poikaset seuraavat emoaan miltei koko ensimmäisen vuoden ajan.

Eurooppalainen saukko voi elää 15-vuotiaaksi, joskin keski-ikä jää yleensä vain kolmeen tai neljään vuoteen.

Lähteet

Wikipedia - Saukko. {{#if:|Viitattu |}}