Isolumme

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. huhtikuuta 2010 kello 18.50 käyttäjän Kala erkki (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
isolumme

Isolumme (Nymphaea alba), tunnetaan myös nimillä lumme ja valkolumme, on kelluslehtinen vesikasvi ja Suomen suurin lummelaji. Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen mutaisissa lammissa ja matalissa järvissä. Lajin punakukkainen muoto on rauhoitettu.

Isolumme kasvattaa ison kukkansa kesä-elokuussa.


Tuntomerkit

Isolumpeen kukka on halkaisijaltaan 10–20 cm. Siinä on neljä päältä vihreää sisältä valkoista verholehteä, ja lukuisia valkoisia terälehtiä.

Heteet ja emit ovat keltaisia.

Lumpeenkukka tuoksuu makealle, hiukan saippuaiselle, ja houkuttaa paljon hyönteisiä. Sen siemenkota kypsyy syksyllä ja hajoaa kelluviksi kappaleiksi, jotka leviävät pitkin vesistöä ja vajoavat lopulta pohjaan itämään.

Isolummetta tavataan keski- ja Etelä-Euroopassa Pohjoismaiden eteläosista etelään.


Isolumme on Etelä-Savon maakuntakasvi.

Isolumpeen kukan valkoisista verholehdistä valmistetulla teellä on todettu olevan sedatiivi|sedatiivisia eli rauhoittavia vaikutuksia ihmiskehoon.

Pääjuuri voi tulla käsivarren paksuiseksi.

Kuivattuna ja jauhettuna sitä on käytetty pula-ajan leivässä.

Lähteet