Porvoonjoki
{{tietolaatikko | sisältö = {{tietolaatikko/otsikko
| tausta = #b2dfb2 | reunaväri = #bbb
Porvoonjoki on Porvoonjoen vesistön pääjoki, jonka alkulähteet sijaitsevat Salpausselän etelärinteillä Kärkölässä, Hollolassa ja Lahdessa. Joki virtaa Orimattilan, Pukkilan, Askolan ja Porvoon kautta Suomenlahteen. Porvoonjoen viljelymaisema ikivanhoine asutuksineen, kylineen ja kartanoineen yhdessä vanhan Porvoon kanssa on kansallismaisema.
Joen kokonaispituus on 143 kilometriä ja sen kattama vesistöalue on 1 271 km² pinta-alaltaan, mistä vain 1,4 % on järviä. Vähäisin todettu virtaama on vesikuutiometri sekunnissa ja suurin 200 m³ sekunnissa. Joen Lahdessa sijaitsevan alkupään ja Porvoossa sijaitsevan suun korkeusero on 68 metriä, jolloin keskimääräiseksi putoukseksi muodostuu 0,7 metriä kilometrin matkalla. Porvoonjokeen virtaavat fosforipäästöt Lahdesta ovat vähentyneet kolmasosaan 20 vuoden kuluessa
Joen suurin sivujoki on Palojoki sekä suurimmat järvet Mallusjärvi, Isojärvi ja Sahajärvi. Porvoonjoen suisto on Natura 2000-aluetta.
Porvoonjoen vesistö
Joelle on pyritty asettamaan tiukkoja ympäristönormeja, mutta kunnalliset jätevedet kuormittavat jokea. Lahti käyttää Porvoonjokea pääasiallisena jätevesiviemärinään. Eteenkin kalojen lisääntymiskyky on uhattuna lääkejäämien takia. Joen virkistyskäyttö on hankalaa suuren suolistoperäisten bakteerien määrän takia. Joen tila on vähitellen elpymässä hyväksi.
Joen ekologista tilaa valvoo Hämeen ympäristökeskus Orimattilaan saakka ja Askolasta alkaen Uudenmaan ympäristökeskus.
Muuta
Porvoonjokeen on kohdistunut myös melko paljon vapaamuotoista yhdistystoimintaa, esimerkiksi Itä-Uudenmaan vesi- ja ilmastonsuojeluyhdistys. Lahden kaupunki on osana viheralueidensa kunnostamista tehnyt Ali-Juhakkalan ja Miekkiön välille melojille sopivaa jokiuomaa.
Kosket
- Patomäenkoski, Lahti
- Vakkolankoski, Askola
- Naarkoski, Pukkila
- Strömberginkoski, Porvoo