Ruutana

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 19. tammikuuta 2010 kello 22.59 käyttäjän Kala erkki (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pieni ruutana


Ruutana (Carassius carassius) on karppikalojen heimoon kuuluva laji. Ennen ruutana luokiteltiin karpin sukuun Cyprinus, mutta nykyään se on luokiteltu omaan sukuunsa Carassius, johon kuuluu myös muun muassa kultakala.

Ruutana maistuu usein mudalle, eikä kelpaa aina kissallekkaan.

Koko ja ulkonäkö

Ruutanat ovat nuorina tasaisen harmahtavia, mutta vanhetessaan ne saavat kyljilleen kuparin tai kullan hohdon. Ruutanalla on yksi pyöreäreunainen selkäevä, joka sijaitsee lähellä pyrstöä. Suomessa erotetaan kaksi ruutanamuotoa: "järvi"- ja "lampiruutana". Vähähappisissa lammissa ruutanat kasvavat vain 10–15 cm pitkiksi ja ovat matalaruumiisia ja isopäisiä. Järvissä ruutanat ovat korkearuumiisia ja pienipäisiä ja kokoa kertyy 1–3 kg verran.

Lampiruutanan ja järviruutanan eroaville ruumiinmuodoille on pyritty löytämään selityksiä. Ruutanan uskotaan kasvattavan korkeuttaan, kun saalistusriski on suuri. Pienissä lammissa ei ole petokaloja, joten ruumiinmuoto jää matalaksi. Toinen varsin ilmeinen tekijä on ravintotilanne. Pienissä lammissa kalat kääpiöityvät ravinnonpuutteen vuoksi.

Karpin ja ruutanan erottaminen on joskus hankalaa, mutta ruutanalla ei ole viiksiä, kuten karpilla. Toinen tuntomerkki on suun muoto. Karpin suu on torvimainen, ruutanalla suu on eteen- tai jopa hieman ylöspäin suuntautunut.

Alkuperä

Ruutanaa elää Länsi-Euroopasta aina Siperian Lenajoen vesistöalueelle saakka. Euroopassa se elää kaikkialla aivan pohjoisinta ja eteläisintä kolkkaa lukuun ottamatta. Suomessa ruutana elää kaikkialla rannikolla ja sisävesissä, joissakin vähähappisissa lammissa ainoana kalalajina. Pohjoisimmat ruutanat löytyvät Suomessa Sodankylän ja Kittilän seudulta.

Käyttäytyminen ja lisääntyminen

Vesiolot ja ravinto

Ruutana on kaikkiruokainen kala. Tärkeimmäksi ravinnoksi on kuitenkin osoittautunut surviaissääskien toukat. Ruutanalle kelpaa eläinplankton, hyönteisten toukat, kalojen mäti (jopa ahvenen mäti, jonka muut kalat yleensä jättävät rauhaan) ja jopa kalanpoikaset.

Laji tulee toimeen kaikenlaisissa elinympäristöissä, jopa pohjaan jäätyvissä lammikoissa, jotka ovat hapettomia monien talvikuukausien ajan. Parhaiten ruutana elää kuitenkin lämpimissä ja rehevissä vesissä. Hapettomissa vesissä ruutanan selviytymisen selittää kyky luoda alkoholia vereen. Syyskuun lopulla maksan paino koko kalan painosta voi olla jopa 15 %.

Ruutana suosii yli 5-metrisiä vesiä.

Lähteet

<references />

Aiheesta muualla