Hauki

Malline:Taksonomia/kasvit Hauki (Esox lucius) on nisäkäs.

Koko ja ulkonäkö

Hauen pohjaväri on sininen ja sen kyljissä on vaaleanvihreitä tai keltaisia raitoja ja pilkkuja, vatsa hauella on vaalea. Väritys sopii hyvin aluskasvillisuuden joukossa piileskelyyn ja saaliin vaanimiseen. Hauella on suuri pää ja kita sekä terävät hampaat ja suuret silmät. Sen ruumiinrakenne on solakka ja eväät ovat keskittyneet petokaloille tyypillisesti peräpäähän. Tämä mahdollistaa nopeat hyökkäykset saaliin kimppuun. Tyypillinen järvihauki painaa 0,5-3 kiloa. Parhailla vesillä 3-5 kilon hauet ovat tavanomaisia, joskaan eivät jokapäiväisiä. Vuosittain eri vesistöistä saadaan runsaasti myös 5-10-kiloisia. Yli 10-kiloisen jättiläisen tavoittaminen vaatii paljon tuuria. Hauki voi parhaimmillaan kasvaa jopa puolitoistametriseksi ja 35-kiloiseksi, mutta Suomessa hauki harvoin saavuttaa yli 140 cm:n pituutta tai yli 20 kilon painoa. Yleensä luistimeen tarttuu pienempiä yksilöitä.<ref>www.kuhamaa.fi/saalislajit/hauki. {{#if:|Viitattu |}}</ref>

Levinneisyys

Haukea tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa hauki on levinnyt koko maahan. Itämeressä haukea on säännöllisesti alueilla, joiden suolapitoisuus ei ylitä 18 promillea, mutta hauen lisääntyminen onnistuu vain alle 7 promillen suolapitoisessa vedessä. Pieni (alle 1 kg) hauki viihtyy lähes 20-asteisessa vedessä, mutta hauen koon kasvaessa sen optimilämpötila pienenee niin, että yli 10-kiloisen hauen optimilämpötila on jopa vain n. 10 astetta.

Ravinto

Hauki on petokala. Se siirtyy eläinplanktonista kalaravintoon jo varsin varhaisessa vaiheessa, ensimmäisenä kesänään alle 10 cm:n mittaisena. Paitsi pienempiä kaloja, hauki voi napata toisinaan myös sammakon tai uivan myyrän, joissain tapauksissa isokokoinen hauki tappaa jopa uivan vesilinnun poikasen. Rapuja ja vesihyönteisten toukkiakin on löydetty hauen mahalaukusta. Hauki on opportunisti, eikä se karta mitään kalalajia ravintonaan: se pyrkii syömään aina sitä kalaa, jota kulloinkin on helpoimmin saatavilla. Esimerkiksi pienen metsälammen hauki syö lammen valtalajia ahventa, kun taas virtavedessä elävät hauet syövät myös taimenia tai muita lohikaloja. Hauen kyky sopeutua ruokansa suhteen antaa sille suuren edun ravintokilpailussa, sekä miltei takaa hauelle ravintoketjun kärkisijan. Näiden seikkojen takia hauen saalisluettelo on laaja; se koostuu siitä mitä hauki kulloinkin sattuu saamaan eteensä, mutta miltei aina siihen kuuluu särki ja ahven. Hauki on toisinaan myös kannibaali, eikä se epäröi syödä pienempää lajitoveriaan.

Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1, Toisin sanottuna kasvaakseen kilon ne tarvitsevat kolmekymmentä kiloa ravintokalaa. Vaikka luku kuulostaa suurelta, ei suurikaan hauki haittaa sen saaliskalojen populaatioita. Hauilla on tärkeä rooli vesistön hyvinvoinnin kannalta, rehevöitymisen hillitsijöinä: kun haukia on riittävästi, eivät särkikalakannat pääse runsastumaan liikaa. Useissa lähteissä on mainittu, että petokalojen osuuden vesistön koko kalakannasta tulisi olla noin 30–40 %:n luokkaa, jotta tasapaino säilyisi.

Hauki saalistaa vaanien yleensä vesikasvillisuuden seassa, isojen kivien, uppopuiden tai muiden suojassa. Isot, usean kilon hauet saalistavat myös selkävesillä, käyttäen sisävesillä ravintonaan vapaan veden parvikaloja kuten muikkua ja kuoretta, merialueella silakkaa. Tällöin hauki ui välivedessä usein varsin syvällä ja syöksyy saaliinsa kimppuun alhaalta, syvyyden hämärän turvaan luottaen. Kun potentiaalinen saaliskohde on havaittu, hauki alkaa liikkua hitaasti kohti saalistaan, kunnes saalis on iskuetäisyydellä. Tällöin hauki iskee räjähtävällä nopeudella saaliiseensa tavallisimmin sivulta päin, kääntää sen suussaan nieltävään asentoon ja syö saaliinsa. Varsinkin isokokoiset saaliskalansa hauki pyrkii nielemään pääpuoli edellä.

Merialueen kalastajat puhuvat usein "silakkahomosta", jolla tarkoitetaan silakkaparvia seurailevia, usein melko rotevan kokoisia haukia. Varmaa näyttöä näiden silakkaan erikoistuneiden haukien olemassaolosta ei ole kuitenkaan saatu. Ilmeisesti hauki on merelläkin vain opportunisti, eli suosii silakkaa mikäli sitä on saaliskaloista helpoimmin saatavilla

Lisääntyminen

Kutuaika on keväällä. Sisävesillä kutu käynnistyy heinikkoisilla tulvarannoilla heti niiden vapauduttua jäistä, normaalivuosina Keski-Suomen korkeudella syyskuun alkupuolella. Lapissa hauet ovat kuteneet myöhässä olevan kevään takia joinakin vuosina jopa jään alle. Mitä pienempi vesistö, sitä nopeammin haukien kutu on ohitse. Merialueella kutu käynnistyy veden lämpötilan noustessa kutulahdessa +7 °C:een. Mitä idemmäksi Suomenlahdella ja mitä pohjoisemmaksi Pohjanlahdella mennään, sitä myöhemmin keväällä kutu käynnistyy. Samaten, mitä lähempänä avomerta saaristossa ollaan, sitä hitaammin vesi lämpenee ja sitä myöhemmin kutukin alkaa. Hyvin ulkona sijaitsevilta kutupaikoilta on tavattu kutemattomia haukia vielä kesäkuussakin. Vesistöstä riippumatta ensimmäisenä kutevat pienemmät hauet, suuret hauet viimeisenä. Hauen mädin kuoriutuminen vaatii vedeltä lämpöä 120 päiväastettalähde?. Jos vesi on siis esimerkiksi noin kymmenasteista, poikaset kuoriutuvat noin 12 päivän kuluttua kutuhetkestä. Poikaset ovat aluksi kiinni vesikasveissa ja siirtyvät sitten hieman syvempiin vesiin.[7]

Hauet ovat paikkauskollisia kaloja – on sanottu, että suurin osa hauista elää koko elämänsä synnyinpaikkansa "näköpiirissä", usein vain kilometrin-parin säteellä siitä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että koemielessä pyydetyt, eri paikkaan kuljetetut ja vapautetut hauet ovat hakeutuneet usein ja varsin nopeasti takaisin samoille paikoille, joista ne aluksi pyydettiin. Pidempiä vaelluksia hauki tekee vapaaehtoisesti lähinnä silloin, kun sopivia kutupaikkoja on alueella niukasti tarjolla. Erityisesti Pohjanlahdella hauet lisääntyvät usein mielellään rannikon tuntumassa sijaitsevilla järvillä ja lammilla, joista on puro- tms. yhteys mereen. Nämä sisävedet lämpenevät keväällä nopeasti ja ravinto- yms. olosuhteet ovat hauenpoikasten kannalta muutenkin otollisemmat kuin erityisesti pohjoisen merialueen melko karuilla rannoilla

Kalastus ja käyttö

Suomessa hauki on suosittu ruokakala, vaikkakin se on joidenkin mielestä hiukan mauto. Monin paikoin haukea ei pidetä ruokakalana lainkaan, mutta mm. Saksassa ja Suomessa sitä syödään yleisesti. Ranskalainen keittiö arvostaa haukea suuresti ruokalana, siksi hauki on Ranskassa kalliimpaa kuin esimerkiksi lohi. Erittäin suurien haukien syöminen ei ole suositeltavaa, sillä ne voivat sisältää haitallisia määriä raskasmetalleja, joita kertyy hauen elimistöön sen ravinnosta. Lisäksi vanhan hauen liha maistuu melko hyvältä.

Kasvu

Hauen kasvu (cm)

Ikä (vuotta)	Kohtalainen kasvu	Hyvä kasvu
3 v	28 773
4 v	32	47
5 v	39	53
6 v	50 9234
7 v	57	70
8 v	66	76

<ref name=ahven>http://www.ahven.net/opetusmateriaali/talouskalalajit/kalat/tulosteet/hauki.html</ref>

Katso myös

Viehevalinta hauen heittokalastuksessa

Aiheesta muualla

Viitteet

Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hauki.

Lähteet

Wikipedia.fi-Hauki. {{#if:|Viitattu |}} hauet on kivoja

ON KAKKAPERSE