Perhovapa

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. heinäkuuta 2011 kello 14.29 käyttäjän Eris (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Luuta.png Tästä artikkelista puuttuu sille olennaista kakkaa.

Voit auttaa Kalapediaa lisäämällä artikkeliin kuvia
{{#if:|Tarkennus: {{{1}}}|}}

Perhovapa on yksi niistä välttämättömistä varusteista, jota ilman perhokalastus on hankalaa, jopa mahdotonta. Aloittavan perhokalastajan pitää olla ensimmäisen vavan valinnassa kaikken tarkin, sillä sen valinta ratkaisee paljon harrastuksen jatkamisessa. Ostaesssasi ensimmäistä vapaasi, unohda markettien ja huoltoasemien halpasetit, joiden vavat eivät kelpaa juuri mihinkään. Nämä ovat usein niin onnettomia, että heittäminen ja kalastus ei aloittelijalta luonnistu lainkaan.

Nykyaikaiset vavat ovat valmistettu yleensä hiilikuidusta. Hiilikuituvavat ovat hyvin keveitä ja niillä on miellyttävä kalastaa. Aiemmin vavat olivat enimmäkseen lasikuitua mutta nykyään lasikuitu on jäänyt materiaalina takavasemmalle. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö lasikuitu olisi huono materiaali. Se tosin unohdettiin välillä, mutta nyt lasikuituvapojen tuotekehitykseen on alettu taas panostaa. Bambuvavat ovat pidempään harrastaneiden herkutteluvapoja, aloittelijan ei kannata ostaa niitä.

Välineharkintoihin on paras paikka perhokalastusvälineisiin erikoistunut kalastusvälineliike, joiden myyjät ovat useimmiten itsekin innostuneita ja kokeneita perhokalastajia. Kokemuksen kautta saatu tieto on valttia ja tuotteensa hyvin tunteva myyjä ei myy sinulle täysin sopimattomia varusteita. Jos myyjä ei tunnu tietävän perhokalastuksesta itse juurikaan mitään, on ehkä parempi siirtyä toiseen liikkeeseen.

Vapojen hinnat antavat yhden hyvän suunnan vapavalinnalle, alle sadan euron vavoista ei juuri kelpoja kapineita löydy. Sadalla eurolla saa jo toimivan ja käyttökelpoisen vavan. Huonoilla varusteilla into harrastukseen pilataan jo alkuunsa ja mikä pahinta, ne saattavat opettaa täysin väärän heittotekniikan, jota voi olla myöhemmin tuskallista muuttaa.

Yhtenä vaihtoehtona on perhovavan rakennus itse, mutta se kannattaa useimmiten unohtaa kunnes heittotaitoa ja kokemusta vavoista on kertynyt hieman lisää.


Vavan pituus[muokkaa]

Perhovapojen pituudet ilmoitetaan meille hieman vierailla mittayksiköillä. Mittoina ovat jalka ja tuuma sekä niiden osat. Yksi jalka on pituudeltaan 12 tuumaa eli noin 30 senttimetriä (tarkalleen 30,48 cm). Aloittelevalle sopivan mittaiset vavat ovat pituudeltaan “kahdeksasta ja puolesta jalasta yhdeksään jalkaan”, eli 8’6” - 9’, kuten pituudet valmistajien luetteloissa usein merkitään. 9’ vapa on pituudeltaan noin 2,70 metriä.


Vavan toiminta[muokkaa]

Vavoissa on eroja, kuten viineissä. Mallit ovat toisiaan jäykempiä, voimakkaampia, nopeampia ja kevyempiä, mutta mitä nämä ominaisuudet kertovat vavasta? Kun vapaa sanotaan voimakkaaksi, sen toiminta on rakennettu nopeaksi ja usein kärkitoimiseksi, jolloin vavan värähtely sammuu nopeasti ja sillä on runsaasti nosto- ja pysäytysvoimaa. Yleensä nämä mallit tuntuvat varsin jäykähköiltä. Aloittelevan heittäjän ei kannata ostaa ensimmäiseksi vavaksi liian nopeaa ja kärkitoimista vapaa sillä nämä vavat eivät anna heittäjän virheitä anteeksi ja heittäminen tällaisilla vavoilla vaatii jo hieman enemmän taitoa. Ennemminkin kannattaa ostaa keskitoimiseksi kutsuttu vapa jolloin heittorytmin löytyminen ja heittäminen on helpompaa.

Lähteet[muokkaa]