Merikarvianjoki

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. syyskuuta 2013 kello 06.59 käyttäjän Eris (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tietyö1.png Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.

{{#if:|Tarkennus: '|}}

Merikarvianjoki on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia koskia ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja.

Merikarvianjokea

Sijainti

Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa Isojärvestä Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa Itämereen. Merikarvianjoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen.

Saaliskalat

Kirjolohi

Kirjolohi on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut emokalat, jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. Räsänen pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. Daiwa SC Shiner ja Nils Master Jäpittäjä) ja Bete Lotto. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset leechit mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla uppoperhoilla on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.

Meritaimen

Meritaimenen pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa kuoreen perässä jokeen. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja suvannoissa, kutuaikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän vaappu, esim. Rapalan CountDown on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen putkiperhoja ja erilaisia streamereita.

Lohi

Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti putkiperhot, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät lusikkauistimia ja vaappuja.

Siika

Siika nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. Kudulle suuntaavat suuret 1-5kg painoiset vaellussiiat, joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. Perhoista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut larvat helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm vaaput, hyvänä esimerkkinä Rapala Countdown.

Harjus

Harjusta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa perhon vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit pupat ja larvat ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen alamitta Merikarvianjoella on 50cm.

Muut

Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. ahven, särki, lahna ja säyne. Joessa esiintyy myös. mm. nahkiaista, kuoretta ja salakkaa.

Kalapaikat

Holmankoski

Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös Eumer Fishing Center, jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken suvantoalue, jossa erityisesti kirjolohet viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka.

Stäävit-Vaadit

Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski.

Puukoski

Puukoski on noin 1.4km pituinen koskialue. Puukoski on Merikarvianjoen levein ja profiililtaan matalin koski, joten kahlaaminen on helppoa. Pääasiallinen saalis on kirjolohi, mutta myös nousukaloihin on hyvät mahdollisuudet. Kosken syvintä aluetta on koskenniska ja niskan jälkeinen kosken yläosa, josta löytyy myös hieman syvempiä monttuja. Puukoski on Merikarvianjoen ruuhkaisimpia kalastuspaikkoja.

Lankoski

Muut kosket

Kalastusluvat

Lähteet