Nahkiaiset

Nahkiaiset (Petromyzontidae) ovat alkeellisia leuattomia selkärankaisia, joilla on sarveishampaiden reunustama pyöreä imusuu.

Nahkiaiset ovat nahkiaiskalojen lahkon (Petromyzontiformes) ja ympyräsuisten luokan (Cephalaspidomorphi) ainoa heimo.

Nahkiaisia tunnetaan yli 40 eri lajia.

Aikuiset voivat kasvaa 13–100 cm:n pituisiksi.

Suomessa säännöllisesti esiintyviä lajeja ovat nahkiainen ja pikkunahkiainen.

Nahkiaisilla on kidukset, jotka aukeavat ruumiin sivuille muodostaen seitsemän reiän rivin.

Niillä on myös yksi sierain pään yläosassa.

Nahkiaisilla on leuaton, hampaallinen ja pyöreä suu, jolla ne imevät verta kaloista.

Nahkiaisilla ei ole luustoa, suomuja eikä parillisia eviä.

Nahkiaisten matomaisia toukkia kutsutaan likomadoiksi tai ammokeeteiksi, ja ne elävät pohjaliejussa.

Toukat syövät pohjan hajoamatonta orgaanista ainesta ja pikkueläimiä.

Merinahkiainen[muokkaa]

Suomessa tavataan satunnaisesti merinahkiaista (Petromyzon marinus), joka on selvästi nahkiaista suurempi ja väriltään kirjava.

Merinahkiaisen varsinaista esiintymisaluetta on Pohjois-Atlantti, josta se on levinnyt myös Pohjois-Amerikan suuriin järviin.

Merinahkiainen