Ahvenen heittokalastus

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eri lajien heittokalastus

Ahven
Bassi
Harjus
Hauki
Jättiläishauki
Kirjolohi
Lohi
Monni
Meritaimen
Nieriä
Puronieriä
Taimen
Turska

Ahven on Suomen yleisin kala ja sen heittokalastus on hyvin suosittu laji. Tässä artikkelissa kerrotaan perustietoja, joista on apua raitapaitojen metsästämisessä.

Ahvenpaikat

Keväällä ennen kutua ahvenen heittokalastus on haastavaa, ja parvia on vaikea löytää.

Kesällä ahvenia löytää hyvin monista paikoista: kasvillisuusvyöhykkeen laitamilta, karikoilta, syvänteiden rinteltä, jyrkkärantaisista niemenkärjistä, syviltä hyllyiltä jne. Myös selkävesillä liikkuu suurten ahventen ajoparvia. Kesäaikaan suuret ahvenet ovat useimmiten syvällä, ajoparvia lukuunottamatta. Joella kaloja löytyy mm. siltojen alta ja suvannoista. Koskilla ahvenpaikkoja ovat suvantojen lisäksi kivien takana olevat montut, kosken loppuliuku ja akanvirtapoterot. Usein ahvenia on myös aivan rantapenkan tuntumassa.

Syksy on merellä ahvenenkalastuksen kulta-aikaa. Suuret ahvenet kokoontuvat silloin parviksi syville pakoille ja kun parvi löytyy, kyrmyniskoja voi nousta kilokaupalla. Pakkojen lisäksi syksyisiä parvia voi löytää myös virtaisista salmista, karien, saarten ja rantapenkkojen reunoilta jne. Kaikuluotain on todella hyödyllinen apuväline syksyisten parvien etsinnässä, koska sillä näkee pohjanmuodot ja usein myös kalaparvet.

Virveli

Kevyet välineet ovat parhaimmillaan ahvenenkalastuksessa. Sopiva viehesuositus vavalle on esim. 5-15g. Kelan tulisi mielellään olla kevyt, 1000- tai 2000-luokasta. Tosin jos ahventa kalastaa vain satunnaisesti ja päälajina on vaikkapa hauki, niin jopa 10-40g viehesusituksisella vavalla ja paksuhkolla siimalla pärjää usein riittävän hyvin. Litkakalastuksessa käytettävä vapa saa olla järeähkö ja melko pitkä, esim. 9 jalkaa, jotta pitkän litkan ja suurempienkin painojen heittäminen sujuu ongelmitta.

Siiman sopiva paksuus on monofiililla 0,16-0,30 ja kuitusiimalla 0,12-0,18. Myös ohuemmat siimat käyvät, mutta niillä uistimia jää pohjaan useammin. Myös suurempia sattumakaloja, kuten kuhia tai haukia voi olla vaikeampaa saada ylös niillä.

Vieheet

Ahvenen kalastuksessa käytetään monia eri viehetyyppejä:

Vaaput

Ahvenen kalastuksessa ovat parhaimmillaan 3-8 senttimetrin pituiset eloisat vaaput. Järvillä ja merillä uppoavat vaaput ovat kenties monikäyttöisempiä kuin kelluvat, koska ne lentävät paremmin ja uintisyvyyden vaihtelu sekä käsialalan käyttäminen on helpompaa. Virtavesillä kelluvat vaaput puolestaan ovat erittäin hyödyllisiä, koska niitä voi kuljettaa vaikeisiinkin heittopaikkoihin virran avulla. Suuria ahvenia jahdattaessa kannattaa usein käyttää vähintään 5cm:n pituisia vaappuja, koska pienemmillä tulee lähinnä pikkuahvenia. Mutta jos haluaa paljon tapahtumia ja pikkuahvenetkin kelpaavat niin käytössä voi olla jopa alle kolmesenttisiä minivaappuja. Ja toisinaan ne toimivat hyvin isommillekin.

Noin 250 grammainen ahven nappasi Storm Hot ’N Tot -vaappuun

Hyviä värejä on monta, niitä ovat mm. punainen hopeahileellä, ambulanssi, muikkuväri, ahvenväri, keltaruskea ja firetiger yms. ärsytysvärit. Toimivia mallejakin on todella monia, hyviä ovat mm. Rapala CountDown, Nils Master Invincible ja Salmo Hornet sekä monet muut.

Lipat

Ahvenet nappaavat hanakasti monenlaisiin lippoihin. Sopiva ahvenlipan koko on esim. Aglian ja Vibraxin numeroista 1-4. Lipan etuna muihin vieheisiin verrattuna on helppokäyttöisyys: ne kalastavat hyvin jopa tasaisella kelauksella ilman käsialan käyttöä. Haittapuolena on lehden aiheuttama noste: monet lipat pörräävät varsin lähellä pintaa. Mutta matalilla paikoilla lipat voivat olla erittäin tehokkaita, puroista ja muista pikkuvesistä puhumattakaan.

Parhaat värit riippuvat pitkälti vesistöistä: humuksisissa vesissä kupari on erinomainen perusväri, kirkkaammassa vedessä kulta ja hopea ovat hyviä. Myös punainen on usein hyvä väri. Edellä mainittujen Vibraxin ja Aglian lisäksi hyviä malleja ovat mm. Abu Garcia Droppen, Bete Lotto ja Calico Cat (etenkin klassinen musta-valko-punainen sahalaitaväri).

Lusikat

Parhaimmillaan ahvenen kalastuksessa ovat leveähköt, n. 5-15 grammaiset lusikat. Myös kapeamman mallisilla saa kalaa mutta usein leveähköt toimivat paremmin. Lusikalla on heittokalastuksessa kaksi etua muihin viehetyyppeihin nähden: ne lentävät pitemmälle kuin monet muut ahvenvieheet ja niiden uittamisessa on muita viehetyyppejä paremmat mahdollisuudet käsialan käyttöön. Tästä tosin seuraa, että niiden paras kalastavuus myös vaatii käsialan käyttöä, joten esim. lipat ovat helppokäyttöisempiä. Lusikat ovat hyviä yleisvieheitä matalahkoilla paikoilla.

Hyviä värejä ovat perus metallivärit kupari, hopea ja kulta, vesistöstä riippuu mikä niistä on toimivin. Muita hyviä värejä ovat mm. punainen, papukaija, ahvenväri ja musta-kupari. Pyytävyyttä parantaa lähes aina, jos koukku joko on punainen tai sen lähettyvillä on jokin punainen lisähoukutin, kuten muovilätkä tai silikoniletkun palanen koukunvarressa. Peruskoukun tilalla voi myös vaihtoehtoisesti käyttää perho- tai värikoukkua.

Hyviä ahvenlusikoita ovat mm. Kuusamon Räsänen 4 ja 5cm, Blue Fox Moreungen ja pitkänmallisista esim. Abu Garcia Toby.

Pintavieheet

Pintavieheet saattavat olla tehokkaita kalastettaessa esim. karikoiden päältä tai metsäjärvien rannalla. Nillä kalastaminen on usein normaalivieheillä kalastamista hauskempaa, ja tärpit voivat olla näyttäviä. Myös poppereilla saa ahvenia, mutta usein nirhoilla saa vielä enemmän saalista.

Nirhaa uitetaan niin että se liukuu pintaa pitkin ja tekee mielellään liu'un lopuksi vielä pienen käännähdyksen. Tällaisen liikkeen saa aikaan joko vavalla nykimällä tai lyhyillä kelan kammenpyöräytyksillä. Parhaan uinnin aikaansaamiseksi nirha kannattaa sitoa siimaan lenkkisolmulla, viehelukkoa ei siis käytetä. Ahvenenkalastukseen hyvin soveltuva malli on esim. kahdeksansenttinen Nils Master Nirha.

Jigit ja liitsit

Jigit ovat useimmiten ylivoimaisen tehokkaita syvässä vedessä kalastettaessa, aiheesta enemmän ahvenen jigikalastus -artikkelissa. Myös liitsit maistuvat hyvin ahvenille esim. koskilla ja metsälammilla. Erityisen hyviä värejä tummavetisille metsälammille ovat valkoinen, oranssi ja punainen.

Litkat ja sivuperukkeet

Ahven nappaa hanakasti monenlaisiin litkoihin. Normaalisti litka koostuu noin 1,5 metrin mittaisesta pääsiimasta, siiman päähän kiinnitettävästä painosta 3-5 sivutapsista, joihin on sidottu houkuttimella varustettu koukku. Siiman kannattaa olla melko paksua, vaikkapa 0,35 millistä monofiilia, koska litkalla voi saada viisikin kalaa kerralla. Painona voi käyttää monia erilaisia malleja, kenties paras on muoviletkulla päällystetty lyijypaino, se ei nimittäin tartu pohjaan yhtä helposti kuin muut painot. Houkuttimina voi olla vaikkapa koukkuihin pujotetut fluorivalkoiset muovipalat, pienet toukka- tai hapsujigit, perhot tai vaikka kastemadon pätkä.

Litkalla kalastetaan samaan tapaan kuin jigillä: pohjaa pitkin pomputtamalla. Litkan etuna on se, että uittaminen voi tapahtua hyvinkin hitaasti, jopa vain pohjaa pitkin laahaamalla. Huonolla syönnillä siitä voi olla apua. Litkaa ei pidä kelata heti ylös yhden kalan tartuttua, vaan siima kannattaa pitää tiukalla ja katsoa, tuleeko kerralla enemmänkin saalista.

Perhon lisääminen sivuperukkeeseen varsinaisen vieheen yläpuolelle on joissakin tilanteissa kalantuloa selvästi parantava kikka. Sivuperukkeen sijasta perhon tapsin voi solmia myös päävieheen peräkoukkuun. Parhaassa tapauksessa näillä uistin + perho virityksillä voi saada kaksikin kalaa kerralla.


Itse kalastus

Jigikalastus

Ahvenen jigikalastusta on käsitelty erikseen omassa artikkelissaan.


Kalastus virtavesissä

Virtavesissä, etenkään matalissa, ahvenen kalastuksessa ei ole mitään kovin ihmeellisiä kikkoja. Usein paras tekniikka on kelata viehe hitaasti sisään alavirran puolelta, jolloin heitot suunnataan poikki- tai alavirtaan. Uistinta ei kannata nostaa vedestä liian aikaisin, sillä tärppi voi tulla hyvinkin läheltä rantaa. Tosin myös myötävirtaan kalastamalla saa hyvin kalaa. Usein ahvenet nappaavat pinnan tuntumassa liikkuviin vieheisiin, jolloin lipat, vaaput ja pienet lusikat ovat parhaimmillaan. Joskus ahvenet ovat syvällä monttujen pohjissa. Silloin siiman päähän kannattaa laittaa pienehkö jigi tai liitsi, jolla pääsee helposti pohjan tuntumaan.

Lipat toimivat usein hyvin puroilla

Kalastus metsälammilla

Pienillä metsälammilla hyviä ahvenpaikkoja ovat rannalta kalastettaessa mm. sammaleiset suorannat. Ahvenet ovat näillä paikoilla usein hyvin lähellä rantaa. Niitä on helppoa kalastaa monilla eri vieheillä. Matalimmille paikoille pienehkö popperi voi olla hyvä (ja hauska) valinta. Se ei ainakaan tartu pohjaan. Mukaan kannattaa varata myös liitsejä. Niitä kannattaa kokeilla tarjota nopeasti syvenevän rannan sammalpenkan reunalta "pilkkimällä", normaali heittäminen tietenkin toimii myös. Suorannoilla liikuttaessa pitää kuitenkin aina muistaa varoa suonsilmiä. Hyviä paikkoja ovat myös kasvillisuusaleueiden, kuten ulpukka- ja kortekasvustojen reunat. Ne tosin on paljon helpompi tavoittaa jos vesille pääsee veneellä.


Kalastus suuremmilla järvillä & merellä

Parhaimpia vieheitä suuremmissa vesistöissä ovat usein jigit, sillä kalaa joutuu usein tavoittelemaan niin syvältä että muut vieheet menettävät tehojaan. Kaloja tosin löytää usein, varsinkin viileän veden aikaan, myös matalammilta paikoilta, mistä niitä on helpompi tavoitella mm. pikkuvaapuilla ja lipoilla. Hyviä paikkoja ovat mm. karien, rantakivikoiden ja kasvillisuuden reunamat. Selkävesiltä kannattaa myös vaikka lokkeja seuraamalla yrittää etsiä ajoparvia, joista ahvenia saa todella helposti.


Lähteet