Ahvenen jigikalastus

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ahvenen jigikalastuksen oppiminen on helppoa oppia ja saalistakin tulee lähestulkoon aina, vaikka viime vuosina ahvenkannat Suomenlahdella ja Saaristomerellä ovatkin heikentyneet.[1] Monien yllätykseksi myös Helsingin lähivesiltä on saatu komeita ahvensaaliita. Partas ajankohta ison ahvenen jiigaukseen on syksyllä, mutta saalista tulee muinakin aikoina. Jigit ovat myös halpoja, joten alkuun pääsee melko helposti ja halvalla. [2]

Ahvenen kalastus jigillä on monille kalastajille ennen kokematon elämys. Jigi on tehokkaimmillaan, kun ahventa pyydetään syvästä. Matalahkoissa rantavesissä pienet lipat ja vaaput ovat usein parempia.

Kokoonsa suhteutettuna ahven on melko voimakas taistelija. Kevyillä välineillä kalastaminen tarjoaa haastetta ja jännitystä kokeneemmillekkin kalastajille. [1]

Milloin?

Syksy on ahvenen jigikalastuksen kulta-aikaa, mutta ahvenia tietysti tulee muulloinkin. [3]

Kauden voi aloittaa heti kudun jälkeen keväällä, jolloin ahvenet jäävät ruohikoiden ja karikoiden lähelle. Siitä niiden pyytäminen on helppoa. Valitettavasti suuremmat yksilöt katoavat heti ulapalle, joten kausi jää yleensä 1-2 viikon pituikseksi.

Merellä isot ahvenet alkavat kokoontua parviksi syyskuun alussa, kun vesi on viilentynyt noin 12-15 asteeseen. Silloin kalat aloittavat asteittaisen lähestymisen ulkomereltä sisäsaaristoon silakoiden perässä. Lokakuun puoliväli on keskimäärin vuoden parasta aikaa. Merellä yli puolikiloiset ahvenet asettuvat silloin 2-4 metriseen veteen ja 250-500 grammaiset 4-6 metriseen veteen.

Ahvenen pyynti on siitä mukavaa, että paras syönti on yleensä aamupäivällä ja toinen syönti alkuillasta. Parhaiten pyynti onnistuu veneestä, mutta jos sitä ei ole käytössä asetu mantereelle johtavien salmien suulle.

Järvillä pari viikkoa ennen jäiden tuloa on paras sesonki. Itse olen saanut monista järvistä ja joista (mm. Kemijoki) marraskuun alussa runsaasti yli 300 grammasia ahvenia jigillä. Kesällä ja talvipilkillä isojen ahventen saanti on ollut niin vähäistä, että itsekin epäilee kalaveden heikkoutta. Totuus kuitenkin on se, että isot ahvenet eivät ole parvissa kuin ennen jäiden tuloa ja seuraavan kerran kutuaikana, jolloin isojen seassa on liikaa pieniä kaloja häiritsemässä.

Jigit

Parhaat ahvenjigit merellä ovat yleensä 3-4 tuumaisia toukka- ja matojigejä. Myös 5 tuumaisia voi käyttää etenkin suuremman kalan pyynnissä. Myös pienehköt kalajigit maistuvat ahvenille. Hyviä värejä ovat mm. vihreä, oranssi, ruskea ja violetti. Kenties paras yleisväri on ruskean, punaisen ja vihreän sekoitus, lempinimeltään moottoriöljy. Kimalteet useimmiten parantavat ottia, mutta saattavat sitä jopa huonontaa kirkkaalla kelillä.

Jigipäiden väreinä suosin samoja värejä kuin pyrstöissä. Tummissa vesissä voi kokeilla ärsykevärinä räikeänpunaista. Lyijynvärinen on kuitenkin varma valinta, jos et ole varma väristä. Jigipään malleilla ei ole ollut suurta merkitystä, tärkeintä on ettei se jää helposti pohjaan kiinni. Ainoa poikkeus on jos kalastat välivettä, silloin kannatta hankkia muutama ns. uintiliikkeellinen jigipää.

Jigejä

Kalajigejä suositaan usein vasta marraskuussa, milloin kelausnopeutta on hiljennettävä vielä puolella alkusyksystä. Ahvenen pyynnissä on tärkeintä saada jigi pysymään 10-30 senttiä pohjan yläpuolella, joten jigipään sopiva paino on yleensä 8g-30g. Liian suurta jigipäätä ei kuitenkaan kannata käyttää, ettei uittamisesta tule liian nopeatempoista. Kiinnipysymisen varmistamiseksi voi kiinnittää kolmihaarakoukun matojigin selkäpuolelle esim. pianolangalla tai punotulla siimalla. [2][4]

Tässä taulukossa on suuntaa antavia ohjeita siitä, minkä kokoinen jigipää on yleensä paras valinta muutamiin syvyyksiin.

Veden syvyys Jigipään koko
Alle 5m 7-15g
Yli 5m 20-28g
10-15m 30g

Kalastustekniikka

Parhaaksi tekniikaksi olen todennut vavan kärjen pitämisen aivan veden pinnalla ja tekemällä siimankelausta samalla vavankärkeä värisyttämällä. Kerralla otan siimaa sisään noin metrin ja sitten taas noin kahden sekunnin tauko, jotta jigi ehtii taas pohjaan. Toinen vaihtoehto on perinteinen vavannosto vedestä pystyyn ja nopea lasku takaisin, jolloin samalla kelataan löysät siimasta pois. Ahvenen tärpin tuntee usein kädessä (toisin kuin kuhan), mutta tärkeintä on pitää koko ajan kontrolli siimaan eli siima ei saa roikkua koskaan löysällä.

Ahvenen jigikalastuksella jigi tulisi saada noin 10-30 cm:n pohjan yläpuolelle. Pomputtele jigiä ylös alas ja pidä sitä koko ajan pienessä liikkeessä. Anna jigin kuitenkin käydä pohjassa ennen kuin alat tekemään vetoja. [3]

Huonoa syöntiä voi parantaa joko tummentamalla jigin väriä tai pienentämällä jigin kokoa. Mikäli syönti on jo kohtalaisen hyvä voi yrittää sen parantamista huippuunsa vaihtamalla voimakas ärsykeväri. Esimerkiksi vaihda vihreä jigisi hilevihreään tai fluorikeltaiseen.

Mikäli jigillä ei ahventa tule voi syynä olla joko, että ahventa ei ole lähiseudullakaan tai ahven on poikkeuksellisesti välivedessä.

Syksyinen jigikalastus järvellä ja joella poikkeaa kalan etsimisen kohdalla täysin merestä. Syys/lokakuussa ahveneet kokoontuvat syvänteisiin. Jos järvessä on vettä enimmillään 10-15 metriä, niin kalat löytyvät 95 %:n todennäköisyydellä sieltä. Jos vettä on enemmän, niin haku on vaikeampaa. Keskity silloin jyrkästi syveneviin rinteisiin 7-12 metrin vedessä. Yleensä matalissa järvissä varmin tapa aloittaa kalastus on selvittää järven syvin kohta ja aloittaa jigikalastus sieltä.

Järvellä toimivat samat jigit kuin merellä, mutta väri saisi olla hieman tummemman sävyinen sekä kokoa kannattaa pienentää, mutta ei missään nimessä jigipään painoa. Jos käytössäsi on vene, on kaikkein nopein tapa etsiä parvi jigilitkalla. Parven löydyttyä ankkuri veteen ja kalat ylös samanvärisellä tasapainopilkillä. (tasapainopilkinnän ohjeet löydät venepilkinnän kohdalta).

Välineet

Jigikalastajan varusteeksi kelpaavat normaali heittovapa avokelalla varustettuna. Mikäli valinnan varaa varusteissa on tai olet menossa kauppaan jigivälineitä ostamaan niin valitse mahdollisemman kevyet välineet. Vavan tulee olla kuitenkin riittävän jäykkäkärkinen, jotta ahvenet pysyvät paremmin kiinni ja tuntuma jigiin säilyy paremmin. Avokelaksi riittää pieni avokela johon mahtuu 0,10-0,12 mm kuitusiimaa. Kuitusiiman päähän kannattaa laittaa metrin verran noin 0,20 mm monofiilisiimaa, johon uistinlukko on helppo kiinnittää. Lisäksi pieni pätkä monofiilisiimaa antaa hieman joustoa, jolloin turhilta siimankatkeamisilta vältytään pohjatärpeissä tai ennätysahvenen kanssa.

Katso myös

Lähteet

  1. 1,0 1,1 http://www.kalastuspalvelut.com/saaliskalat.html
  2. 2,0 2,1 http://www.kalakerho.net/jigikalastus_ahven.htm
  3. 3,0 3,1 http://koti.phnet.fi/petripaavola/ahvensivu20.html
  4. http://www.luonnossa.net/Kalastus/Ahvenen_heittokalastus/ahvenen_heittokalastus.html