Ahvenen verkkokalastus

Kalapedia
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 21. elokuuta 2012 kello 22.06 käyttäjän 82.181.178.109 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ahvenen verkkokalastusta pidetään aliarvostettuna keinona saada savustuspönttöön tai fileiksi järvien ja meren suurimmat ahvenet, joista aktiivivälineillä ei usein voi kuin haaveilla. Ahvenen verkotukseen ei tarvita kalliita verkkoja, vaan siihen tarkoitukseen kelpaa halpahallien 15 euron hintaiset verkot. Hyvä ahvenverkko on vahvalankainen eli mielellään 0,20 mm ja silmäkooltaan paikan kalakannasta riippuen 0,30-0,50 mm. Ahven saa verkot pahasti sotkuun, joten hyvin pauloitetun verkon saa helpommin selvittettyä kalojen päästön jälkeen. Jos tarkoituksella ostaa ahvenenpyyntiin verkkoja, niin yleensä suositellaan punalankaisia liinoja, joista ahvenen näkee irrottaa. Kalantuloonkaan se ei vaikuta ainakaan negatiivisesti. Ahventa verkolla pyydettäessä on aina muistettava, että ahven kuolee verkossa melko nopeasti, joten verkkoja tulee kokea tiheästi.

Ahven2.jpg

Ahventa kutuaikana

Ahven aloittaa kutunsa heti rantojen sulaessa. Silloin kannattaa viedä verkot kutupaikalle 1-3 metrin veteen eli tavallisimmin ojien ja jokien suualueille, kaislikkoihin tai lahtien perälle. Tyypillisellä kutupaikalla on heinikkoa, oksistoa tai muuta kasvistoa.

Ahvenen kutupyynti verkolla tapahtuu aina päivällä eli verkot tulee laskea veteen aamupäivällä noin kello 10 aikoihin ja nostetaan kokonaan pois noin kello 18.00. Tämä siksi, että muina aikoina rannoilla liikkuu haukia saalistamassa ja haukien tarttuessa verkkoihin ei siihen enää ahvenia mene. Kutuaikana ahven on muutenkin päiväaktiivinen, joten silloin sitä on pyydettäväkin. Mikäli kalaa on pyyntipaikalla paljon, verkot on hyvä kokea välillä tai vaihtaa kokonaan toisiin.

Ahvenen kutu kestää kauan, eli yleensä vähintään kuukauden, mutta parhaimmillaan ylikin. Joten hitainkin ehtii ahvenia silloin verkolla pyytämään.

Ahventa kesäkuukausina

Kudun jälkeen ahvenet hajautuvat ympäriinsä, mutta palaavat vesien lämmettyä heinäkuussa takaisin matalikoille ennen kaikkea karikoille, rinteisiin, salmiin ja lahtien perälle eli siellä missä niille on ravintoa. Parvet ovat pieniä, mutta liikkuvat aktiivisesti ja siksi niitä saa verkoillakin.

Nyt päiväpyynnin ohella voi kokeilla yöpyyntiäkin, koska haukia ei enää rannoilla ole. Lisäsaaliina voi tulla kuhia, siellä missä niitä yleensä on. Ahvenet kiertävät rinteiden reunoja, joten verkot tulee laskea karikoiden päältä suoraan syvännettä kohti. Lisäksi isoilla järvillä ja merellä salmien suulle syntyy ilmapaineen vaihtelujen myötä kesällä virtauksia, joihin ahvenet tulevat syömään. Näiden virtauksien reunamat ovat parhaita ahvenen verkotuspaikkoja. Verkkojen alapaula tulee olla nyt painavampi, ettei ne lähde ajelehtimaan virtauksien mukana. Kesällä verkot limoittuvat ja sotkeutuvat herkästi, joten niitä ei kannata jättää veteen kuin muutamaksi tunniksi kerrallaan.

Ahventa syksyllä

Syksyllä kuukausi ennen jäiden tuloa alkaa vuoden paras ahvenen kalastussesonki. Ahvenet ovat muodostaneet isoja parvia ne löytyvät helposti järvien syvimmistä montuista 6-15 metristä tai merellä selkäalueiden laitamilta. Syvältä pyydettäessä verkot eivät limoitu niin helposti ja päiväpyynnin ohella voi verkot jättää myös yöksi pyyntiin. Mitä myöhemmäksi syksy etenee, saaliit vain kasvavat ja suurin osa mökkiläisistä on antanut jo periksi eli verkoille löytyy siis tilaa.

Lähteet