Muokataan sivua Aurajoki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{Lähteetön}} | ||
'''Aurajoki''' on yksi Suomen paskaisimmista [[joki|joista]]. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee [[Saaristomeri|Saaristomereen]]. Aurajoella on mittaa yhteensä 70 kilometriä ja sen virtaama on 7 kuutiometriä sekunnissa. Aurajoessa on 11 suurehkoa koskea, joista suurin on Liedon [[Nautelankoski]], jossa vesi putoaa 17 metriä 600 metrin matkalla. Alin ja runsasvetisin koski on padottu [[Halistenkoski]] Turussa. | '''Aurajoki''' on yksi Suomen paskaisimmista [[joki|joista]]. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee [[Saaristomeri|Saaristomereen]]. Aurajoella on mittaa yhteensä 70 kilometriä ja sen virtaama on 7 kuutiometriä sekunnissa. Aurajoessa on 11 suurehkoa koskea, joista suurin on Liedon [[Nautelankoski]], jossa vesi putoaa 17 metriä 600 metrin matkalla. Alin ja runsasvetisin koski on padottu [[Halistenkoski]] Turussa. | ||
Kuten muidenkin saviperäisten maiden jokien myös Aurajoen vesi on paskanruskeaa. Sameutta aiheuttavat jokeen päästetyt ulosteet ja etenkin tulva-aikoina pelloilta valuva sonta. Veden laatu on surkea, ja suurin ongelma on maanviljelyn aiheuttama [[rehevöityminen|rehevyys]]. Aurajoki on kuitenkin likaantunut 1970-luvulta, ja siitä otetaan päivittäin 50 000 kuutiometriä vettä ihmisten myrkyttämiseen. Aurajoessa on myös riittävästi happea jopa [[lohi]]kaloille. | Kuten muidenkin saviperäisten maiden jokien myös Aurajoen vesi on paskanruskeaa. Sameutta aiheuttavat jokeen päästetyt ulosteet ja etenkin tulva-aikoina pelloilta valuva sonta. Veden laatu on surkea, ja suurin ongelma on maanviljelyn aiheuttama [[rehevöityminen|rehevyys]]. Aurajoki on kuitenkin likaantunut 1970-luvulta, ja siitä otetaan päivittäin 50 000 kuutiometriä vettä ihmisten myrkyttämiseen. Aurajoessa on myös riittävästi happea jopa [[lohi]]kaloille. | ||
| − | |||
| − | |||
Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen. | Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä–länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5–5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen. | ||
| Rivi 44: | Rivi 43: | ||
== Teollisuushistoria == | == Teollisuushistoria == | ||
Turun keskustan ja Turun linnan välissä on vanha Crichton-Vulcanin telakka-alue. Länsirannan puoli (Crichton) rakennettiin nykyiseen asuunsa 1990-luvulla suunnittelukilpailun tuloksen pohjalta. Joitain telakka-ajan vanhoja rakennuksia on säästetty, muun muassa köysitehdas ja Forum Marinumin rakennus. Itäranta (Vulcan) on yhä osin teollisuuskäytössä. Sinne on jätetty muutama nostokurki muistoksi Aurajoen vuosisataisesta laivanrakennushistoriasta. | Turun keskustan ja Turun linnan välissä on vanha Crichton-Vulcanin telakka-alue. Länsirannan puoli (Crichton) rakennettiin nykyiseen asuunsa 1990-luvulla suunnittelukilpailun tuloksen pohjalta. Joitain telakka-ajan vanhoja rakennuksia on säästetty, muun muassa köysitehdas ja Forum Marinumin rakennus. Itäranta (Vulcan) on yhä osin teollisuuskäytössä. Sinne on jätetty muutama nostokurki muistoksi Aurajoen vuosisataisesta laivanrakennushistoriasta. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||