Elaska

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ON KAKKAPERSE
Elaska
300px-Lumpenus lampretaeformis.jpg
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:AhvenkalatPerciformes|| Lahko || __ || AhvenkalatPerciformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:Elaskat Stichaeidae|| Heimo || __ || Elaskat Stichaeidae {{#if:Lumpenus|| Suku || __ || Lumpenus {{#if:lampretaeformis|| Laji || __ || lampretaeformis

Elaska (Lumpenus lampretaeformis) on ahvenkaloihin kuuluva kalalaji, joka esiintyy Pohjois-Atlantin rannkikkovesissä sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa ja siihen liittyvissä Jäämeren vesissä muun muassa Grönlannissa ja Huippuvuorilla. Elaska elää myös Itämeren syvissä osissa.<ref name=kirja>Saura, Ari ; Varjo, Markku.; 2009, Kalat suomen luonnossa, ISBN 9789511233640. Keuruu Otava.</ref>

Ulkonäkö[muokkaa]

Elaska on kellertävän ruskehtavan läikikäs, vartalonmuodoltaan lähes käärmemäisen hoikka ja pitkulainen. Limaisuutensa vuoksi pitkää ja notkeaa elaskaa kutsuttiinkin aikaisemmin limakalaksi. Pitkä selkäevä ulottuu niskasta pyrstöevän tyveen, ja kalan alapuolella sijaitseva peräevä vastaavasti vatsan takaosasta pyrstöön. Rintaevät ovat suuret ja pyöreät, vatsaevät pienet ja kapeat. Pään kokoon nähden suuret silmät ovat omiaan pimeissä vesissä elämiseen. Aikuinen elaska on pituudeltaan useimmiten alle 30 senttimetriä.<ref name="kirja"/>

Hieman elaskaa samannäköisiä lajeja ovat ankerias, kivinilkka, nahkiainen, pikkunahkiainen ja teisti. <ref name=portti>www.luontoportti.com. {{#if:|Viitattu |}}</ref>

Ravinto[muokkaa]

Elaskan ruokavalioon kuuluvat pohjaeläimet, Itämeressä erityisesti massiäyriäiset, halkoisjalkaisäyriäiset ja valokatkat.<ref name="kirja"/>

Kuteminen[muokkaa]

Elaska kutee enimmäkseen talvella, mutta osa myös keväällä tai syksyllä, jotkut kesälläkin.<ref name="portti"/>

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa]

Elaskaa tavataan Itämeressä, Suomenlahden länsiosassa ja Pohjanlahdessa lähes Merenkurkkuun saakka. Elaskaa tavataan vain syvissä vesissä. Sitä ei ole tavattu suomessa 25 metrin syvyyttä ylempänä. Aiemmin limakalaksi kutsuttua luikertelijaa on harva nähnyt, mutta laji lienee merialueellamme varsin tavallinen. Syvällä elävä pienehkö kala ei vain jää pyydyksiin. Varsinkaan enää, kun silakan pohjatroolauskin on vähentynyt.<ref name="portti"/>

Lähteet[muokkaa]

<references />