Enäjärvi (Pori)

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Yyterin santojen yhä liikkuvien hiekkadyynien takana on tälle luontotyypille ominaista järvimuodostusta. Suurin on noin 100 ha laajuinen Enäjärvi, joka on pohjoisin vita-tyypin järvi Suomessa. Porin Enäjärvi on maassamme eräs arktisten kahlaajien harvoista merkittävistä muuttoajan pysähdyspaikoista ja erittäin merkittävä vesilintujen muutonaikaisena levähdys- ja sulkasatopaikkana.

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Kuva Enäjärvestä ensilumen jälkeen 24. marraskuuta 2008 kuvattuna lounaisrannan lintutornilta.

Enäjärvi monipuolisine vesilintulajistoineen on tärkeä lintujärvi, jonka kasvisto on myös erityislaatuista ja lajivalikoimiltaan laaja. Itäisen avovesialueen lisäksi järvellä on sokkeloista ruovikkoa, saraikkoa ja rantakukkaistoa vaihtelevasti, luoteessa upottavaa luhtaa ja keskellä kolme pientä metsäluotoa.

Järven kasvillisuus on muuttunut useiden vuosikymmenien aikana nykyisenlaiseksi ja sisältää runsaasti harvinaisiakin lajeja, kuten esimerkiksi isohierakka ja varstasara. Luhtien tienoilta löytyy mm. karvalehti, kiehkuraärviä, iso- ja ristilimaska, kilpukka ja sorsansammal. Itse vesikasvillisuus on erityistä, koska järvessä viihtyvät sekä runsasravinteisten vesien harvinaiset lajit, kuten litteä-, pitkälehti- ja otalehtivita, että murtoveden kasvilajit, kuten hento- ja hapsivita sekä merihaura.

Rantametsissä on vyöhykkeittäin lehtomaisen kankaan havumetsiä ja alavan maan tervaleppälehtoja. Itäpäässä on pieni tervaleppäkorpi sekä länsipäässä alueen arvokkain tervaleppäkorpi, jonka aluskasvillisuudessa kasvaa mm. hiirenporras, vehka, nevaimarre, punakoiso ja raate.

Rehevä ja ravintorikas Enäjärvi tarjoaa vesilinnuille ja muulle linnustolle monipuolisen elinympäristön. Järvi onkin vesilintutiheydeltään tiheimpiä koko Suomen lintuvesistä. Pesiviä lintupareja on yli 1 000 paria, joiden joukossa on 14 vesilintulajia, 24 muita kosteikkolajeja sekä sunsaasti rantametsälajeja. Eniten on vesilintuihin kuuluvia silkkiuikkuja, mustakurkku-uikkuja, sinisorsaa, punasotkaa, nokikanaa ja telkkää. Seuraavaksi runsaimmat lajit ovat mm. kyhmyjoutsen, haapana, tavi ja heinätavi, lapasorsa sekä tukka- ja isokoskelot. Kosteikkolajeista mainittakoon ruskosuohaukka ja kurki sekä rantakanoista luhtahuitti, luhta- ja liejukanat.

Tavallisin kahlaajista on taivaanvuohi. Lisäksi lajistossa on mm. liro, metsä- ja punajalkaviklot. Ruovikossa ja rantapensaikossa elelevät mm. ruokokarttunen, pajusirkku, punavarpunen ja rytikerttunen. Yölaulajia ovat mm. satakieli, luhtakerttunen ja pensassirkkalintu. Pikkulokki pesii myös tällä alueella. Tyypilliset pensaikkojen ja sekametsien lajistot viihtyvät rantametsissä, kuten pajulintu, peippo, lehtokerttu ja talitiainen. Erikoisuus pesivissä lintulajeissa on pyrstötiainen. Enäjärven alueella voi nähdä myös varpushaukan, uuttukyyhkyn, kultarinnan, palokärjen sekä sarvi- ja lehtopöllöjä.

Tällä muuttolintujen merkittävällä levähdys- ja ruokailupaikalla voi muuttoaikaan tavata vaikkapa nuolihaukan, räyskän, mustaviklon, mustatiiran ja harmaahaikaran. Lintuja ja niiden ympärivuotista elämää voi seurata kahdesta Enäjärven lintutornista. Enäjärven tyypillisiä kalalajeja ovat mm: ahven, särki, lahna ja hauki. Myös muita kaloja tavataan, mutta eniten särkikaloja

Teksti: Cpt Miller