Ero sivun ”Evon Niemisjärvet(Lammi)” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 6: Rivi 6:
 
Mikä tekee paikasta niin suositun? Syitä on monia, joista mainitsen nyt vain muutamia. Tärkeinpänä syynä pidän luonnonläheisyyttä. Niemisjärvet sijaitsevat metsän keskellä, jossa liikenteen melu ei häiritse. Tosin ruuhka-aikaan ihmisten mekastus saattaa viedä luonnon läheisyyden merkityksen paikalta.
 
Mikä tekee paikasta niin suositun? Syitä on monia, joista mainitsen nyt vain muutamia. Tärkeinpänä syynä pidän luonnonläheisyyttä. Niemisjärvet sijaitsevat metsän keskellä, jossa liikenteen melu ei häiritse. Tosin ruuhka-aikaan ihmisten mekastus saattaa viedä luonnon läheisyyden merkityksen paikalta.
 
Kalamäärät ovat kohdillaan. Noin kerran kuussa järviin istutetaan 1000 kiloa [[kirjolohi|kirjolohta]] ja lisäksi satunnaisesti [[taimen]]ta. Määrät kuulostaa suurilta, mutta kun vertaa kalastajien määrään, niin ei se niin paljon enää olekkaan.  
 
Kalamäärät ovat kohdillaan. Noin kerran kuussa järviin istutetaan 1000 kiloa [[kirjolohi|kirjolohta]] ja lisäksi satunnaisesti [[taimen]]ta. Määrät kuulostaa suurilta, mutta kun vertaa kalastajien määrään, niin ei se niin paljon enää olekkaan.  
Mitä kalaa siellä sitten on? Villipohjolan sivuilla ilmoitetaan että seuraavia kalalajeja sieltä löytyy; [[ahven]], [[hauki]], [[kirjolohi]], [[made]], [[puronieriä]], [[siika]] ja [[taimen]]. Tähän väliin täytyy tosin todeta, että enpä ole kuullut nykyään kenenkään saaneen tuolta puronieriää tai siikaa. Myös [[ankerias]]ta on kuulemma joskus ollut, mutta tiedä sitä sitten, että onko sitä ollut. Istutuskoko on ihan kelpo.
+
Mitä kalaa siellä sitten on? Villipohjolan sivuilla ilmoitetaan että seuraavia kalalajeja sieltä löytyy; [[ahven]], [[hauki]], [[kirjolohi]], [[made]], [[puronieriä]], [[siika]] ja [[taimen]]. Tähän väliin täytyy tosin todeta, että enpä ole kuullut nykyään kenenkään saaneen tuolta puronieriää tai siikaa. Myös [[ankerias]]ta on kuulemman joskus ollut, mutta tiedä sitä sitten, että onko sitä ollut. Istutuskoko on ihan kelpo.
  
 
[[Tiedosto:img0003hu7.jpg]]
 
[[Tiedosto:img0003hu7.jpg]]

Versio 8. maaliskuuta 2010 kello 19.17

Joskus jossain Kireitä Siimoja-videossa todettiin aikanaan, että kävijöitä on jopa 14000 vuodessa. Määrä lienee kasvanut tuostakin melko lailla. Kyse on siis Villipohjolan alaisuudessa toimivasta virkistyskalastuskohteesta Evon Niemisjärvistä. Kohteen kartta löytyy tuolta: http://www.retkikartta.fi/?id=6502 Niemisjärvet koostuu siis kolmesta osasta; Ylinen, alinen ja keskinen Niemisjärvi. Yhteispinta-ala on noin 30 ha:a, mikä antaa melko pienen vaikutelman. Kalastettavaa silti riittää vaikka koko viikonlopuksi.

Mikä tekee paikasta niin suositun? Syitä on monia, joista mainitsen nyt vain muutamia. Tärkeinpänä syynä pidän luonnonläheisyyttä. Niemisjärvet sijaitsevat metsän keskellä, jossa liikenteen melu ei häiritse. Tosin ruuhka-aikaan ihmisten mekastus saattaa viedä luonnon läheisyyden merkityksen paikalta. Kalamäärät ovat kohdillaan. Noin kerran kuussa järviin istutetaan 1000 kiloa kirjolohta ja lisäksi satunnaisesti taimenta. Määrät kuulostaa suurilta, mutta kun vertaa kalastajien määrään, niin ei se niin paljon enää olekkaan. Mitä kalaa siellä sitten on? Villipohjolan sivuilla ilmoitetaan että seuraavia kalalajeja sieltä löytyy; ahven, hauki, kirjolohi, made, puronieriä, siika ja taimen. Tähän väliin täytyy tosin todeta, että enpä ole kuullut nykyään kenenkään saaneen tuolta puronieriää tai siikaa. Myös ankeriasta on kuulemman joskus ollut, mutta tiedä sitä sitten, että onko sitä ollut. Istutuskoko on ihan kelpo.

Img0003hu7.jpg


Väittävät, että alle kilon kaloja ei istuteta ja suurimmat on jopa viisikiloisia. Jalokaloja saa nostaa mukaansa kolme päivälupaa kohden. Järven luontaisesta kannasta sen verran, että ahvenet on melko kääpiöityneitä, kun taas hauet jopa liiankin suuria. Jopa yhdeksän kilon haukia on järvistä nostettu. Niemisjärvet tuntuu tosin nykyään keskittyvän pelkästään istutuskaloihin, koska muunmuassa haukia kielletään laskemasta takaisin, ettei ne syö istutuskaloja. Yksi hyvä puoli on se, että järvien ympärille on rakennettu useita laavuja ja jopa varausmökki löytyy, joten useammankin päivän reissu ei ole lainkaan mahdoton ajatus. Majoittumisen mahdollistaa myös asuntovaunualue.

Lisäksi löytyy useita nuotiopaikkoja laavunuotiopaikkojen lisäksi, sekä keittokatos, josta löytyy savustuspönttö sekä grilli. Paikanpäällä on myös varaussauna, jonka varaaminen onnistuu kätevästi Niemisjärvien kioskista. Kioski on avoinna kesä-aikaan 9.00-17.00, mutta kioskin pitäjä on paikalla lähes aina, joten kioskissa saattaa päästä asioimaan tuon ajan ulkopuolellakin. Kioskin vieressä on uimaranta, jossa kalastus on kielletty. Parkkipaikkatilaa on runsaasti, joten sitä pelkoa ei ole, että autoa ei saa mahtumaan minnekkään. Tie Niemisjärville ulottuu aina kioskin edustalle saakka, mutta tien laadusta en anna takeita, sillä lanaus tekee tien välillä todella töyssyiseksi. Kalastusta helpottamassa on vuokraveneet, joita on runsaasti. Venevuokra on 10 euroa/vuorokausi.

Paikka sopii koko perheelle loistavasti, sillä niille, jotka eivät kalasta, löytyy luontopolkua ja pitkospuita monia kymmeniä kilometrejä ympäri Evon maastoa. Myös sienestykseen ja marjastukseen on tarjolla loistavat mahdollisuudet oikeaan aikaan vuodesta.

Millä sitten kannattaa kalaa lähteä yrittämään? Suosituin tapa Niemisjärvillä valitettavasti on ootto-onginta. Kalaa saa ehkä helpoiten, mutta kun rannat on täynnä pyyntiin viritettyjä vapoja, on kanssakalastajan huomattavasti vaikeampaa suorittaa omaa missiotaan. Siksi suosittelenkin tuonne suuntaavia jättämään ne syöttitahnat kotiin ja tukeutumaan perinteiseen viehekalastukseen. Toimivia vieheitä ovat pienet lusikat(Räsänen), pienehköt vaaput sekä lipat. Voisin alkaa erittelemään tarkemmin hyviä merkkejä, mutta kun niitä on niin monia ja niistä ollaan niin montaa eri mieltä, joten kukin itse selvittäköön omat parhaimmat vieheet tuonne. Myös perhokalastajia on monesti näkynyt ja he ovatkin yleensä eniten kalaa saaneet. Parhaista perhoista sanon saman kuin uistimistakin, että kukin selvittäköön parhaimmat. Onkijoita on lähes yhtä paljon kuin perhokalastajia, joten voisi päätellä, että silläkin tavalla kalaa saa. Mitään syöttirajoituksia ei käsittääkseni ole.

Omat top-3 vieheet:

1. Pikku räsäset värissä kuin värissä(Vanhemman kalan viehe. Räikeänä myös vasta-istutetulle) 2. Super Vibrax kultasella lipalla ja punaisella rungolla(toiminut loistavasti vasta-istutetulle) 3. Salmo Hornet mustana, papukaijana sekä vaaleanpunaisena(sama kuin ensimmäinen)

Lopuksi muutamia maisemakuvia kertomaan paikan komeudesta:

Img0012wd9.jpg


Img0001ny4.jpg


Img0007ck4.jpg

Teksti: Aatami