Haahka

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juhlapukuinen koiras lennossa
Haahka (Somateria mollissima) on meren saaristossa elävä sorsalintu. Uhanalaisuusluokituksessa haahka on silmälläpidettävä, mutta meillä se on myös riistalintu. (Vuonna 2009 pyyntimäärä oli 4300) EU:n pesimäkannasta Suomessa pesii noin neljännes.


Tuntomerkit

Tämä raskastekoinen, pienen hanhen kokoinen merisorsa on sukeltajasorsistamme suurin. Juhlapukuisen koirashaahkan tuntee jo kaukaa laajalti valkeasta selkäpuolesta, tummista siipisulista, tummasta pyrstöstä ja vatsapuolesta. Niskassa ja kaulansivuilla on vihreää, rinnassa ja kuvunseudussa ruusunpunaista värisävyä. Juhlapukuinen koirashaahka sulkii peruspukuun kesäkuussa ja on peruspukuisena yleisväriltään mustanruskea. Nuori koirashaahka muistuttaa peruspukuista koirasta, mutta on etupuolelta vaaleampi ja siltä puuttuu peruspukuisen Haahkan suuri valkoinen siipilaikku. Naaraspukuinen haahka on kauttaaltaan ruskeankirjava ja sen siipipeili on ruskea (aavistus violettia sävyä). Siipipeilin molemmin puolin on valkoinen siipijuova. Nuori haahka on syksyllä tummemman ruskea ja kuviointi on epäselvempää. Haahkakoiraan koivet ovat vihreänkeltaiset ja naaraan vihreänharmaat. Koiraan keväthuuto on kyyhkymäisen kumea auo auuo, naaraan ääni hanhimainen gok-gok-gok.


Esiintyminen

Haahka on levinnyt Pohjois-Euroopan, Pohjois-Amerikan ja itäisen Siperian rannoille. Se pesii alueen pohjoisimmissa osissa, ja muuttaa talvehtimaan etelämmäs avoimen meren äärelle. Suomessa haahka pesii koko saaristoalueella, mutta on harvalukuinen Pohjanlahden ja Suomenlahden perukoissa. Vahvin kanta on Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Parimäärä lienee 150 000 luokkaa. Kanta on taantunut voimakkaasti viime vuosina. Euroopan pesimäkanta on vähintään 800 000-940 000.


Elinympäristö

Haahka on suolaisen veden lintu, eikä sitä tavata pesivänä makean veden altailla. Saaristossa esiintymisen painopiste on ulko- ja välisaariston puuttomilla luodoilla. Pesii myös pienillä metsäpeitteisillä saarilla sisäsaaristoa myöten. Karttaa pesimistä suurilla metsäsaarilla, sillä niillä asuvat maapedot kettu, supikoira, mäyrä sekä ihminen koirineen ja kissoineen tuhoavat valtaosan pesinnöistä. Muiden vesilintujen tavoin haahka suosii lokki- ja tiirayhdyskuntia.


Pesiminen ja muutto

Haahka munii huhtikuussa 3-7 munaa. Vain naaras hautoo ja haudonta-aika on 25-32vrk. Poikaset oppivat lentämään 9-10 viikon aikana. Poikaset ovat pesäpakoisia ja etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa. Haahka on päivämuuttaja. Pääosa koiraista muuttaa sulkimaan Tanskan rannikolle touko-kesäkuun vaihteessa. Syysmuutto tapahtuu syys-lokakuussa, paluu huhti-toukokuussa. Haahka talvehtii Itämerellä ja Pohjanmerellä. Pieni osa talvehtii Ahvenanmerellä.


Lähteet