Haapana

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Haapana
[[Tiedosto:leveys = 250|center|250px|]]
Uhanalaisuusluokitus: Malline:Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Eukaryootit Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Luokka __ Linnut Aves
Lahko __ Sorsalinnut Anseriformes
Heimo __ Sorsat Anatidae
Suku __ Anas
Laji __ penelope

Haapana on keskikokoinen, lyhytkaulainen, pyöreäpäinen puolisukeltaja. Juhlapukuisen koiraan pää ja kaula punaruskeat, päälaen etuosa kermankeltainen. Siivillä valkoinen, lennossa näkyvä laikku. Naaras vatsapuolelta lämpimän ruskea.

Koko ja ulkonäkö

Koko: Pituus 42–50 cm, siipien kärkiväli 75–87 cm, paino 600–850 g.

Riistalintuihin luokiteltu haapana on keskikokoinen, ohut- ja lyhytkaulainen, pyöreäpäinen ja korkeaotsainen sorsalintu. Sen nokka on lyhyt, vaalean siniharmaa ja mustakärkinen. Juhlapukuinen koiras (loka–marraskuusta kesäkuun loppuun) on varsin korea. Pää ja kaula ovat punaruskeat ja pitkälle päälaelle ulottuva otsakilpi on kermankeltainen. Silmän ympärillä on vihreää metalliloistetta, kurkku on musta ja rinta vispipuuronpunainen. Keskiruumiissa on hienoa harmaata vipevöintiä ja alapuoli on valkoinen. Pyrstön alapeitinhöyhenet ovat mustat, siipipeilin etuosa vihreäloisteinen ja takaosa musta.

Juhlapukuinen haapanakoiras sulkii kesäkuussa ja saa naarasta muistuttavan peruspuvun heinä–lokakuussa, mutta on edelleen tunnistettavissa puhtaanvalkoisen, soikiomaisen siipilaikun perusteella. Naaraspukuinen haapana (aikuinen naaras ja nuori lintu) on yhtenäisen punaruskea, mutta yksilöllinen muuntelu ja vuodenaikainen vaihtelu on poikkeuksellisen runsasta. Parhaat tuntomerkit ovat muoto, silmäkulmanjuovan puuttuminen ja puhtaanvalkoinen vatsa, joka erottuu jyrkästi muusta puvusta. Naaraspukuisella haapanalla on usein puhtaanvalkoinen siipilaikku, joka on pienempi kuin koiralla tai puuttuu kokonaan. Haapanan koivet ovat lyijynharmaat ja silmän värikalvo on ruskea.

Levinneisyys

Haapana suorittaa pesimisen Siperiassa, Skandinaviassa, Pohjois-Englannissa tai Islannissa. Suomessa haapanaa tavataan koko maassa aina pohjoisinta Lappia myöten. Etelässä kanta on harvalukuista, pohjoisessa runsaampaa. Talven haapana viettää yleensä Keski-Euroopassa, Etelä-Euroopassa tai Pohjois-Afrikassa. Suomeen talveksi jääneet haapanat viettävät talviajan Etelä-Suomen rannikolla. Euroopassa pesii n. 10 000 ja Venäjällä 170 000–230 000 paria. Suomen parimäärä on 60 000–90 000.

Pesiminen

Pesiminen: Munii huhti–toukokuussa 7–9(–13) munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 22–23 vrk. Poikaset oppivat lentämään 6 viikon ikäisinä. Poikaset pesäpakoisia, etsivät itse ravintonsa jo hyvin pieninä, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa.

Elinympäristö

Haapana viihtyy parhaiten pohjoisen lampareisilla avosoilla. Syksyllä haapanat ruokailevat rehevillä lahdilla ja lintujärvinä suurina parvina. Keväisin haapanat ruokailevat tulvaniityillä ja jopa taajamien nurmikoilla.

Muutto

Muutto: Yö- ja päivämuuttaja. Syysmuutto elo–lokakuussa, paluu maalis–toukokuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa, joitakin yksilöitä myös Suomessa.


Muuta tietoa

Ääni: Koiraan keväthuuto piiskansivallusta muistuttava vihellys ”vii-u(rr)”. Naaraan lentoääni koriseva ”kar, kar…”.

Lähteet

Aiheesta muualla

Kirjallisuudessa

  • Suomen lintu-opas 2005, WSOY Pertti Koskimies