Harjus

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tietyö1.png Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.


Harjus
Harjus.jpg
Harjus
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Lohikalat Salmoniformes
Heimo __ Lohet Salmonidae
Suku __ Thymallus
Laji __ thymallus

Harjus eli puhekielessä harri (Thymallus thymallus) on lohikaloihin kuuluva pitkulaisen muotoinen kala. Harjuksen alamitta on 30 cm.

Tuntomerkit ja koko

Nuorella harjuksella on tummalaikkuinen poikaskuviointi kyljillään.Harjus kasvaa noin 30-60cm pituiseksi ja painaa yleensä alle 1,5kg. Suomen suurin kalastettu harjus on painanut 2.47kg ja se saatiin 13.4.2011. Harjus on solakka, pitkulaisen muotoinen kala, jonka paras tuntomerkki on korkea, purjemainen selkäevä. Harjuksen väri riippuu kotiveden väristä. Kirkkaissa vesissä väritys on vaalea ja harmahtavan hopeakylkinen, kun humuspitoisessa vedessä väritys on kyljet voivat olla vihreät, ruskeat tai violettiin vivahtavat. Harjus muistuttaa muikkua ja siikaa. Sukkulanmuotoinen ruumis minimoi vedenvastuksen ja suuret pään yläosaan sijoittuvat silmät ovat omiaan haivaitsemaan virran mukanaan tuomia ravintoeläimiä. Myös leveästä suusta on apua ohi suhahtelevan ravinnon tavoittelussa. Vartuttuaan noin kymmenen sentin mittaiseksi yleisväritys on muuttunut hopeiseksi.

Kanta

Harjuksen merikanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja Etelä-Suomen sisävesikannat silmälläpidettäviksi. Vaikka kantaa on yritetty nostaa kalastuksen vähentämisellä, ei kanta ole noussut. Kannan uhkatekijöitä on lisääntymispaikkojen tilan heikentyminen rehevöitymisen ja kiintoaineksen takia ja kantojen heikko kestäminen voimakasta kalastuspainetta vastaan.

Harjus


Viljely ja istutukset

Harjuksen viljely on haastavaa, koska sen biologia ja etenkin viljelybiologia on huonosti tunnettu. Harjuksen kasvatukseen tarkoitettua mätiä saadaan kalanviljelylaitoksilta tai luonnosta lypsetyiltä kaloilta, joita sitten kasvatetaan lähinnä luonnonravitsemuslammikoilla. Harjusta istutetaan pääasiassa 1-kesäisinä poikasistukkaina. Harjusta istutetaan esimerkiksi luonnonvaraisille lisääntymisalueille, koska on tärkeää, että istutukset tehdään alueille, jossa poikasilla on riittävät olosuhteet selviytymisen kannalta.

Elinympäristö

Harjus viihtyy viileissä, runsashappisissa, sorahiekkapohjaisissa joissa ja puroissa. Harjus hakeutuu järvissä ja meressäkin kivirannikoille ja -matalikoille, missä vesi virtaa. Harjusta on nykyisen alettu kotouttamaan Keski- ja Etelä-suomen vesiin onnistuneesti, joten sitä voi tavata laikuittain Uuttamaata myöten.

Levinneisyys

Harjusta esiintyy Keski- ja Pohjois-Euroopassa, Suomessa Pohjois- ja Itä-Suomessa ja jokisuissa Perämerellä ja Selkämerellä. Myös Vuoksen vesistöissä harjus viihtyy. Perinteisesti harjusta tavataan yleisesti Lapin vesissä korkealla sijaitsevia tunturijärviä lukuun ottamatta[3].

Harjuksen levinneisyys

Lisääntyminen

Harjus kutee huhti-toukokuun aikana. Silloin sukukypsät yksilöt vaeltavat kudulle talvehtimisalueiltaan jokien matalille sorapohjaisille ja virtaaville paikoille. Perämeriin ja järviin kutemaan menevät kannat hakeutuvat kutuaikaan matalille sorapohjille, mutta jotkut myös nousevat jokiin kutemaan. Kutuaikaan koiraiden väritys muuttuu koreammaksi ja selkäevän täplät punaisiksi.

Ravinto

Harjuksen ravintoa ovat pohjan hyönteistoukat ja pohjaeläimet, äyriäiset, nilviäiset, pinnan hyönteiset ja jopa mäti (erityisesti taimenen) kelpaa harjukselle. Myös pienet kalat, esimerkiksi mutu ja simppu, kuuluvat harjuksen ruokavalioon.

Taloudellinen hyöty

Harjusta kalastetaan paljon muunmuassa pilkkimällä ja perhokalastuksella. Harjus on perhokalastajien suosiossa, sillä harjuksen ruokavalioon kuuluvat hyönteiset, joita perhot imitoivat. Harjus on hyvänmakuisen lihansa ansiota arvostettu virtaavien vesien jalokala.

Lähteet

  • Ari Saura & Markku Varjo, Kalat Suomen luonnossa, Otava

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harjus

http://kalasaalis.com/ennatyskalat/Harjus/

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/harjus

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/harjus/viljely+ja+istutukset/viljely/

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/harjus/