Harmaalokki

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Harmaalokki (Larus argentanus) on suurikokoinen lokkilaji.

Lentävä harmaalokki

Tuntomerkit

Harmaalokki noin 52-60cm pitkä lintu, eli hieman selkälokkia suurempi, mutta huomattavasti merilokkia pienempi. Aikuisella linnulla selkä ja siiven päällysosat ovat vaaleanharmaat. Siivenkärjet ovat mustat. Kalalokkia tukevampi nokka, jossa pieni punainen täplä lähellä kärkeä. Muuten keltainen nokka. Siiveniskut verkkaisia. Alapuolelta linnun erottaa selkä- ja merilokista siitä, että siiven kärkiosan alareunasta puuttuu tummanharmaa alue. Jalat ovat harmaanpunertavat ja pää talvella ruskeaviiruinen, kuten rintakin. Nuoren lokin selkä alkaa harmaantua toisena syksynä.

Ääntely

Kovaääninen lintu. Huutaa usein heleästi kliou tai klao. Kaklattaa varsinkin keväisin yhtenään klaiijo-klaiijo-klo-klo-klo-klo-klo. Varoittaa kaakattavasti ka-ka-ka tai kiihkeästi klio, klio, klio Nuorten ääntely on käheää gliio-ääntä.

Esiintyminen

Pesii kaikilla Suomen merialueilla useilla järvi- ja suoseuduilla. Viihtyy ulapoilla ja karuilla luodoilla. Muuttaa elo-lokakuussa Itä- ja Pohjanmeren alueelle ja palaa maalis-huhtikuussa. Muutto tapahtuu isoina auroina päivällä.

Pesintä

Harmaalokin poikanen

Pesii kasveista huolella rakennetussa pesässä saaristossa tavallisesti paljaalla alustalla, suolla kuivalla mättäällä, lähellä vettä. Munia normaalisti 2-3. Molemmat emot hautovat ja ruokkivat poikasia. Haudonta-aika n. 27 vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä 6 viikon ikäisinä.

Lähteet

WSOY Linturetkiopas, Stuart Keith, John Gooders

Piisami 27. helmikuuta 2011 kello 12.34 (UTC)