|
|
| (31 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | {{kehitteillä oleva artikkeli|Tämä on suoraan kopioitu pohja, jatkoa seuraa}} | + | {{suositeltu}} |
| − | Haukia esiintyy monissa erilaisissa vesistöissä ja se on kenties suomen suosituin heittokalastuslaji.
| |
| | | | |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | v |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| | | | |
| − | == Kalapaikat ==
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | Hauen heittokalastuskausi käynnistyy merellä maaliskuussa ja järvissä heti jäiden lähdettyä. Silloin kalastajalla on mahdollisuus saada suuria haukia. Hauki kutee keväällä rannan läheisyydessä ja kutuaika kestää pari viikkoa. Järvien virtapaikat ja jokien suistoalueet vapautuvat jäistä ensimmäisinä, joten heittokalastus aloitetaan niistä. Parhaat kalastushetket ajoittuvat käytännössä huhti-toukokuulle, jolloin järvet ovat vielä osittain jäässä. Kevään sameissa vesissä hopean värinen lusikkauistin toimii lähes poikkeuksetta. Yli 6 kg painavat yksilöt on syytä päästää jatkamaan suurikokoisten haukien sukua..
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | Kesän lähestyessä suurimmat hauet siirtyvät matalikoista syvemmälle kylmempiin vesiin, joista vetouistelija tavoittaa ne helpommin. Hyvän haukipaikan löydettyään, kalastaja pysäyttää veneen ja tarjoaa hauen nenän eteen pohjan tuntumassa liikkuvia vieheitä. Kookas haukijigi voi myös olla tulosta tuottava valinta. Kesälläkin voi löytää hyviä haukimatalikkoja, mutta hauet ovat pääosin vain 1-5 kiloa painavia. Satunnaisesti tulee myös yli 10 kg painavia yksilöitä.
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. vv |
| − | Toinen hauen heittokalastuksen huippusesonki ajoittuu syksyyn, jolloin kevään ottipaikoilta siirrytään hieman ulommalle, mutta ei liian syvälle. Elokuun puolenvälin jälkeen suurhaukea voidaan saada jälleen rannan tuntumasta. Hauen kalastusta jatketaan usein lokakuun loppuun saakka. Hauki viihtyy erityisesti runsaan vesikasvillisuuden lähellä. Hauet viihtyvät syksyllä paremmin yksin, kun taas keväällä hauet tuntuvat olevan toisinaan kuin parvissa. Viimeisimmät jättihauet saadaan usein syvistä vesistä sukellusjerkkiä tai hitaasti vajoavaa uppovaappua käyttämällä.
| + | v |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | Mikäli heittelet vain rannalta, kannattaa tutustua kartan avulla vesistöön ja miettiä etukäteen sopivat heittelypaikat. Valittujen kohteiden välillä kannattaa aina liikkua autolla, jotta aikaa jää mahdollisimman paljon itse kalastukseen, Rannalla liikkujan mukana kulkee helpommin nostokoukku, kuin suuri haavi. Rannalta kalastavan on syytä liikkua rauhallisesti ja heitellä perusteellisesti valittu alue kerrallaan läpi.
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | == Virveli ==
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | + | v |
| − | Hauen heittokalastukseen tarvitset kuulalaakerein varustetun avokelan sekä vavan, joka valitaan käytettävän vieheen painon mukaan.
| + | Haukea kalastetaan kalastamalla. |
| − | | |
| − | == Vieheet ==
| |
| − | | |
| − | Haukivieheitä ovat vaaput, lusikat, jerkit, lipat sekä jigit. Haukiviehe painaa yleensä 30-40 grammaa. Suurta haukea voidaan myös kalastaa yli sata grammaa painavilla vieheillä. Vastaavasti pientä haukea saadaan alle 20 gramman vieheellä. Kesällä vaapun liike saa olla nopeatempoinen, mutta keväällä ja syksyllä hidastempoinen liike toimii paremmin.
| |
| − | | |
| − | Hauki syö hopeanhohtoisia kaloja, ahventa sekä pienempiä lajitovereitaan. Vihreän ja hopean väriset haukivieheet ovat usein hyviä valintoja. Väreistä kannattaa kokeilla myös keltaista, punaista, sinistä, mustaa sekä niiden yhdistelmiä. Erilaisia värejä kannattaa kokeilla itse ja etsiä tehokkainta väriä eri vuodenaikoihin, kalastuspaikkaan sekä sääolosuhteisiin. Hyvistä haukivaapuista voisi mainita 15 cm pitkän Nils Master Invinciblen, Zaltin ja Bomber 17A:n.
| |
| − | | |
| − | Hauki on kalojen tapaan vaihtolämpöinen eläin, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että se liikkuu kylmässä vedessä hitaammin. Näin ollen jättihauen väsyttäminen voi tapahtua alle minuutissa ja kala voi olla vielä veneeseen nostettunakin aivan rauhallisena. Tämä tietenkin syö hieman tunnelmaa pois, sillä kesällä saadut haukimammat antavat huomattavasti iloisemman vastuksen siiman päässä. Kylmässä ilmassa hitaasti uivat haukivieheet toimivat parhaiten ja vaapun liikettä voi myös rauhoittaa kelaamalla vaappua hitaammin.
| |
| − | | |
| − | Värivalintoja tärkeämpi seikka on pitää haukivieheen koukut riittävän terävinä. Tylsillä koukuilla on turha lähteä haukijahtiin. Timanttiviilan omistaminen on välttämätöntä. Käytä vain kemiallisesti teroitettuja koukkuja ja muista myös tarvittaessa vaihtaa ne uusiin. Koukkukokoa on hyvä usein myös hieman suurentaa huippusesonkien lähestyessä. Testaa kuitenkin vedessä miten koukkukoon vaihtaminen vaikuttaa vieheen käyttäytymiseen. Osa kalastajista käyttää väkäsettömiä koukkuja, jotta hauen voi irrottaa veneen vierellä vedessä helpommin. Silloin suuren haukimamman paino punnitaan tai arvioidaan kangaspussissa veneeseen nostamatta.
| |
| − | | |
| − | === Jerkit ===
| |
| − | | |
| − | Jerkit jaetaan kolmeen ryhmään: liuku- ja sukellusjerkkeihin sekä niiden yhdistelmiin . Sukellusjerkit uivat vapaa vedettäessä alaspäin ja kohoavat sitten ylöspäin kylkiään heilutellen. Liukuvat jerkit uivat epäsäännöllisesti vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle. Ne saavat aikaan vaikutelman vioittuneesta kalasta, joka on petokalalle helppo saalis.
| |
| − | | |
| − | Hitaasti uppoavat mallit soveltuvat hyvin rannalta heittelyyn tai veneestä heittelyyn matalassa vedessä. Nopeasti uppoavat mallit ovat erityisen tehokkaita syvissä vesissä. Jerkkivavan kanssa käytetään pääasiassa hyrräkelaa. Jerkin käyttäjä saa tunnetusti keskimääräistä kookkaampia haukia. Buster Jerk on yksi käytetyimmistä jerkeistä Suomessa.
| |
| − | | |
| − | == Siima ja peruke ==
| |
| − | | |
| − | Siimaksi sopii 0,30-0,36 mm punottu siima tai 0,40-0,50 monofiilisiima. Hauen kalastuksessa tarvitset aina noin 40 cm pitkän perukkeen. Perukkeen voi valmistaa helposti itse titaanista tai punotusta nylonsiimasta. Mikäli kalastat rannalta, ei käyttämiesi haukivieheiden tarvitse uida yhtä syvällä kuin veneestä kalastavan. Veneestä haukea heittelevällä on myös se etu, että varusteita ei tarvitse kantaa repussa. Mikäli heittelet veneestä, kannattaa vene ankkuroida aina sopiviin heittopaikkoihin. Samoin myös varusteiden määrä ja viehevalikoima on usein reilusti suurempi.
| |
| − | | |
| − | == Lähteet ==
| |
| − | *[http://www.luonnossa.net/Kalastus/Hauen_heittokalastus/hauen_heittokalastus.html luonnossa.net]
| |
