Hauen perhokalastus

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Noin kolmekiloinen hauki perhovehkein

Hauen perhokalastus ei ole harvinaista Suomessa. Kun haukea pyydetään perholla, liikutaan samoilla paikoilla kuin heittokalastuksessa. Paikat kalastetaan yhtä tarkasti kuin uistinta heitettäessä, ellei jopa tarkemmin. Perholla voi kalastaa uistinta helpommin kaikkein ruohikkoisimmatkin paikat.[1]

IMG 8552.jpg


Haukea voi perhokalastaa alle nelimetrisessä vedessä melkein siinä missä uistimillakin koko avovesikauden ajan. Perhoilla ei kuitenkaan voida korvata pohjalla pomputeltavia jigejä, mutta muuten perhot toimivat samanlaisissa olosuhteissa kuin uistimet – ja joskus uistimia paremmin. Ihanteellinen veden syvyys haukiperholle löytyy noin kolmesta metristä. [2]

Hauen väsyttelyä.

Välineet

Vapa

Hauen perhokalastuksessa välineistä tärkein on vapa. Vavan toiminta ratkaisee kalastuksen ja erityisesti heittämisen mielekkyyden ja keveyden tai raskauden. [3]

Hauen perhokalastukseen tarvitaan vahva vapa (9-10 jalkaa), jolla voi heittää isoja perhoja painavalla siimalla (10-11). [4]

Vavan tulisi olla voimakas ja AFTM-luokaltaan melko raskas, koska haukea kalastetaan tavallisesti kookkailla perhoilla ja usein melko pitkin heitoin. Suuren perhon vaikutus heittoon vähenee sitä myötä, kun siimaluokka kasvaa. Toisaalta ylijäreä vapa on jo raskas heitettävä, joten sopiva vapa löytyy sieltä, missä perhon painon vaikutus heittoon on mahdollisimman pieni, mutta vapa ei ole vielä liian painava. Käytännössä se tarkoittaa yleensä AFTM-luokan kahdeksan ja yhdeksän vapoja. [3] Voimakas vapa toimii tuulisellakin kelillä moitteettomasti. [1]

Kela

Toisin kuin vapa, kela ei ole hauen perhokalastuksessa niin avainasemassa. Kelan tärkein ominaisuus on tilavuus. Siihen tulisi mahtua helposti järeää perhosiimaa 60-70 metriä sen elämän suurimman kalan varalle, sekä vähän pohjasiimaa. [3]

Hauen perhokalastuksessa kannattaa käyttää laajakehäistä kelaa, koska laajakehäisellä kelalla siiman saa kelattua heiton jälkeen nopeasti sisään. [1]

Jarru

Kelan jarrun tulisi toimia tasaisesti myös kylmässä. Hauen syöksyt ovat sen verran rauhallisia ja koko välineistö perukkeita myöten niin järeää, että jarrun hienosäädöillä ei käytännössä ole suurta merkitystä. Tasaisesti toimiva perusjarru on riittävä. [3]

Siima

Hauen perhokalastukseen merellä hyvä vaihtoehto on uppoava siima. Suurimmasta osasta kalastustilanteita selviää mainiosti nopeasti uppoavalla WF-siimalla, jonka uppoamisnopeusluokitus on III tai IV. Vain aivan kylmimmän veden aikaan loppukaudesta tai erityisen matalia vesialueita kalastettaessa kannattaa valita hieman hitaammin uppoava siima.

Siiman malli on pitkälle mielipide- ja mieltymysasia. Tavallisella, kokonaan uppoavalla WF-siimalla pärjää kuitenkin erittäin hyvin, eikä ampumapäävirityksiä tarvitse rakentaa.

Kelluvaa siimaa tarvitaan erittäin matalissa tai lähes umpeenkasvaneissa paikoissa ja käytettäessä pintaperhoja ja Dahlberg's Diver -tyyppisiä perhoja. Jos hankkii kelluvan siiman erityisesti hauenkalastusta varten, kannattaa ostaa voimakkaasti kartioitu WF-siima, jossa on lyhyehkö paino-osa. Niitämyydään esimerkiksi Pike Taper -nimellä. [3]

Perhot

Marabou Deceiver on erinomainen haukiperho
Haukiperho

Haukiperhot eroavat tavallisista perhoista siten, että ne ovat huomattavasti suurikokoisempia. Kuten jokainen viehekalastaja tietää, ”mitä isompi viehe, sitä isompi kala”.

Aluksi kannattaa kokeilla 5-8 cm perhoja, mutta kun kokemusta tulee lisää, voi hyvin siirtyä suurempiin - 10-15 cm perhoihin.

Haukiperhot kannattaa sitoa synteettisistä materiaaleista, koska synteettinen ei juuri ime vettä ja on siten helpompi heittää ja toiseksi monet luonnonmateriaalit ovat painavia heittää ja myös kalliita. [4]

Perhoilla pyritään matkimaan pienten kalojen ulkonäköä.

Hyviä haukiperhoja ovat mm. Marabou Deceiver, Hollow Deceiver ja erilaiset kimallekuiduista sidotut kalajäljitelmät.

Perhon värivalinta

Perhon värivalinta on yhtä vaikeaa tai helppoa, kuin muussakin kalastuksessa. Kalareissulle otetaan mukaan riittävän laaja värivalikoima ja parasta ottiperhoa lähdetään etsimään ennakkoluulottomasti. Ensin kannattaa kokeilla vihreää, hopeaa, keltaista, punaista, valkoista tai niiden yhdistelmiä. Mikäli hauki ei vieläkään syö, täytyy kokeilla muita värejä. [1]

Peruke

Hauenkalastuksessa ei tarvitse hienostella perukkeiden kartioiden kanssa niin kuin jokiperhokalastuksessa. Perukkeeksi riittää 1–1,5 metrin pätkä jäykkää, kovapintaista ja kulutusta kestävää, noin 0,50-millistä monofiiliä, jonka kärkeen liitetään 30–50 senttiä pitkä puruperuke.

Muut välineet

Hauen perhokalastaja tarvitsee tavallisten hauenkalastustarvikkeiden, kuten nostovälineen, kidanavaajien ja koukunteroittimen lisäksi vain kaksi erityistä lisätarviketta.

Sivuleikkurit

Sivuleikkureilla saa katkaistua perukevaijerin. Ne sopivat hyvin myös perukkeessa käytettävän paksun monofiilin leikkaamiseen.

Pitkävartiset suonipihdit tai kärkipihdit

Ko. pihdeillä perhon saa irrotettua syvältäkin hauen kidasta. Perhon irrottaminen esimerkiksi Hook out -pihdeillä aiheuttaa helposti perhon hajoamisen, koska leveäkärkisillä pihdeillä ei voi tarttua tarkasti koukun paljaaseen mutkaan, vaan niillä saattaa ruhjoa perhon sidosta. [3]

Tekniikka

Heitot

Haukiperhoja heitetään useimmiten perusheitoin tai ovaaliheitoin.

Perusheitto

Perusheitossa perho kulkee heiton aikana edestakaisin samaa linjaa.

Ovaaliheitto

Ovaaliheitossa perhovapaa kallistetaan takaheitossa sivulle. Siimanopeus saadaan tarpeeksi suureksi ainoastaan hyvin ajoitetuilla voimavedoilla sekä ampumalla. Perhovapaa voi halutessaan kallistaa myös etuheiton aikana. Näin perho tekee ilmaan ovaalin muotoa, eikä heittäjän tarvitse pelätä perhon osumista itseensä tai muihin. [1]

Perhon uittaminen

Haukiperhon uittaminen tapahtuu vetämällä käsin. Se rajoittaa uittoliikettä, mutta tuo uittoon taukoja, joiden aikana hauet yleensä iskevät perhoon. Perhon uittamisessa on tärkeää opetella sovittamaan vedot ja tauot oikeaan suhteeseen – Huomioiden veden lämpötila ja haukien aktiivisuus sekä haluttu uintisyvyys.

Kylmässä vedessä perhoa uitetaan yleensä hitailla ja pitkillä vedoilla, joiden väliset tauot voivat olla pitkiäkin. Perhon on tarkoitus pysyä mahdollisimman paikallaan pysäytyksissä tai upota korkeintaan erittäin hitaasti, joten perhossa ei tarvitse olla paljon painoa, eikä myöskään voimakkaasti kelluttavia materiaaleja.

Kylmässä vedessä uittoa kannattaa rytmittää niin, että heiton jälkeen perhon annetaan upota ensiksi kunnolla, minkä jälkeen siimaa otetaan sisään muutama rauhallinen veto. Vetoja saa seurata pitkähkö pysäytys, ja sitten jälleen muutama rauhallinen veto, joiden jälkeen perhon voi taas antaa olla paikoillaan pidempään. Ensimmäisen pitkän pysäytyksen, eli upotuksen merkitys korostuu, kun kalastus tapahtuu syväreunaisten ruovikoiden edustoja ja käytetään kevyesti painotettuja perhoja.

Veden lämmetessä uittoa tulee nopeuttaa ja pitkien pysäytysten määrää vähennetään. Lämpimään veteen kannattaa valita myös enemmän painotettu perho, joka uppoaa nopeasti, ui eloisasti ja pysyy halutussa syvyydessä nopeassakin uitossa.

Lämpimän veden aikaan usein toimiva uittotaktiikka koostuu perhon laskeutumisen jälkeisestä upotuksesta, muutaman vedon sarjasta, sitä seuraavasta pysäytyksestä, pitkästä uittovetojen sarjasta ja pitkästä pysäytyksestä perhon ollessa lähellä venettä. Näin kalastusrytmi on reipas ja paikkojen koluaminen suhteellisen nopeaa.

Jos perho ui suurimman osan heittomatkasta ottialueen päällä, pitkää uittosarjaa kannattaa katkottaa useammilla pysäytyksillä. Reilusti painotettuja perhoja kannattaa kokeilla uittaa myös lyhyillä, nopeilla ja terävillä vedoilla, jolloin perho ui nopeasti poukkoillen ja kelpaa toisinaan hauille tasaisesti uitettua paremmin.

Perhon painotus vaikuttaa paitsi sen uintiliikkeeseen, ja -syvyyteen, myös sen heittoon. Pieni paino perhossa parantaa perhon heitettävyyttä, koska se auttaa kumoamaan perhon muodon aiheuttaman ilmanvastuksen heittoa jarruttavan vaikutuksen. Reilu painotus puolestaan tekee heitosta nykivää ja varsinkin kevyillä välineillä vaikeaa ja epämiellyttävää. Painavan perhon uintiliikkeen ja perholla saavutettavan uintisyvyyden edut ovat kuitenkin ajoittain – erityisesti loppukesällä – niin merkittäviä, että haittapuolet kannattaa sietää. [2][1]

Tartutus

Hauen iskiessä perhoon, koukku tartutetaan sen kitaan siimasta vetämällä, ei vapaa nostamalla. Jäykimmissäkin perhovavoissa ja perhosiimassa on sen verran joustoa, että pelkkä vavan nostaminen ei välttämättä riitä koukun tartuttamiseen. Sen sijaan siimasta kovaa tempaisemalla ja vasta sen jälkeen vapaa nostamalla koukku saadaan tarttumaan kunnolla.

Paikat

Haukea perhostellessa kalastuspaikan valinnassa ei ole muihin kalastusmuotoihin verrattuna muita rajoituksia, kuin tehokkaan kalastussyvyyden rajallisuus ja näkyvyys vedessä.

Koska perhojen houkuttelevuus perustuu näköärsytykseen, eikä niissä ole voimakasta uintiliikettä, ne toimii parhaiten kirkkaassa vedessä. Sameassa vedessä, näkyvyyden ollessa alle metrin, perhon teho laskee huomattavasti. Samasta syystä perhon teho laskee valon vähetessä illalla.

Toisaalta perholla voi kalastaa tehokkaasti myös sellaisissa paikoissa, joihin tavallisilla haukiuistimilla ei pääse. Näitä ovat mm. ruovikon sisälle jäävät aukot, joissa hauet usein lymyilevät. Tällaiset paikat on suhteellisen helppo kalastaa lyhyillä ja tarkoilla heitoilla. Myös muun vedenalaisen kasvuston seassa suoraviivaisesti uivaa ja yksikoukkuista perhoa on usein helpompi uittaa kuin uistimia. [2]

Milloin?

Hauen perhokalastuskausi alkaa yleensä huhtikuun lopulla, jäiden lähdettyä, jolloin hauet ovat aktiivisimmillaan rantavesissä heti kudun jälkeen. Kalastus hitaasti uppoavalla siimalla kaislikkoalueilla on tehokkainta ja hauki ottaa perhoon läpi päivän.

Heinä-elokuu on vaikeinta aikaa hauen perhokalastukseen. Silloin hauet ovat painuneet syvempiin vesiin. Tuolloin käytetään nopeasti uppoavaa siimaa, jonka annetaan painua 20 sekuntia, ennen kuin perhoa aletaan vetää takaisin.

Syksyllä eletään hyvää haukisesonkia, kun hauet ovat palanneet rannan läheisyyteen tankkaamaan pikkukalaparvissa ennen talven tuloa. Tuolloin popperit ja muut pintaperhot toimivat hyvin kelluvan tai hitaasti uppoavan siiman päässä. Hauki iskee hyvin aggressiivisesti ja se tekee poppereilla kalastamisesta kaikista innostavimman hauen perhokalastusmuodon.

Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 http://www.luonnossa.net/Kalastus/Hauen_perhokalastus/hauen_perhokalastus.html
  2. 2,0 2,1 2,2 http://www.suomenhaukiseura.com/hauenkalastus/kalastustavat/perho_kalastustekniikka.html
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 http://www.suomenhaukiseura.com/valineet/perho_valineet.html
  4. 4,0 4,1 http://www.kuhamaa.fi/saalislajit/hauenperhokalastus.htm

Aiheesta muualla