Haukivesi

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 4. toukokuuta 2010 kello 18.05 käyttäjän Kala erkki (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haukivesi
{{#if:Lake.jpg|
[[Tiedosto:Lake.jpg|296px|]]
|}} {{#if:|
|}} {{#if:|

|}}

{{#if:||Koordinaatit || - {{#if: Suomi||Valtio || Suomi {{#if: Saimaa, Savonlinna ja Varkaus||Maat || Saimaa, Savonlinna ja Varkaus {{#if:562,31 km²|| Pinta-ala || 562,31 km² {{#if:|| Tilavuus || - {{#if: || Keskisyvyys || {{#if:60m||Suurin syvyys || 60m {{#if: ||Rantaviivan pituus || {{#if:Kirkas, lievästi humuspitoinen||Veden väri || Kirkas, lievästi humuspitoinen {{#if:||Pinnan korkeus || {{#if:||Laskujoki || -


Haukivesi on osa Vuoksen vesistöä Saimaan keskusjärvi joka sijaitsee Varkauden ja Savonlinnan välisellä vesistöosuudella. Haukivesi jakautuu lukuisten saarien ja salmien pilkkomana eri järvialueisiin joita ovat mm: Iso-Haukivesi, Varparannanselkä, Hiekonselkä, Tuunaanselkä, Peonselkä, Heposelkä, Kuivaselkä, Kuokanselkä, Vuoriselkä, Tahkoselkä, Saviluoto, ja Siitinselkä. Järven selät yhteenlaskettuna Haukivesi on yksi Suomen suurimmista järvistä. Pinta-alaa järvellä on yli 500 km² ja suurin pituus noin 80 km.

<googlemap lat="62.118657" lon="28.471069" type=map> 62.118657,28.471069, Haukivesi. </googlemap>

Haukivesi saa vetensä Kallaveden reittiä ja Pielisen reittiä pitkin Tappuvirran sekä Oravinkosken ja Haponlahden kanavan kautta. Varkauden suunnalta pohjoisesta Unnukalta Pirtinvirran ja Ämmäkosken kautta. Lisäksi Siitinselälle laskee Kuvansinjokea pitkin merkittävä määrä vettä. Haukivedeltä vesi laskee Pihlajaveteen ja lopulta Vuoksen kautta Laatokkaan.


Kalastus

Järven saaret, suojaisat lahdelmat ja suuret selkävedet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet kalastukseen. Saalislajeina on mm. kuha, ahven, lahna, muikku ja nimensä mukaisesti tietysti hauki. Satunnaisesti saadaan saaliiksi myös lohikaloja. Kalakantoja tarkkaillaan ja hoidetaan vuosittaisella hoitokalastuksella, istutuksilla, verkkojen silmäkoon ja alamittojen sääntelyn avulla.

Norppa-alueiden kalastusta on rajoitettu MMM:n asetuksilla (N:o 258/2004) vv.1999-04 ja vuodesta 2004 eteenpäin kieltämällä pyynti kierretystä monofiilistä tehdyillä verkoilla, kalatäkyisellä pitkäsiimalla sekä päältä suljetuilla isorysillä. Rajoitusalueita on metsähallituksen vedet mukaan lukien yhteensä 42400 ha. Norpansuojelualue kattaa Linnansaaren ympäristössä koko keskisen Haukiveden alueen.

Kalaistutukset

Vesistöön on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, nieriää, harjusta, kirjolohta, siikaa, planktonsiikaa, haukea, lahnaa, säynävää sekä muikkua.


Katso myös

Lähteet