Muokataan sivua Hossalaislammet

[[Luokka: Propilkki 2:n vesistöt]]
[[Kuva:HossaInfo.jpg|thumb|300px|]]
[[Kuva:HossaKartta.jpg|thumb|300px|]]


Yleisin vesistön saalis lienee kirjolohi.

Oikeanpuoleisesta lammesta saadaan kirjolohia, joiden koko yleensä on kilon tuntumaan. Kalat ovat oikeassa lammessa myös runsaslukuisempia kuin vasemmassa.

Vasemmasta lammesta saadaan vähemmän kalaa. ne ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin toisessa lammessa. jopa yli kolmekiloisia kirjolohia saadaan.

Lammista saadaan myös ohuet siimat katkovia haukia. Myös siikaa saadaan satunnaisesti.

Ahventa särkeä ja kiiskeäkin tavataan, mutta ne ovat pienikokoisia.


== Lajisto: ==
[[Kirjolohi pp2|Kirjolohi]], [[Siika pp2|siika]], [[ahven pp2|ahven]], [[särki pp2|särki]], [[hauki pp2|hauki]], [[Kiiski pp2|kiiski]]
@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 [[Kuva:HossaKartta.jpg|thumb|300px|]]
-'''Hossalaislammet''' koostuvat kahdesta erikokoisesta lammesta.
 Yleisin vesistön saalis lienee kirjolohi.
@@ Rivi 9: / Rivi 8: @@
 Oikeanpuoleisesta lammesta saadaan kirjolohia, joiden koko yleensä on kilon tuntumaan. Kalat ovat oikeassa lammessa myös runsaslukuisempia kuin vasemmassa.
-Vasemmasta lammesta saadaan vähemmän kalaa. Ne ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin toisessa lammessa. Jopa yli kolmekiloisia kirjolohia saatetaan saada.
+Vasemmasta lammesta saadaan vähemmän kalaa. ne ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin toisessa lammessa. jopa yli kolmekiloisia kirjolohia saadaan.
-Lammista saadaan myös ohuet siimat katkovia haukia.
+Lammista saadaan myös ohuet siimat katkovia haukia. Myös siikaa saadaan satunnaisesti.
-Myös siikaa saadaan satunnaisesti, tosin varsin pientä.
+Ahventa särkeä ja kiiskeäkin tavataan, mutta ne ovat pienikokoisia.
-Ahventa, särkeä ja kiiskeäkin tavataan, mutta ne ovat pienikokoisia ja suhteellisen harvalukuisia.
-Suurimpia kaloja Hossalaislammilla ovat tottakai kirjolohet, jotka voivat kasvaa reilusti yli kolmekiloisiksi.
-== Vinkkejä ==
-=== Vasen lampi ===
-*Oikeanpuoleisen syvänteen vasen reuna on tunnettu pilkkipaikka. Pilkkeinä kannattaa kokeilla [[Puna-hopea tasapaino|puna-hopea tasuria]], [[Hopeahologrammi|hologrammipystyä]], [[Kultasiipipilkki|kultasiipipilkkiä]] ja [[Raitalusikka|raitalusikkaa]]. Kaloja niin pinnassa, kuin pohjassakin.
-*Vasemman lammen keskelle vaan syvänteeseen. Yhdellä reiällä voi istua sen 15 min. Pystypilkit on parhaita sillä niillä saa ahventa, särkeä, siikaa, haukea ja tietysti kirjolohta.
-*Oikean puoleinen syvänne on hyvä paikka yrittää isoa kirjolohta. Olen muutaman kerran saanut yli 3kg kirjolohen kun olen siellä pilkkinyt. Pilkkinä isolle kirjolohelle paras on [[Puna-hopea tasapaino|puna-hopea tasuri]].
-*Taktiikkavinkki: Painota kalastusta joko pelkästään kirjolohiin tai myös siikoihin. Käytä siis joko raitalusikkaa/tasapainoa tai pystypilkkiä, esim. hologrammipystyä.
-=== Oikea lampi ===
-*Syvänteen yläpää on tunnettu paikka, jossa kannattaa kokeilla puna-hopeaa tasapainoa/[[Vihertävä mikrotasapaino|microa]]/kultasiipipilkkiä/[[Raitalusikka|räsästä]]. Suht varma paikka, mutta erittäin laajasti tunnettu (ruuhkainen)
-*Toinen tunnettu paikka oikealla lammella on alalaiturin edusta. Yksin pilkkiessä saattaa saada sen 5-6 kirjolohta hyvinkin, mutta täydessä hostissa tuskaista saada yhtäkään kalaa, kun on niin monta pilkkijää. Edellä mainitut pilkit toimii myös alempana järveä.
-*Taktiikkavinkki: Painota kalastus edellämainituille alueille ja käytä esim. raitalusikkaa.
-=== Yleisiä vinkkejä ===
-*Aloitan tuolla oikeanpuoleisella lammella ja otan ne pakolliset 5 kirreä ainakin, joskus 6 kirreä ja sitten vasta siirryn vasemmalle lammelle jahtaamaan sitä isoa kirreä/ siikaa/ +100g ahventa.
-*Kokeilkaa [[Keskitalvi|keskitalvea]]. Silloin tuntuu tulevan parhaiten.
 == Lajisto: ==
-*[[Kirjolohi pp2|kirjolohi]]
+[[Kirjolohi pp2|Kirjolohi]], [[Siika pp2|siika]], [[ahven pp2|ahven]], [[särki pp2|särki]], [[hauki pp2|hauki]], [[Kiiski pp2|kiiski]]
-*[[Siika pp2|siika]]
-*[[ahven pp2|ahven]]
-*[[särki pp2|särki]]
-*[[hauki pp2|hauki]]
-*[[Kiiski pp2|kiiski]]
-{{Propilkki 2:n vesistöt}}