Muokataan sivua Jäälinjärvi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | {{ | + | {{lähteetön}} |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | }} | ||
| − | |||
'''Jäälinjärvi''' on [[järvi]] Jäälin taajamassa Kiimingin kunnassa valtatien 20 varrella Pohjois-Pohjanmaalla. Noin neljän tuhannen asukkaan kasvava Jäälin taajama on rakentunut järven rannoille. Järven suurin pituus on noin 2,7 kilometriä ja leveys 750 metriä. Pääosin matala järvi jakautuu kahteen osaan, pohjoiseen suurempaan altaaseen sekä eteläiseen pieneen altaaseen, joita yhdistää noin 160–180 metrin levyinen salmi. Järvi saa vetensä pääasiassa suopuroista, ja laskee Jäälinojan ja [[Kalimeenoja]]n kautta [[Perämeri|Perämereen]]. | '''Jäälinjärvi''' on [[järvi]] Jäälin taajamassa Kiimingin kunnassa valtatien 20 varrella Pohjois-Pohjanmaalla. Noin neljän tuhannen asukkaan kasvava Jäälin taajama on rakentunut järven rannoille. Järven suurin pituus on noin 2,7 kilometriä ja leveys 750 metriä. Pääosin matala järvi jakautuu kahteen osaan, pohjoiseen suurempaan altaaseen sekä eteläiseen pieneen altaaseen, joita yhdistää noin 160–180 metrin levyinen salmi. Järvi saa vetensä pääasiassa suopuroista, ja laskee Jäälinojan ja [[Kalimeenoja]]n kautta [[Perämeri|Perämereen]]. | ||
Järveä on kunnostettu imuruoppaamalla vuosina 1993 ja 1994 liettymisen ja umpeenkasvun vuoksi. Kunnostuksen kustannusarvio oli noin 600 000 euroa ja sen tarkoituksena oli parantaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kunnostustöiden yhteydessä järven kaakkoisosasta pumpattiin ensimmäisessä vaiheessa 148 000 kuutiometri|m³ maamassoja 17 hehtaarin alueelta. Ruoppausalasta seitsemän hehtaarin alueella oli vesikasvillisuutta. Seuraavana vuonna toteutetussa täydennysruoppauksessa järvestä pumpattiin 44 000 m³ maamassoja. Maamassat johdettiin Peukaloisenlammen alueelle tehtyyn laskeutusaltaaseen, jonka tilavuus oli 152 000 m³ ja pinta-ala 32 hehtaaria. Kunnostustöiden yhteydessä järven happipitoisuutta parannettiin kuplahapettimella talvella 1993–1994. | Järveä on kunnostettu imuruoppaamalla vuosina 1993 ja 1994 liettymisen ja umpeenkasvun vuoksi. Kunnostuksen kustannusarvio oli noin 600 000 euroa ja sen tarkoituksena oli parantaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kunnostustöiden yhteydessä järven kaakkoisosasta pumpattiin ensimmäisessä vaiheessa 148 000 kuutiometri|m³ maamassoja 17 hehtaarin alueelta. Ruoppausalasta seitsemän hehtaarin alueella oli vesikasvillisuutta. Seuraavana vuonna toteutetussa täydennysruoppauksessa järvestä pumpattiin 44 000 m³ maamassoja. Maamassat johdettiin Peukaloisenlammen alueelle tehtyyn laskeutusaltaaseen, jonka tilavuus oli 152 000 m³ ja pinta-ala 32 hehtaaria. Kunnostustöiden yhteydessä järven happipitoisuutta parannettiin kuplahapettimella talvella 1993–1994. | ||
| − | Jäälinjärvestä tavataan [[ahven]]ia, [[hauki]]a, [[lahna]]a ja [[särki]]ä. Järvessä on paljon muitakin särkikaloja, ja sieltä on tavattu myöskin [[made]]tta. Jäälinjärven | + | Jäälinjärvestä tavataan [[ahven]]ia, [[hauki]]a, [[lahna]]a ja [[särki]]ä. Järvessä on paljon muitakin särkikaloja, ja sieltä on tavattu myöskin [[made]]tta. Jäälinjärven vesi on hyvin humuspitoista. Kalastukseen järvestä löytyy kuitenkin paljon hyviä rantapaikkoja. |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||