Muokataan sivua Jäällä liikkumisen vaarat

{{Suositeltu}}
Tässä olisi hyöydyllistä tietoa '''kaikille''' jäällä liikuville, niin konkareille kuin aloittelijoillekin
Eli kuinka kuljet jäällä turvallisesti ja toimit jos putoat jäihin tai joku toinen tarvitsee apuasi.

Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Hyvästä uimataidosta on apua myös jäällä liikkujalle, jos jää pettää tai joutuu auttajaksi.

Kevätjään kantavuutta on vaikea arvioida. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.

'''[[naskali|Naskalit]] kaulaan'''

[[Tiedosto:800px-Ice fishing on Lake Saimaa.jpg|right|300px|thumb|Jäällä liikuminen on mukavaa jos vaaranpaikkaa ei ole.]]


==Vaaranpaikat==

Kannattaa ensin miettiä, pystyykö jäälle menemään, onko se jää tarpeeksi vahvaa. Sitten kannattaa miettiä oikeita varusteita.Jää[[naskali]]t pitää olla kaulalla mukana, koska repusta tai povitaskusta niitä ei hädän hetkellä ehdi hakea. Toinen asia on miettiä vaaranpaikat jäällä, kuten esimerkiksi veden virtauksen vuoksi vaarallisia paikkoja ovat [[joki|joet]], [[järvi|järvien]] kapeikot,railot, karikot, niemenkärjet,uvenavannot, jokien ja [[puro]]jen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. Teollisuuslaitosten ja asutuskeskusten viemäreiden laskualueilla jää on heikkoa lämpimän päästöveden ja virtauksen takia.
Sillat, laiturit ja jäissä makaavat alukset sitovat lämpöä ja synnyttävät virtauksia, jotka heikentävät jään niiden alla ja lähituntumassa. Vesistöjen syvänteiden kohdalla jää voi olla ympäröivää jäätä heikompaa, koska niissä oleva suurempi vesimäärä jäähtyy hitaammin. Kaislat tekevät jäästä hauraan. Laivaväylät ja kalastajien avannot ovat vaaranpaikkoja. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Niiden ja muiden rikkoutumien kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi joskus jopa sulaa kokonaan.


==Uvenavanto==

Jää on kevyempää kuin vesi. Siksi jääkansi kelluu veden päällä. Kansi uppoaa, kun sille kertyy paljon lunta kuormaksi. Lumimäärän kerryttyä riittävän suureksi jään alta alkaa tihkua vettä jäälle jostakin jääkannen halkeamasta. Tihkuminen muuttuu vähitellen selväksi virtaukseksi. Virtauskohta, [[uveavanto]], on yleensä senttimetrien ja enimmillään desimetrien suuruusluokkaa. Uveavannosta nouseva vesi sulattaa lumeen usein sohjoisen laikun. Lumen alla sohjokerroksessa [[vesi]] leviää laajalle alueelle, yleensä seuraavan uveavannon vaikutuspiirin asti. 
Sana uve kuuluu samaan joukkoon kuin mm upea, uhka ja uhku. Uveavannon synonyymi on uhkuavanto. Molemmat tarkoittavat lumikuorman painamaan jäähän syntynyttä avantoa. Mutta uveavanto, joka on uhkuavantoa yleisempi sana, tarkoittaa usein myös mitä tahansa luonnon tekemää avantoa. 

[[Tiedosto:Avonainen Uveavanto.jpg|left|250px|thumb|Avonainen uvenavanto.]]
[[Tiedosto:Umpeenjäätynyt uveavanto.jpg|250px|center|thumb|Umpeenjäätynyt uvenavanto.]]

==Railot ja elätykset==

[[Tiedosto:505px-Crack on ice Helsinki.jpg|right|300px|thumb|Railo Helsingissä.]]


Veden ominaispaino vaihtelee lämpötilan mukaan. Kun raskaampi kylmä vesi painuu pohjaan, nousee pintaan lämpimämpää vettä. Joskus esimerkiksi syvänteiden kohdalla tämä veden kiertoprosessi saattaa jäädä käyntiin niin pitkäksi aikaa, että siltä kohdin vesi ei pääse lainkaan jäätymään.. Tällaisia sulapaikkoja sanotaan elätyksiksi. Sulan elätyksen jääreuna on usein aivan jyrkkä. 

Elätykset ovat vaarallisia, etenkin jos ne ovat riitteen tai ohuen lumikerroksen peittämiä. Yleensä elätykset syntyvät vuodesta toiseen samoille paikoille, joten jotkut tietää niitä varoa. 

Jäähän syntyy railoja, kun jään kylmetessä sen tilavuus pienenee ja se halkeilee. Kovilla pakkasilla jään voi kuulla paukkuvan ja jyrisevän. Sisäsaaristossa railojen leveys on aina alle puoli metriä, mutta ulompana railot voivat olla jopa useamman metrin levyisiä. 

Vastaavasti jää laajenee lämmetessään. Puristuksen vaikutuksesta jäähän muodostuu harjanteita, jotka voivat nousta ylös tai painua muun jään alle. 


==Oikeat varusteet mukaan==
Jäälle ei pitäisi koskaan lähteä yksin, vaan kaveri on aina hyvä olla mukana.
Kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin jäälle on äärimmäisen vaikeaa.

Reppu on hyvä olla selässä, sellainen reppu, missä on lantiovyö. Reppuun pakataan kuivasti vaihtovaatekerta eli laitetaan kaksi muovipussia päällekkäin ja vedetään ne tiukasti kiinni. Näin pakattu reppu on kuin pelastusliivi selässä: se kannattelee veden pinnalla ja näin päästään naskaleiden avulla helpommin ylös. 


==Jos jää pettää==
Kun jäästä tipahtaa läpi ja se tapahtuu yllättäen, niin kuin se aina tapahtuu, niin kyllä siinä hätääntyy. Siinä täytyy vain yrittää rauhoittua, muistaa kääntyä siihen suuntaan, mistä tuli, ja sitten lähteä toimimaan.


*Pysy rauhallisena
*Huuda heti apua.
*Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa.
*Jos kuljit hiihtäen, irrota sukset, ellet muuten pääse ylös.
*Riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin se särkyy.
*Kohota uintipotkuilla itsesi vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle.
*Kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä.
*Hakeudu nopeasti lämpimään.


'''Jos et pääse ylös avannosta'''

*Pidä kiinni jään reunasta.
*Pysy mahdollisimman liikkumattomana paikallasi.
*Huuda apua tai puhalla pilliin.
*Pidä yllä elämänhaluasi.
*Taistelumieliala lisää selviytymismahdollisuuksiasi.


'''Jos joku toinen tarvitsee apuasi'''

*Soita 112 matkalla uhrin luokse: totea aluksi hädän laatu (esim. "Joku putosi jäihin, ihminen vedessä!") ja pyydä hätäkeskusta heti sen jälkeen hätäpaikantamaan puhelimesi, jos et osaa kertoa tarkkaa sijaintiasi välittömästi.
*Toimi ripeästi, mutta siten että et joudu itse uhriksi.
*Etsi mukaasi sopiva kättäpidempi apuväline.
*Sellaiseksi sopii köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki.
*Lähesty pelastettavaa vahvan jään suunnasta.
*Konttaa ja ryömi viimeiset metrit.
*Auttaessasi levitä painon tasaamiseksi jalkasi.
*Jos auttajia on useampia, voitte muodostaa pelastusketjun.
*Liikutelkaa kylmettynyttä erittäin varovaisesti.
*Nopea lämmittäminen voi aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen.
*Suojatkaa vedestä autettua lisäjäähtymiseltä.
*Toimittakaa terveyskeskukseen.


'''Jos uhri on tajuton'''

*Soita 112.
*Varmistakaa hapensaanti.
*Kääntäkää uhri varovasti kylkiasentoon.
*Suojatkaa lisäjäähtymiseltä.
*Välttäkää uhrin ylimääräistä liikuttelua, sillä tällöin raajoista sydämeen nopeasti kulkeutuva kylmä veri voi johtaa sydänpysähdykseen.
*Toimittakaa nopeasti sairaalaan tai odottakaa avun saapumista. Uhri kannattaa kuljettaa varovasti rantaan, jonne ambulanssi pääsee.

'''Mikäli uhri ei hengitä tai uhrin hengitys on vaikeasti havaittavaa, hyvin poikkeavaa tai heikkoa (=jos uhrin ei voida todeta hengittävän varmasti 10 sek tutkimisen aikana), aloita aina puhallus- ja paineluelvytys'''. 112 on soitettava ennen elvytyksen aloittamista, jos niin ei ole jo tehty. Voit esimerkiksi soittaa 112, laittaa puhelimen kaiuttimen päälle ja ilmoittaa hätäsi päivystäjälle paineluelvytyksen aikana.


'''Jos uhri vaikuttaa elottomalta'''

*Varmista, että olet uhrin kanssa turvallisessa paikassa.
*Tutki uhrin hengitystä korkeintaan 10 sekunnin ajan.
**''Jos uhri hengittää varmasti:'' Käännä uhri kylkiasentoon ja noudata ylläolevan ''Jos uhri on tajuton'' -otsakkeen alla olevia ohjeita.
**''Jos et voi varmistua uhrin omasta hengittämisestä'': Soita ensin 112 (laita puhelimen kaiutin päälle heti kun se on mahdollista, laske puhelin kuivalle alustalle ja painele puhuessasi päivystäjän kanssa). Hätäpuhelun jälkeen aloita puhallus- ja painantaelvytys. Jatka elvytystä, kunnes paikalle saapuva ammattihenkilöstö antaa luvan lopettaa tai et enää jaksa. Jos paikalla on useita henkilöitä, vaihdelkaa elvytysvuoroja muutaman minuutin välein, sillä elvytys on fyysisesti sekä henkisesti äärimmäisen raskasta (vaihtakaa vuoroja esim. puhalluselvytyksen aikana, jolloin painalluksiin ei tule tarpeetonta viivettä).
*Hakeudu tilanteen jälkeen läheisten seuraan tai pyydä välitöntä kriisiapua terveyskeskuksesta tai sairaalasta.


==Lähteet==

*http://yle.fi/akuutti/arkisto2005/290305_c.htm
*http://www.jyrkihari.fi/jutut/setuve.htm
*http://www.wakkanet.fi/loisto/docshtml/lehtimaa_jaalla.html
[[Luokka:Artikkelit]]