Ero sivun ”Järvilohi” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Järvilohi''' (''Salmo salar m. sebago)'' on relikti eli [[Lohi|merilohi]], joka on jäänyt jääkauden jälkeen makean veden vangiksi. Se muistuttaa paljon [[Järvitaimen|järvitaimenta]]. Kylkien pilkutus on kuitenkin vähäisempää (taimenella pilkkuja kylkiviivan alla) ja pyrstö on kovera/lovellinen. Siinä ehkä perustuntomerkit, joilla voi nopeimmin erottaa taimenen ja järvilohen. Joskus kuitenkin, esim. kudulla järvilohi tummuu niin taimenen näköiseksi, että niitä kahta on todella vaikea erottaa. Silloin on paras irrottaa kylkiviivan ja rasvaevän väliset suomut sekä pää ja lähettää ne kalastusviranomaiselle. Tuota nyt ei varmaan kannata tehdä kuin ennätyskala-tapauksessa. | + | [[Tiedosto:järvilohi.jpg|thumb|500px]]'''Järvilohi''' (''Salmo salar m. sebago)'' on relikti eli [[Lohi|merilohi]], joka on jäänyt jääkauden jälkeen makean veden vangiksi. Se muistuttaa paljon [[Järvitaimen|järvitaimenta]]. Kylkien pilkutus on kuitenkin vähäisempää (taimenella pilkkuja kylkiviivan alla) ja pyrstö on kovera/lovellinen. Siinä ehkä perustuntomerkit, joilla voi nopeimmin erottaa taimenen ja järvilohen. Joskus kuitenkin, esim. kudulla järvilohi tummuu niin taimenen näköiseksi, että niitä kahta on todella vaikea erottaa. Silloin on paras irrottaa kylkiviivan ja rasvaevän väliset suomut sekä pää ja lähettää ne kalastusviranomaiselle. Tuota nyt ei varmaan kannata tehdä kuin ennätyskala-tapauksessa. |
Suomessa järvilohta ei tavata luonnonvaraisena juuri missään muualla, kuin [[Saimaa|Vuoksen vesistössä]],jonka takia sitä kutsutaan myös saimaanloheksi. Muualta maasta saadut järvilohet ovat saimaanlohen kantaa ja istutusten tulosta, paitsi [[Laatokka|Laatokan]] lohi, jota tavataan Hiitolanjoessa Kangaskosken alapuolelta. Tämä paikka onkin Suomen ainoa virtapaikka missä järvilohi lisääntyy. | Suomessa järvilohta ei tavata luonnonvaraisena juuri missään muualla, kuin [[Saimaa|Vuoksen vesistössä]],jonka takia sitä kutsutaan myös saimaanloheksi. Muualta maasta saadut järvilohet ovat saimaanlohen kantaa ja istutusten tulosta, paitsi [[Laatokka|Laatokan]] lohi, jota tavataan Hiitolanjoessa Kangaskosken alapuolelta. Tämä paikka onkin Suomen ainoa virtapaikka missä järvilohi lisääntyy. | ||
Versio 20. lokakuuta 2012 kello 07.40
Järvilohi (Salmo salar m. sebago) on relikti eli merilohi, joka on jäänyt jääkauden jälkeen makean veden vangiksi. Se muistuttaa paljon järvitaimenta. Kylkien pilkutus on kuitenkin vähäisempää (taimenella pilkkuja kylkiviivan alla) ja pyrstö on kovera/lovellinen. Siinä ehkä perustuntomerkit, joilla voi nopeimmin erottaa taimenen ja järvilohen. Joskus kuitenkin, esim. kudulla järvilohi tummuu niin taimenen näköiseksi, että niitä kahta on todella vaikea erottaa. Silloin on paras irrottaa kylkiviivan ja rasvaevän väliset suomut sekä pää ja lähettää ne kalastusviranomaiselle. Tuota nyt ei varmaan kannata tehdä kuin ennätyskala-tapauksessa.
Suomessa järvilohta ei tavata luonnonvaraisena juuri missään muualla, kuin Vuoksen vesistössä,jonka takia sitä kutsutaan myös saimaanloheksi. Muualta maasta saadut järvilohet ovat saimaanlohen kantaa ja istutusten tulosta, paitsi Laatokan lohi, jota tavataan Hiitolanjoessa Kangaskosken alapuolelta. Tämä paikka onkin Suomen ainoa virtapaikka missä järvilohi lisääntyy.
Ravinto
Järvilohen pääravinto on aikalailla samanlaista kuin taimenen. Se ei ole kuitenkaan ihan yhtä nirso. Muikku ja kuore kuuluvat pääravintoon, mutta silloin tällöin ahvenet ja salakat. Vuoksen vesistössä myös kymmenpiikit. Järvilohi syös aamuvarhain ja illalla muutama tunti ennen auringonlaskua. Kesällä järvilohi oleskelee pääasiassa harppauskerroksessa ja nousee ravintokalojen perässä. Vain syksyllä ja keväällä vesien ollessa kylmää (n. 8-12 astetta), on järvilohi pinnassa. Järvilohi kasvaa hitaammin kuin merilohi. Saimaalla järvilohet painavat ensimmäisen järvivuoden jälkeen noin 0,5-0,9kg, ja kolmannen vuoden jälkeen 2-6kg.
Kalastus
Järvilohta pyydetään pääasiassa vetouistelemalla ja pyydyksillä. Vetouistelu ajoittuu oikeastaan vain kevääseen ja syksyyn, jolloin lohi on pinnassa. Kesällä se on syvässä ja sen saamiseen tarvitaan takilaa tai muita painoja. Järvilohikanta on Suomessa äärimmäisen vaaraantunut.