Järvitaimen

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Järvitaimen
Järvitaimen.jpg
Uhanalaisuusluokitus:
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumaiset Eucarya
Kunta __ Eläinkunta Animalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Lohikalat Salmoniformes
Heimo __ Lohet Salmonidae
Suku __ Salmo
Laji __ Taimen trutta

Järvitaimen (Salmo trutta lacustris tai Salmo trutta m. lacustris) on taimenen alalaji. Se on sopeutunut elämään makeassa vedessä ja tekee syönnösvaelluksen sen syntymäjoesta tai -purosta järveen. Järvitaimen, meritaimen (Salmo trutta trutta) ja purotaimen (Salmo trutta fario) ovat kaikki saman lajin alalajeja joiden pääasiallinen erottava tekijä on se, että ne elävät erilaisissa elinympäristöissä. Tästä syystä järvitaimenta pidetään usein vain taimenen ekologisena muotona (Salmo trutta m. lacustris). Järvitaimen on erittäin uhanalainen laji


Koko ja ulkonäkö

Järvitaimenen väritys riippuu sen elinympäristön veden värityksestä. Kirkaassa vedessä järvitaimenen väritys on hopeinen ja tummemmassa ruskean sävyinen. Järvitaimen hyviä tuntomerkkejä ovat pilkukkaat kyljet, joka ulottuu kylkiviivan molemmille puolille, silmän takareunalle ulottuva suu ja pyrstön paksu tyvi. Ensimmäisen järvivuoden jälkeen järvitaimen painaa hieman alle kilon. Seuraavina vuosina kasvu kiihtyy. Kahden vuoden ikäisenä se painaa noin 2,5-3kg, kolmen vuoden ikäisenä noin 5kg. Sukukypsyyden järvitaimen saavuttaa 2kg painoisena. Suomen suurin Järvitaimen on painanut 10.15kg ja se on saatu 9.6.2001. Järvitaimenta on vaikea erottaa järvilohesta samojen piirteiden takia



Viljely ja istutukset

Järvitaimenta istutetaan Vuoksen vesistöön noin 200 00 kappaletta vuosittain. Suurin osa istutettavista taimenista on kahden vuoden ikäisiä. Etenkin virkistyskalastuskohteisiin istutetaan pyyntikokoisia taimenia. Koskialueilla järvitaimenia istutetaan jonkin verran myös mätirasioissa

Levinneisyys

Järvitaimenta tavataan pääosin Saimaan vesistöissä. Järvitaimen elää samoilla alueilla kuin järvilohi. Järvilohta tavataan koko maan vesistöissä, joissa myös monet muut taimenlajit elävät.

Mätirasian kuva


Elinympäristö

Järvitaimenen elää koko elämänsä makeassa vedessä. Se elää puroissa ja koskissa. Järvitaimenella on samanlainen elinympäristö, kuin järvilohella.

Lisääntyminen

Järvitaimen kutee joissa. Kuitenkin Saimaan alueella järvitaimenten luonnolliset lisääntymispaikat ovat vähentyneet selvästi. Muutamia patoamattomia lisääntymiseen soveltuvia alueita on jäljellä. Järvitaimen pystyy kuitenkin lisääntymään pienissä, heikkovirtasissa puroissa.

Ravinto

Järvitaimen syö järvivaelluksen aikana hyönteisiä, mutta siirtyy kuitenkin nopeasti kalaravintoon, jolloin varsinainen kasvukausi alkaa. Järvitaimenen pääasiallisia saalislajeja ovat muun muassa muikku, ahven, kuore ja kymmenpiikki. Järvitaimenen jokipoikasten ravinto koostuu virran mukana kulkevista hyönteisistä ja toukista.

Järvitaimenen kasvukäyrä

Taloudellinen hyöty

Järvitaimenta kalastetaan muiden taimenten tapaan. Järvitaimenta käytetään ruokakalana.

Muuta

Järvilohen suositeltu alamitta on 50-60cm. Järvitaimen on suuremmassa suosiossa kuin sukulaislaji järvilohi, koska järvitaimen paikallisempi kala ja se pysyy paremmin lähellä istutusaluetta. Järvitaimen on suosittu urheilukalastuksen saalislaji.


Lähteet


http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/


http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/kasvu+ja+ravinto/

http://kalasaalis.com/ennatyskalat/J%E4rvitaimen/

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/viljely+ja+istutukset/

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/lisaantyminen+luonnossa/

http://www.jarvilohi.fi/fi/lajit/jarvitaimen/biologia/

http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/jarvitaimen.html