Kalatiira

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalatiira1.jpg
Kalatiira (Sterna hirundo) on tiiroihin kuuluva lintulaji, joka muistuttaa paljon lapintiiraa.


Tuntomerkit

Aikuinen kalatiira on valkoinen ja selkäpuolelta vaaleanharmaa. Pään kalotti on musta ja käsisiiven kärkiosan takareunassa on hieman tummaa. Aikuinen kalatiira muistuttaa aikuista lapintiiraa, mutta eroaa tästä mustakärkisen nokan, pidempien jalkojen, leveämpien ja vain vähän läpikuultavien siipien sekä vakaamman lentotapansa perusteella. Kalatiiran valkoinen pyrstö on syvään halkoinen. Nuori kalatiira on selästä harmaa (ruskein ja valkoisin hyöhenreunuksin) ja sen kyynärsiiven etureunassa on näkyvästi tummaa. Otsa on laajalti valkoinen; silmän yläpuolelta alkaen päälaki on tumma. Vanhan kalatiiran jalat ovat punaiset, kun taas nuorella ne ovat kellanpunaiset. Vanhan linnun nokka on mustakärkinen ja punainen, nuoren linnun puolestaan keltatyvisesti mustanruskea. Silmän värikalvo on tumma.

Kalatiiran äänet ovat kirkkaita ja kuuluvia. Tyypillinen on lennossa esitetty tiirä-tiira.., mistä tiirat ovat nimensäkin saaneet. Varoitusääni on selvästi kaksiosainen, kireä tiiir-rää. Soidinlennossa pari kiertelee korkealla ilmassa pitäen jatkuvaa kitinää. Soidinkäyttäytymiseen kuuluu myös se, että koiras lentelee kala nokassa naarasta houkutellen. Koiras antaa kalan lopulta naaraalle, mutta yleensä maassa.


Esiintyminen

Kalatiira pesii laajalla alueella Euraasiassa sekä Pohjois-Amerikassa. Suomessa laji on sisämaan järvien sekä meren sisäsaariston asukki. Levinneisyys ulottuu sisämaassa Etelä-Lappiin asti, ja laji on yleinen pesimälintu kaikilla merialueilla. Kalatiira oli 1900-luvun alkupuolella monin paikoin meren saariston runsain tiiralaji, mutta kanta romahti vuosisadan jälkipuoliskolle tultaessa eikä ole kunnolla toipunut sen jälkeen. Kanta on kasvanut saaristolintuseurannan mukaan Suomenlahdella 1986-2006 noin kolminkertaisesti, mutta toisaalta Pohjanlahdella on tapahtunut pientä taantumista. Suomessa pesii noin 50 000 paria kalatiiroja, joista noin 10 000 meren saaristossa.

Lentävä kalatiira valmistautumassa syöksyyn

Pesintä

Pesä on avoimesti kalliolla, sammalikossa tai heinikossa. Se on vaatimaton ja rakennettu heinänkorsista, levistä ym. Kalatiira munii yleensä 2-3 munaa. Suurissa yhdyskunnissa pesien välinen etäisyys on noin metri. Muninta alkaa äitienpäivän jälkeen ja haudonta alkaa heti ensimmäisen munan ilmestyttyä pesään. Haudonta kestää noin kolme viikkoa. Lentokykyisiksi poikaset kasvavat noin neljän viikon ikäisinä, Etelä-Suomessa heinäkuun alkupuolella. Muuttomatkalle kalatiirat lähtevät perhekunnittain heinä-elokuun aikana, myöhäisimmät lokakuussa.


Ravinto

Kalatiira syö lähes ainoastaan kalaa. Tavallisimmat saaliskalat ovat piikkikaloja, neuloja, salakoita, ahvenia ja särkiä, kaikki kooltaan yleensä alle 10cm. Kalatiira kalastaa syöksysukeltamalla, eli se syöksyy veteen ilmasta ja sukeltaa kalan nopeasti pinnan läheltä. Tiira ei seivästä kalaa, vaan pyydystää sen nokkaansa ja nielee sen pää edellä. Poikasille emot kantavat aivan pieniä kaloja, kuten kolmipiikkejä. Kalatiira myös hyväksyy mielellään kalastajien heittelemät kalanperkeet. Kesällä kalatiirat syövät lisäksi vesihyönteisiä ja pyydystävät ilmassa parveilevia hyönteisiä. Muuttomatkoillaan ne syövät myös äyriäisiä.

Lähteet