Karppi

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karppi
Karppi.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni __ Aitotumalliset Eucarya
Kunta __ EläinkuntaAnimalia
Pääjakso __ Selkäjänteiset Chordata
Alajakso __ Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka __ Luukalat Osteichthyes
Luokka __ Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka __ Neopterygii
Lahko __ Karppikalat Cypriniformes
Heimo __ Särkikalat Cyprinidae
Suku __ Cyprinus
Laji __ carpio

Karppi (Cyprinus carpio) on makean veden kala. Se on etäistä sukua kultakalalle. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa.

Karppi lienee alun perin kotoisin Vähän-Aasian ja Kaspianmeren väliseltä seudulta, mistä se on varhain levinnyt laajalti sekä itään että länteen. Kiinassa sitä viljeltiin jo ennen täkäläisen ajanlaskun alkua. Euroopassa viljely alkoi Tonavan alueella esiintyneistä villeistä kannoista ja levisi ympäri maanosan munkkien toimesta. Altaissa viljellyt karpit olivat oleellinen osa keskiajan ruokakulttuuria varsinkin paastonajalla. Nykyään karppia esiintyy kaikilla mantereilla. Euroopassa sitä istutetaan enimmäkseen urheilukalastuksen tarpeisiin.

Suomeen keskieurooppalainen karppi saapui 1950-luvulla Ruotsista tuotuna, 1960-luvulla tuotiin toinen kanta Venäjältä. Istutettua karppia esiintyy nykyään vesistökohtaisesti Oulun korkeudelle asti. Lisääntyminen ei kuitenkaan onnistu, koska poikaset eivät selviydy ensimmäisestä talvestaan, vaan kuolevat ravinnonpuutteeseen. Karppi on kuitenkin Suomen särkikaloista suurimmaksi kasvava. Suurin Suomesta 2000-luvulla pyydetty karppi oli Lohjan Hormajärvestä tuulastamalla saatu 21,4-kiloinen kala.

Ravinnokseen karppi syö vesistön pohjasta kotiloita, simpukoita ja toukkia.

Karppien ulkonäkö vaihtelee paljon vuosisatoja kestäneen jalostuksen takia. Kalanviljelyssä samoista vanhemmista otetuista sukusoluista syntyy kolmenlaisia karppeja:, peilikarppeja, nahkakarppeja ja tavallisia suomuisia yksilöitä, suomukarppeja. Nahkakarpilla ei ole suomuja lainkaan, peilikarpin suomut ovat hyvin suuret ja rivikarpilla on suomurivi kyljissä. Alkuperäisellä karpilla on normaali suomupeite. Koristekaloiksi ja puutarha-altaisiin on lisäksi jalostettu monenkirjavia koriste- eli koikarppeja.

Koristekarppi

Koristekarppi eli koikarppi on alun perin ruokakalaksi kasvatetun tavallisen karpin värimuunnos, joka levisi Kiinan kautta Japaniin ja sieltä toisen maailmansodan aikana myös Eurooppaan. Nykyään koikarppia pidetään Suomessakin koristelammikoissa tai lammikkoharrastajien lemmikkinä. Kala kesyyntyy helposti, syö suoraan kädestä ja oppii tunnistamaan ruokkijansa. Hyvin hoidettuna koikarppi saattaa elää ihmisiän, saavuttaa yli 60 cm:n pituuden ja painaa useita kiloja. Karppi tarvitsee terveenä pysyäkseen paljon tilaa uidakseen, tehokkaan vedensuodatuksen, sopivat vesiarvot ja oikeanlaista ravintoa. Koristekarppeja on kahta laatua: lammikkolaatuisia ja näyttelyihin sopivia valiokarppeja. Valiolaadun eri värimuunnoksista käytetään suomessakin niiden japaninkielisiä nimityksiä.

Suurin osa Suomen koikarpeista on lammikkolaatuisia, sillä Japanista tuotujen näyttelykelpoisten karppien hinnat ovat lammikkolaatuisiin verrattuina moninkertaisia. Alankomaissa järjestetään vuosittain suuri koikarppinäyttely, jossa koulutetut tuomarit pisteyttävät valiokarppeja koiranäyttelyiden tapaan. Talveksi useimmat harrastajat majoittavat koristekarppinsa jättikokoiseen akvaarioon, jossa saattaa olla jopa 3000 litraa vettä. Keväällä karpit siirretään suuriin lammikoihin, joissa ne saavat olla syksyn ensimmäisiin kylmiin päiviin saakka. Koikarppi on kesyyntyvyytensä ja persoonallisuutensa vuoksi sopiva lemmikki allergiselle, mutta vaatimustensa ja kasvuvauhtinsa vuoksi melko työläs kasvatettavaksi Suomen oloissa.

Karppi luonnossa

Karppia ei esiinny Suomessa luontaisesti. Istutettuna karppia esiintyy vesistökohtaisesti Oulun korkeudelle asti. Karpin lisääntyminen ei onnistu Suomen vesistöissä – sen poikaset eivät selviydy ensimmäisestä talvestaan, vaan kuolevat ravinnonpuutteeseen. Karppi on Suomen särkikaloista suurimmaksi kasvava: Suurimmat Suomesta pyydystetyt ovat olleet yli 20-kiloisia. Karppi on monissa maissa suosittu viljelykala. Ulkonäkö vaihtelee paljon vuosisatoja kestäneen jalostuksen takia. Nahkakarpilla ei ole suomuja lainkaan, peilikarpin suomut ovat hyvin suuret ja rivikarpilla on suomurivi kyljissä. Kalanviljelyssä samoista vanhemmista otetuista sukusoluista syntyy kolmen laisia karppeja, peili- nahka ja tavallisia suomuisia yksilöitä. Alkuperäisellä karpilla on normaali suomupeite. Ravinnokseen karppi syö vesistön pohjasta kotiloita, simpukoita ja toukkia. Lajin ilmoitusraja on 15 kg.

Aiheesta muualla