Karppikalat

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Karppikalat (Cypriniformes) ovat hyvin menestyksekkäitä kaloja. Karppikalaheimoja on kuusi ja lajeja jopa 2700, jotka asuttavat järviä, jokia ja vähäsuolaisia murtovesiä Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa. Runsaslukuisin karppikalojen heimo on särkien heimo (Cyprinidae), johon kuuluu noin 2000 lajia. Muita heimoja ovat levänuoliaiset (Gyrinocheilidae), johon kuuluu neljä lajia, imukarpit (Catostomidae) noin 70 lajineen, piikkinuoliaiset (Cobitidae) yli sadan lajin voimin, kivennuoliaiset (Balitoridae), joka koostuu jopa 500 lajista, sekä koskibarbit (Psilorhynchidae).

Karppikalojen alkukotina pidetään Etelä-Aasiaa, jossa edelleen valtaosa lajeista asustaa. Sieltä ne ovat levinneet ympäri maailmaa, lukuun ottamatta Australiaa ja Etelä-Amerikkaa.

Karppikalojen leuat ovat hampaattomat. Tämän puutteen korvaavat nielussa olevat nieluhampaat, jotka jauhavat ruoan nielun katossa olevaa sarveisaineista levyä vasten. Karppikalojen ruumis on sukkulamainen, yleensä sivuilta hieman litistynyt, ja suu sijaitsee kuonon kärjessä. Tästä yleisestä ruumiin rakenteesta on näin laajassa lajikunnassa tietysti poikkeuksiakin.

Koko on yhtä vaihteleva kuin ulkomuotokin. Suurin karppikala jättibarbi (Catlocarpio siamensis) kasvaa jopa kolmemetriseksi ja pienin, eräs eteläaasialainen laji, vain 12-millimetriseksi.

Suomen tunnetuimpia karppikaloja lienevät särki, säyne, salakka, lahna, ruutana ja sorva.

Katso myös

Lähteet

  • Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan, s. 117. WSOY, 2003.