Ero sivun ”Karvianjoen vesistö” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: {| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0 | style="background:#66ccff; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Karvi…)
 
 
(5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0
+
{{lähteetön}}
| style="background:#66ccff; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" |  '''Karvianjoen vesistö'''
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | [[Tiedosto:noormarkunjoki.jpg|thumb|'''Noormarkunjoki''' on Karvianjoen vesistön kolmesta suuhaarasta eteläisin.]]
 
|-
 
! style="background:#ccccff; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | Karvianjoki
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Alkulähde''':Karvia
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Laskupaikka''':Selkämeri
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Maat''':Suomi
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Pituus''': 110 km
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" |  '''Valuma-alue''':3438 km²
 
|-
 
|}
 
 
 
  
 +
{{joki
 +
| kuva = noormarkunjoki.jpg
 +
| kuvateksti = Noormarkunjoki on Karvianjoen vesistön kolmesta <br>suuhaarasta eteläisin.
 +
| alkulähde = Karvia
 +
| laskupaikka = Selkämeri
 +
| maat = Suomi
 +
| pituus 110km
 +
| valuma-alue = 3438 km²
 +
}}
 
'''Karvianjoki''' on noin 110 km pituinen Selkämereen laskeva joki pohjoisessa Satakunnassa.
 
'''Karvianjoki''' on noin 110 km pituinen Selkämereen laskeva joki pohjoisessa Satakunnassa.
 
   
 
   
Rivi 36: Rivi 27:
 
Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä. Pisimmät Karvianjoen sivujoet ovat Nummijoki ja Suomijoki.
 
Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä. Pisimmät Karvianjoen sivujoet ovat Nummijoki ja Suomijoki.
  
[[luokka:kalapaikat]]
+
[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]
 +
[[Luokka:Suomen vesistöt]]

Nykyinen versio 22. heinäkuuta 2010 kello 09.19

45px uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....

arvaa jysähti kulli pystyyn
{{#if:|Tarkennus: {{{1}}}|}}


{{tietolaatikko | sisältö = {{tietolaatikko/otsikko

  | tausta = #b2dfb2
  | reunaväri = #bbb

Karvianjoki on noin 110 km pituinen Selkämereen laskeva joki pohjoisessa Satakunnassa.

Vesistöalue[muokkaa]

Karvianjoen vesistöalueesta suurin osa on metsikköä ja myös soiden osuus on suuri. Pellon osuus on melko vähäinen, vain noin 12 prosenttia. Järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on 4,5 %, useimmat järvet ovat pieniä ja matalia, ja monia järvistä on laskettu. Tulvasuojelua ja maanviljelyä aikoinaan hyödyttämään tarkoitetut vesistöjärjestelyt vesistössä ovat olleet laajoja, ja useimmat joet ja purot ovat perattuja ja monet järvet säännösteltyjä. Karvianjoen vesistö on tunnettu myös lukuisista bifurkaatioistaan eli vesistön kahtaallevirtauksista, joskin näistä osa on vesistöjärjestelyjen myötä kadonnut


Yläjuoksu[muokkaa]

Karvianjoen latvahaarat saavat alkunsa Kauhajoen pikkujärvistä (muun muassa Nummijärvestä sekä Säkkijärvestä) ja virtaavat näistä edelleen Karvianjärveen. Sieltä Karvianjoki virtaa Karvian Kirkkojärveen ja siitä Honkajoen kirkonkylän ja Kankaanpään kaupungin läpi Kynäsjärveen Pomarkussa.

Karvianjoen vesistön joet ovat runsaskoskisia. Koskien putouskorkeus on kuitenkin pienehkö. Vesistön laatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Väriltään vesi on tummaa johtuen lähinnä laajoista suoalueista. Myös maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden hajakuormitus sekä järvien laskut vaikuttavat veden laatuun.

Joen kalakanta on runsas, mutta lajistoltaan vähäinen. Karvianjoesta tavataan luontaisesti lisääntyvä purotaimenkanta, joka nostaa joen kalastuksellista arvoa. Yleisimpiä kalalajeja ovat ahven ja hauki, joita kalastetaan kotitarve- ja virkistystarkoituksessa.

Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä. Pisimmät Karvianjoen sivujoet ovat Nummijoki ja Suomijoki.