Muokataan sivua Kemijoki

{{joki
| joen nimi = Kemijoki
| kuva = Kemijoki river by Muurola.jpg
| kuvateksti = Kemijoki, Muurola
| alkulähde = Kemihaara, Savukoski
| laskupaikka = Pohjanlahti, Kemi
| maat = Suomi
| pituus = 550km
| virtaus = 556 m³/s
| valuma-alue = 51 000 km²
| alkulähteen korkeus = 230m
}}



'''Kemijoki'''  on 550 kilometrin pituisena [[Suomi|Suomen]] pisin joki. Se laskee [[Kemijärvi|Kemijärven]] ja Rovaniemen kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu [[Norja]]an ja [[Venäjä]]lle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa. 

Kemijoen sivujokia ovat [[Ounasjoki]] ja [[Raudanjoki]], jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, [[Kitinen]] ja [[Vuotos]], jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja [[Tenniöjoki]], joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on [[Kemijärvi (järvi)|Kemijärvi]].

Kitisen (278 km) sivujokia ovat [[Luiro]], [[Sattanen]] ja [[Jeesiöjoki]]. Kitisen yläjuoksulla on [[Porttipahta|Porttipahdan]] [[tekojärvi]] ja useita [[vesivoimala|vesivoimaloita]]. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa [[Lokan tekojärvi|Lokan tekojärven]] kautta Kitiseen. Enontekiön  Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita.
Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen [[Savukoski|Savukoskella]]. 

==Kemijoen vesistön voimalaitokset==

Järjestyksessä alajuoksulta lähtien 

{| {{prettytable}}
|-
! nimi
! teho MW
! joki
! kunta
! yhtiö
|- 
| [[Isohaaran voimalaitos|Isohaara]] || 106 || Kemijoki || Kemi, Keminmaa || Pohjolan Voima Oy
|- 
| [[Taivalkosken voimalaitos|Taivalkoski]] || 133 || Kemijoki || Keminmaa || Kemijoki Oy
|-
| [[Ossauskosken voimalaitos|Ossauskoski]] || 93 || Kemijoki || Tervola || Kemijoki Oy
|-
| [[Petäjäskosken voimalaitos|Petäjäskoski]] || 154 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Valajaskosken voimalaitos|Valajaskoski]] || 101 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Permantokosken voimalaitos|Permantokoski]] || 11 || Raudanjoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Vanttauskosken voimalaitos|Vanttauskoski]] || 83 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Kaihuan voimalaitos|Kaihua]] || 4,2 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
|-
| [[Kaarnin voimalaitos|Kaarni]] || 1,3 || Kaihuanjoki || Rovaniemi || Rovakaira Oy
|-
| [[Juottaan voimalaitos|Juotas]] || 3,8 || Juotasjoki || Rovaniemi || Keski-Lapin Voima Oy
|-
| [[Pirttikosken voimalaitos|Pirttikoski]] || 110 || Kemijoki || Rovaniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Seitakorvan voimalaitos|Seitakorva]] || 130 || Kemijoki || Kemijärvi || Kemijoki Oy
|-
| [[Jumiskon voimalaitos|Jumisko]] || 30 || [[Askanjoki]] || Kemijärvi || Pohjolan Voima Oy
|-
| [[Kokkosnivan voimalaitos|Kokkosniva]] || 25 || [[Kitinen]] || Pelkosenniemi || Kemijoki Oy
|-
| [[Kurkiaskan voimalaitos|Kurkiaska]] || 27 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Kelukosken voimalaitos|Kelukoski]] || 9,8 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Matarakosken voimalaitos|Matarakoski]] || 11 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Vajukosken voimalaitos|Vajukoski]] || 21 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Kurittukosken voimalaitos|Kurittukoski]] || 15 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Porttipahdan voimalaitos|Porttipahta]] || 35 || [[Kitinen]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|-
| [[Lokan voimalaitos|Lokka]] || 0,15 || [[Luiro]] || Sodankylä || Kemijoki Oy
|}

Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 28. joulukuuta 2005.

Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.

==Kalastus==

Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista [[lohi]]joista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.

Kesällä jokisuulle kertyy kutupaikkaa etsiviä vaelluskaloja. [[Taimen]]et saapuvat alkukaudesta, huhtikuussa saadaan ensimmäiset saalistaimenet.
Huippukausi taimensaaliissa ajoittuu touko- ja kesäkuulle, kesäkuun
ollessa paras pyyntikuukausi. [[Lohi|Lohet]] saapuvat toukokuussa, mutta pyynnin paras hetki ajoittuu kesä- ja heinäkuulle. 
Lokakuussa alueella toteutetaan erikoisluvanvaraista siianpyyntiä, jolloin siikoja
pyydetään viljelytarkoituksiin suuria määriä. Syksylle ajoittuu myös taimenen
pyynnin toinen huippukausi, syyskuusta jopa vuoden loppuun saakka.

Kalasto [[lohi]], [[taimen]], [[ahven]], [[hauki]], [[kuha]], [[made]], [[Harjus]], [[nahkiainen]] ja [[siika]].

==Viitteet==

* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22406&lan=fi ymparisto.fi]
* [http://www.lapinliitto.fi/ lapinliitto.fi]

== Aiheesta muualla ==

* [http://www.kemijoki.fi/ Kemijoki Oy]
* [http://www.pvo.fi/ Pohjolan Voima Oy]



[[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]]
[[Luokka:Suomen joet]]